Viisi syytä välittää mikrobilääkeresistenssistä
Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa, että mikro-organismi selviytyy, vaikka käytetään lääkkeitä, jotka on suunniteltu sen estämiseen tai tuhoamiseen.
Mikrobilääkkeiden liikakäyttö ja väärinkäyttö ovat mikrobilääkeresistenssin tärkeimpiä aiheuttajia. Mikrobilääkkeet – antibiootit, viruslääkkeet, sienilääkkeet ja loislääkkeet – ovat lääkkeitä, joita käytetään ihmisten, eläinten tai kasvien infektioiden ehkäisemiseen ja hoitoon.
Näin mikrobilääkeresistenssi yleensä ilmenee:
Neuvosto antoi 13. kesäkuuta 2023 suosituksen mikrobilääkeresistenssin torjunnasta.Aloitteella pyritään muun muassa edistämään mikrobilääkkeiden vastuullista käyttöä, parantamaan infektioiden ehkäisyä ja valvontaa sekä lisäämään tutkimusta ja innovointia.
1. Resistentit bakteerit aiheuttavat infektion 800 000 ihmiselle vuodessa
Vuonna 2020 Euroopassa yli 800 000 ihmistä sai antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttaman infektion. Tästä johtuvia sairauksia olivat keuhkokuume sekä verenkiertoelimistön infektiot ja vatsansisäiset infektiot.
Vaikka määrä väheni hieman vuonna 2020, infektioiden määrä on kasvussa
Tässä kaaviossa esitetään antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden arvioitu määrä EU:ssa ja Euroopan talousalueella (ETA).
Kaavio antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden määrästä EU:ssa ja ETA:ssa vuosina 2016–2020.
Infektiotartuntojen määrä kasvoi joka vuosi vuosina 2016–2019. Vuonna 2016 tartuntoja oli 685 433 ja vuonna 2019 niitä oli 865 767. Vuonna 2020 tartuntojen määrä (801 517) laski. Lasku saattaa selittyä koronapandemian aikana seuranta- ja terveydenhuoltokäytäntöihin tehdyillä muutoksilla sekä koronaviruksen leviämisen estämiseksi toteutetuilla toimilla.
OECD:n mukaan 70% infektioista ilmenee terveydenhuollon piirissä. Mikrobilääkeresistenssi vaarantaa leikkaukset, elinsiirrot, tehohoidon ja heikentyneen immuunijärjestelmän omaavien ihmisten, kuten syöpäpotilaiden, terveyden. Heille infektio voi aiheuttaa kuoleman.
Alle 12 kk ikäiset lapset ja yli 70-vuotiaat aikuiset ovat kaikkein haavoittuvimmat ryhmät. Miehet saavat naisia todennäköisemmin lääkkeille vastustuskykyisen infektion.
2. Vuonna 2020 mikrobilääkeresistenssiin kuoli Euroopassa 100 ihmistä päivässä
Jotkin aiemmin parannettavissa olleet infektiot ovat muuttuneet vaikeiksi tai jopa mahdottomiksi hoitaa. Jos mikrobilääkeresistenssi kehittyy edelleen, pienet haavat, lievät infektiot ja leikkaukset voivat olla hengenvaarallisia.
Lääkeresistentit infektiot tappavat vuosittain 35 000 ihmistä
Tässä kaaviossa esitetään antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden arvioitu määrä EU:ssa ja ETA:ssa.
Kaavio antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista johtuvien kuolemantapausten määrästä EU:ssa ja ETA:ssa vuosina 2016–2020. Kuolonuhrien määrä kasvaa vuosittain 2016–2019. Vuonna 2016 kuolonuhreja oli 30 730 ja vuonna 2019 niitä oli 38 710.
Vuonna 2020 kuolonuhrien määrä väheni 35 813:een. 13 risteilyalukseen mahtuu arviolta 35 813 matkustajaa.
Korkeimmat kuolleisuusluvut Kreikassa ja Italiassa
Kaaviosta käy ilmi mikrobilääkeresistenssistä johtuneiden kuolemantapausten arvioitu määrä maittain 100 000 ihmistä kohti vuonna 2020.
Pylväskaavio mikrobilääkeresistenssistä johtuvien kuolemantapausten määrästä 100 000 henkeä kohti EU- ja ETA-maissa.
Kaaviossa Kreikka erottuu maana, jossa kuolleisuus oli suurin: 20 kuolonuhria 100 000 ihmistä kohti. Seuraavana tulee Italia: 19 kuolemantapausta 100 000 ihmistä kohti.
Norjassa ja Alankomaissa kuolleisuusluvut olivat alhaisimmat. Molemmissa kuolonuhreja oli kaksi 100 000 ihmistä kohti.
