Skip to content

Kriittiset raaka-aineet

Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisia monenlaisten alojen toiminnan ja eheyden kannalta. Näiden raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on keskeistä EU:n kilpailukyvyn ja taloudellisen turvallisuuden kannalta.

Mitä kriittiset raaka-aineet ovat ja mihin niitä käytetään?

Metalleja, mineraaleja ja luonnonmateriaaleja käytetään raaka-aineina monissa arkipäivän tuotteissa. Niitä raaka-aineita, jotka ovat taloudellisesti tärkeimpiä ja joihin liittyy suuri toimitusriski, kutsutaan kriittisiksi raaka-aineiksi.

Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisia monenlaisten keskeisten alojen toiminnan ja eheyden kannalta kaikkialla EU:ssa. Näitä ovat muun muassa uusiutuva energia, autoteollisuus, digitaaliteknologiat ja puolustusteollisuus. Kriittisiä raaka-aineita voi esiintyä myös monissa arkipäivän laitteissa, kuten älypuhelimissa, sähköautoissa, tuuliturbiineissa, kasvilannoitteissa ja lentokoneissa.

Älypuhelin.

Puhelimen värinäteknologia = volframi

Sähköauto.

Sähköajoneuvot = litium, koboltti ja nikkeli

Tuulimylly.

Tuuliturbiinit = boori

Määritetyistä 34 kriittisestä raaka-aineesta on laadittu erityinen strategisten raaka-aineiden* luettelo (ks. jäljempänä tummankeltaisella merkityt 17 strategista raaka-ainetta). Kyseisten materiaalien kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan tulevina vuosina niiden (kysyntää lisäävän) taloudellisen merkityksen ja (tarjontaa rajoittavien) monimutkaisten tuotantovaatimusten vuoksi.

Luetteloa tarkistetaan säännöllisesti.

Tekstiversio
  1. Alumiini/bauksiitti
  2. Koksihiili
  3. Litium
  4. Fosfori
  5. Antimoni
  6. Maasälpä
  7. Kevyet harvinaiset maametallit*
  8. Skandium
  9. Arseeni
  10. Fluorisälpä
  11. Magnesium
  12. Piimetalli
  13. Baryytti
  14. Gallium
  15. Mangaani
  16. Strontium
  17. Beryllium
  18. Germanium
  19. Grafiitti
  20. Tantaali
  21. Vismutti
  22. Hafnium
  23. Niobium
  24. Titaanimetalli
  25. Boori/boraatti
  26. Helium
  27. Platinaryhmän metallit
  28. Volframi
  29. Koboltti
  30. Raskaat harvinaiset maametallit*
  31. Raakafosfaatti
  32. Vanadiini
  33. Kupari
  34. Nikkeli

*Strategiset raaka-aineet raskaissa ja kevyissä harvinaisissa maametalleissa: Nd, Pr, Tb, Dy, Gd, Sm ja Ce

Kriittisten raaka-aineiden taloudellinen merkitys

Kriittiset raaka-aineet ovat olennaisia EU:n talouden sekä vihreää ja digitaalista siirtymää edistävien teknologioiden kannalta. Ne ovat akkujen, sähköajoneuvojen, tuuliturbiinien, puolijohteiden, tekoälyteknologioiden ja puolustusjärjestelmien keskeisiä komponentteja.

Koska kysyntä kasvaa kyseisillä aloilla Euroopassa ja muualla maailmassa, näiden raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on yhä tärkeämpää EU:n teollisuuden kilpailukyvyn, innovoinnin ja taloudellisen turvallisuuden kannalta.

Materiaalien kysyntä Euroopan unionissa (korkean kysynnän skenaario)

Tekstiversio

Kaaviossa tuodaan esiin viisi eniten kysyttyä kriittistä raaka-ainetta EU:ssa vuonna 2020 ja esitetään niitä koskevat ennusteet vuosiksi 2030 ja 2050.

Esimerkiksi alumiinilla on ratkaiseva rooli Euroopan siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta, sillä se on keskeinen osatekijä lähes kaikissa puhtaan energian teknologioissa, jotka on asetettu etusijalle nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä, mukaan lukien kattoaurinkosähköjärjestelmät, tuuliturbiinit, verkkoteknologiat ja akut. Sen kysynnän odotetaan kasvavan 543% vuodesta 2020 vuoteen 2050.

Tiedot kuvaavat ennustetta kriittisten raaka-aineiden kysynnästä viidellä strategisella EU:n alalla: uusiutuvat energialähteet, sähköinen liikenne, teollisuus, tieto- ja viestintätekniikat (TVT) sekä ilmailu- ja avaruusala ja puolustus.

