Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös: keskeistä EU-politiikkaa
Kriittisiä raaka-aineita koskevat EU:n säännöt auttavat turvaamaan EU:n taloudelle olennaiset raaka-aineet. Säännöt tukevat strategisia teollisuudenaloja ja vahvistavat EU:n valmiuksia louhia, jalostaa ja kierrättää sekä monipuolistaa hankintalähteitä.
Kriittisten raaka-aineiden merkitys
Muun muassa perusmetallien, akkumateriaalien ja harvinaisten maametallien kysynnän odotetaan kasvavan EU:ssa merkittävästi, sillä niitä käytetään laajasti useilla kasvavilla teollisuudenaloilla. Kysyntää lisää muun muassa puhtaiden energiajärjestelmien kehittäminen ja investointien lisääminen siru-, avaruus- ja puolustusaloilla sekä muilla huipputeknologian aloilla.
EU on mukauttanut strategista kantaansa, jotta voidaan varmistaa kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden saatavuus.
Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös tuli voimaan 23. toukokuuta 2024. Sen tavoitteena on puuttua järjestelmällisesti riippuvuuteen EU:n ulkopuolisista maista tulevista toimituksista, vahvistaa EU:n teollisuuden häiriönsietokykyä ja vähentää keskeisiin talouden aloihin vaikuttavien toimitushäiriöiden riskiä.
Kriittiset raaka-aineet
Riippuvuuden vähentäminen ja toimitusten turvaaminen
Kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista strategisten raaka-aineiden saannissa. Tätä varten se vahvistaa kullekin 17:lle strategiseksi määritellylle raaka-aineelle seuraavat neljä ei-sitovaa tavoitearvoa vuodelle 2030:
Vähintään 10% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista louhitaan EU:ssa.
Vähintään 40% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista jalostetaan EU:ssa.
Vähintään 25% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista kierrätetään.
Enintään 65% strategisten raaka-aineiden tuonnista voi perustua tuontiin yhdestä EU:n ulkopuolisesta maasta.
Toimitusten jatkuvuus
Uusien kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden toteuttaminen vie aikaa. Kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä asetetaan julkishallinnoille kunnianhimoisia määräaikoja, ja siinä pyydetään jäsenmaita perustamaan keskitettyjä yhteyspisteitä viivästysten välttämiseksi. Lisäksi strategisille hankkeille olisi annettava etusija, jotta voidaan nopeuttaa niiden hallinnollista käsittelyä.
Strategiset hankkeet
Strategiset hankkeet ovat kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen keskeinen väline. Tällaisissa hankkeissa investoidaan kaivos-, jalostus- ja kierrätysalaan. Komissio on määrittänyt ne EU:n toimitusvarmuuden kannalta ensisijaisiksi hankkeisiin osallistuvien jäsenmaiden kuulemisen perusteella.
Ensisijaisiksi määritetyt hankkeet hyötyvät jäsenmaissa seuraavista:
- nopeammat lupamenettelyt
- helpompi rahoituksen saanti
- vahvempi poliittinen tuki
Vaikka suurin osa kriittisistä raaka-aineista tulee ulkomailta ja lähinnä Kiinasta, joitakin hankitaan EU:sta. Kotimaisen pohjan laajentaminen onkin kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen keskeinen tavoite. Sillä pyritään myös lisäämään kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia ulkomailla toteutettavia hankkeita varten.
Ensimmäiseltä, vuonna 2025 päätökseen saadulta valintakierrokselta pääsi jatkoon 60 hanketta, joista 47 sijoittui 13 eri EU-maahan ja 13 kumppanimaihin. Hankkeet kattoivat 17 strategisesta raaka-aineesta yhteensä 14.
Nopeammat lupamenettelyt
Lupamenettelyt ovat perinteisesti olleet yksi merkittävimmistä pullonkauloista, kun on kyse raaka-ainehankkeiden kehittämisestä Euroopassa.
Kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä otetaan käyttöön sitovat määräajat lupapäätöksille. Lisäksi siinä edellytetään, että kukin jäsenmaa perustaa hankkeiden kehittäjille keskitetyn yhteyspisteen, jonka avulla kansalliset prosessit voi hoitaa selkeämmin ja nopeammin.
Laajempi toimittajapohja kansainvälisillä kumppanuuksilla
Toimitusten monipuolistaminen tarkoittaa luotettavien suhteiden luomista useampiin maihin, jottei mikään yksittäinen toimittaja voi horjuttaa Euroopan teollisuutta.
Raaka-aineita koskeviin EU:n strategisiin kumppanuuksiin sisältyy sekä virallisia sopimuksia että eri kehitysvaiheissa olevia kumppanuuksia.
Vuoden 2026 alkuun mennessä EU oli solminut strategiset kumppanuudet seuraavien 16 maan kanssa: Argentiina, Australia, Chile, Etelä-Afrikka, Grönlanti, Kanada, Kazakstan, Kongon demokraattinen tasavalta, Namibia, Norja, Ruanda, Sambia, Serbia, Ukraina, Uzbekistan ja Yhdysvallat.
EU allekirjoitti marraskuussa 2025 Etelä-Afrikan kanssa puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien kumppanuuden. Siihen sisältyy yhteisymmärryspöytäkirja kriittisten mineraalien ja metallien arvoketjuista. Se kattaa koko polun aina maaperästä louhittavasta malmista valmiiseen tuotteeseen, myös kaivostoiminnan, jalostuksen, valmistuksen, kuljetuksen ja kierrätyksen.
EU:n toimitusten tehokkaampi turvaaminen
Neuvosto vahvisti 4. maaliskuuta 2026 kantansa kriittisiä raaka-aineita koskevaan säädökseen ehdotettuihin muutoksiin. Niiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n toimitusvarmuutta ja parantaa kriittisten raaka-aineiden kiertotaloutta. Näin voidaan reagoida lisääntyneisiin geopoliittisiin paineisiin, jotka vaikuttavat kyseisten resurssien saatavuuteen.
Ehdotetuilla muutoksilla pyritään komission joulukuussa 2025 esittämän RESourceEU-toimintasuunnitelman pohjalta lisäämään kierrätyskapasiteettia ja vahvistamaan kriittisten raaka-aineiden jälkimarkkinoita. Erityisesti niillä pyritään edistämään kestomagneettien hyödyntämistä strategisilla aloilla, kuten autoteollisuus-, tekoäly- ja puolustusalalla.
Lisäksi neuvoston kannassa
- säädetään jäsenmaille ja yritysten johtokunnille ilmoittamisesta, jos kriittisten raaka-aineiden tarjontaan kohdistuu riskejä
- selvennetään komission toimivaltaa ehdottaa toimia, joilla pyritään vähentämään tarjontaan liittyviä riskejä
- sallitaan digitaalisen tuotepassin käyttö, jotta kestomagneetteja koskevia tiedotusvelvoitteita voidaan noudattaa
Seuraavaksi neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelevat ja keskustelevat lainsäädännön lopullisesta muodosta.
Päivitetty viimeksi: 13. elokuuta 2026