EU:ssa kuolonuhreja oli keskimäärin kuusi ihmistä 100 000 henkeä kohti.
3. Mikrobilääkeresistenssiä esiintyy eläimillä, elintarvikkeissa, kasveissa ja ympäristössä
Mikrobilääkkeitä käytetään myös karjan, vesiviljelyn ja eläinten hoitoon. Ne päätyvät ympäristöön myös ihmisten ja eläinten virtsan ja eritteiden, lääkkeiden epäasianmukaisen hävittämisen ja maataloudessa käytetyn kontaminoituneen lannan kautta. Tämän seurauksena jäämiä esiintyy myös maaperässä, vedessä ja kasveissa, mikä lisää kontaminaation riskiä.
Antibioottien käyttö on nyt yleisempää ihmisillä kuin elintarviketuotantoeläimillä
Seuraavassa kaaviossa esitetään mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä verrattuna ihmisiin. Antibioottien käyttö elintarviketuotantoeläimillä on vähenemässä.
Kaavio mikrobilääkkeiden käytöstä tuotantoeläimillä verrattuna ihmisiin.
Antibioottien käyttö elintarviketuotantoeläimillä väheni 154,7 mg:sta vaikuttavaa antimikrobista ainetta biomassakiloa kohti vuodesta 2014 aina 104,8 mg:aan vuonna 2018, kun taas käyttö ihmisillä lisääntyi 125,3 mg:sta vuonna 2014 jopa 131,7 mg:aan vuonna 2018.
Antibioottien käyttö eläimillä on vähenemässä. Antibioottien väärinkäyttö on kuitenkin edelleen vaaraksi sekä eläimille että ihmisille. Resistenttejä bakteereja voi siirtyä eläimistä ihmisiin suorassa kosketuksessa tai elintarvikeketjun kautta.
4. Resistenttien bakteerien torjunta aiheuttaa huomattavia terveydenhuoltokustannuksia
Mikrobilääkeresistenssin arvioidut kustannukset Euroopan terveydenhuoltojärjestelmille ovat 1,1 mrd. € vuodessa.
Jos ensisijainen mikrobilääkehoito (potilaalle tehokkain ja turvallisin vaihtoehto) ei tehoa, terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kalliimpia vaihtoehtoja, kuten tois- ja kolmassijaisia lääkkeitä (viimeiset käytettävissä olevat vaihtoehdot). Komplikaatiot tai sairauden tai hoidon pidempi kesto edellyttävät joskus pidempää sairaalahoitoa, mistä aiheutuu kustannuksia.
Vastustuskyky viimeisenä hoitokeinona käytettäville antibiooteille kasvaa
Tämä kaavio osoittaa, että mikrobilääkeresistenssi tois- ja kolmassijaisille antibiooteille, joita käytetään, kun bakteerit ovat vastustuskykyisiä tavallisille antibiooteille, on korkea. Sen ennustetaan kasvavan edelleen EU- ja ETA-maissa. Jos tehokkaita toimia ei toteuteta, mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan merkittävän terveydellisen ja taloudellisen rasitteen.
Ensisijaisia antibiootteja koskevan mikrobilääkeresistenssin ennustetaan vähenevän vuoteen 2050 mennessä 11% vuoteen 2005 verrattuna, ja tois- ja kolmassijaisia antibiootteja koskevan resistenssin ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 72% ja 119% vuoteen 2005 verrattuna.
5. Mikrobilääkeresistenssi vahingoittaa taloutta
Pitkittynyt sairastaminen ja kuolleisuus vaikuttavat suoraan talouksiimme. Mikrobilääkeresistenssi voi myös häiritä karjakauppaa ja eläintuotteiden kauppaa, koska se vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja siten niiden tuottavuuteen.
Yleistyvän mikrobilääkeresistenssin myötä sen vaikutus maailmanlaajuiseen BKT:hen kasvaa
Tässä kaaviossa esitetään mahdolliset taloudelliset menetykset, joita mikrobilääkeresistenssin vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja eläinten terveyteen voi aiheutua, jos tehokkaita toimia ei toteuteta.
Kaavio mahdollisista taloudellisista menetyksistä, jotka aiheutuvat mikrobilääkeresistenssin vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja eläinten terveyteen, jos tehokkaita toimia ei toteuteta.
Optimistisessa alhaisen mikrobilääkeresistenssin skenaariossa taloudellinen taakka on merkittävä, 1,1% maailmanlaajuisesta BKT:stä vuonna 2050.
Pessimistisessä korkean mikrobilääkeresistenssin skenaariossa taloudelliset kustannukset ovat vakavat, 3,8% maailmanlaajuisesta BKT:stä vuonna 2050.
Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2025