Tarjonta ja kysyntä maailmassa

Kriittisiä raaka-aineita hankitaan pääasiassa EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu niiden epätasaisesta jakautumisesta maailmalla, eroista niiden yhteiskunnallisessa hyväksyttävyydessä (paikallisesti esiintyvien alueellisten vaikutusten vuoksi) sekä taloudellisten toimintojen keskenään kilpailevasta maankäytöstä.

EU on edelleen hyvin riippuvainen muutamasta maasta kriittisten raaka-aineiden saannissa. Joissakin tapauksissa EU on lähes täysin riippuvainen yhdestä toimittajasta. Tämä pätee etenkin tiettyihin harvinaisiin maametalleihin ja litiumin kaltaisiin muihin strategisiin raaka-aineisiin, joita tuodaan vain muutamista tuottajamaista.

EU:n tärkeimmät kriittisten raaka-aineiden toimittajat

Tekstiversio

Maailman kartta EU:n tärkeimmistä kriittisten raaka-aineiden toimittajista: Kiina on sekä maailman suurin että EU:n suurin toimittaja valtaosassa kriittisiä raaka-aineita, joihin kuuluvat baryytti, vismutti, gallium, germanium, magnesium, luonnongrafiitti, kaikki harvinaiset maametallit, volframi ja vanadiini.

Vaikka Kiina on edelleen merkittävä EU:n toimittaja, useiden kriittisten raaka-aineiden toimitukset ovat peräisin EU:sta. Esimerkiksi koksihiiltä ja kuparia saadaan Puolasta, arseenia Belgiasta, hafniumia Ranskasta, strontiumia Espanjasta ja nikkeliä Suomesta.

Kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuiset toimitusketjut painottuvat muutamaan maahan. Tämä altistaa EU:n geopoliittisista jännitteistä, kaupan rajoituksista sekä kasvavasta ja kilpailevasta maailmanlaajuisesta kysynnästä johtuville toimitushäiriöille. Koska nämä raaka-aineet ovat olennaisia strategisten alojen kannalta, häiriöt voivat vaikuttaa EU:n teollisuuteen, kilpailukykyyn ja talouden vakauteen.

Lisäksi kolmansien maiden vientirajoitukset harvinaisille maametalleille ja muille kriittisille raaka-aineille ovat vuodesta 2024 lähtien lisänneet tarvetta vauhdittaa EU:n monipuolistamisstrategian toteuttamista.

Muun muassa Kiina on vuodesta 2023 toteuttanut vientivalvontatoimenpiteitä, jotka kohdistuvat kriittisiin raaka-aineisiin, kuten grafiittiin, galliumiin, volframiin, vismuttiin, germaniumiin ja harvinaisiin maametalleihin. Näitä toimenpiteitä sovelletaan myös tiettyihin akkutuotteisiin ja -laitteisiin, joita käytetään harvinaisten maametallien käsittelyssä.

Kiina kehittää edelleen vientivalvontajärjestelmäänsä muun muassa tiettyjen kriittisten raaka-aineiden ja niihin liittyvien tuotteiden osalta. Tämä lisää epävarmuutta EU:n teollisuuden toimijoiden kannalta sekä vaikuttaa EU:n taloudelliseen turvallisuuteen ja sen pyrkimyksiin vähentää strategisia riippuvuuksia.

Samaan aikaan muut maailmanlaajuiset toimijat ovat tehostaneet toimiaan varmistaakseen kriittisten raaka-aineiden saatavuuden omalle teollisuudelleen rahoittamalla kriittisiä raaka-aineita koskevia hankkeita ja monipuolistamalla toimituksiaan kumppanuuksien avulla.

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös tuli voimaan 23. toukokuuta 2024. Sen päätavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista strategisten raaka-aineiden saannissa.

Säädöksessä vahvistetaan vuodelle 2030 seuraavat neljä ei-sitovaa tavoitearvoa:

  • vähintään 10% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista louhitaan EU:ssa
  • vähintään 40% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista jalostetaan EU:ssa
  • vähintään 25% EU:ssa vuosittain käytettävistä raaka-aineista kierrätetään EU:ssa
  • enintään 65% EU:n tuonnista voi perustua tuontiin yhdestä EU:n ulkopuolisesta maasta

Säädös kannustaa myös teknologiseen kehitykseen ja resurssitehokkuuteen, jotta voidaan hillitä kriittisten ja strategisten raaka-aineiden kysynnän odotettua kasvua EU:ssa.

Grafiikka, jossa suuren ympyrän sisällä on alkuaineiden merkkejä, kuten boori, magnesium, skandium, volframi, koboltti ja nikkeli. Merkit on yhdistetty viivoilla kuviin tuuliturbiineista, matkapuhelimesta, lentokoneesta ja sähköautosta.
Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös: keskeistä EU-politiikkaa

Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös: keskeistä EU-politiikkaa

Teemat

Päivitetty viimeksi: 13. elokuuta 2026