EU:n terveyspolitiikka
EU auttaa parantamaan kansanterveyttä antamalla lainsäädäntöä rajatylittävien vakavien terveysuhkien torjunnasta, lääkkeistä, potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa, tautien ehkäisystä ja terveyden edistämisestä sekä myöntämällä näihin rahoitusta.
EU:n rooli terveyspolitiikassa
EU:n jäsenmaat vastaavat terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta. EU:n rooli terveyspolitiikassa täydentää näin ollen kansallisia politiikkoja.
Kansanterveyttä koskevien EU:n politiikkojen ja toimien tavoitteena on
- suojella ja parantaa EU:n kansalaisten terveyttä
- tukea terveydenhuoltoinfrastruktuurin nykyaikaistamista
- parantaa Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta
- tehostaa rajatylittäviin terveysuhkiin liittyviä varautumis- ja reagointitoimia
Terveyden alalla EU antaa ihmisten suojelemiseksi säännöksiä ja suosituksia esimerkiksi terveystuotteista ja potilaiden oikeuksista.
Kansanterveyskysymysten koordinointi on välttämätön seuraus ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta sisämarkkinoilla. Kansanterveyteen liittyvällä EU:n yhteistyöllä pyritään vastaamaan yhteisiin terveyshaasteisiin, jotka johtuvat esimerkiksi mikrobilääkeresistenssistä, ehkäistävissä olevista kroonisista sairauksista ja väestön ikääntymisestä.
Kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. SEUT-sopimuksen artikla 168 (EU:n terveyspolitiikan oikeusperusta)
EU:n terveyspolitiikan keskeiset toimet
EU on hyväksynyt lainsäädäntöä muun muassa seuraavilla aloilla:
- potilaiden oikeudet rajatylittävässä terveydenhuollossa
- lääkkeet ja terveydenhuollon laitteet
- vakavat valtioiden rajat ylittävät terveysuhat
- syöpä, tupakka ja hyvän terveyden edistäminen
- elimet, veri, kudokset ja solut
Potilaiden oikeudet rajatylittävässä terveydenhuollossa
EU:n lainsäädännön mukaan EU:n kansalaisilla on oikeus saada terveydenhoitoa missä tahansa EU-maassa ja saada kotimaastaan korvaus ulkomailla annetusta hoidosta. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla varmistetaan, että tarvittavaa terveydenhuoltoa tarjotaan samoin ehdoin ja samoin kustannuksin kuin kyseisessä maassa vakuutetuille.
Lisäksi EU:n direktiivissä potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä potilas voi matkustaa toiseen EU-maahan saadakseen sairaanhoitoa ja korvauksen.
Eurooppalainen terveysdata-avaruus
Neuvosto hyväksyi 21. tammikuuta 2025 uuden säädöksen, jolla helpotetaan terveystietojen vaihtoa ja saatavuutta EU:n tasolla.
Eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskevalla asetuksella parannetaan yksilöiden pääsyä henkilökohtaisiin sähköisiin terveystietoihinsa ja heidän mahdollisuuksiaan hallita niitä. Asetuksen ansiosta tiettyjä tietoja voidaan myös käyttää uudelleen tutkimukseen ja innovointiin potilaiden hyödyksi EU:ssa.Asetuksella luodaan terveysalan dataympäristö, jolla varmistetaan digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden rajatylittävä saatavuus EU:ssa.
Helpompi pääsy omiin terveystietoihin
Uusien sääntöjen myötä henkilöillä on nopeampi ja helpompi pääsy omiin sähköisiin terveystietoihinsa riippumatta siitä, ovatko he kotimaassaan vai jossakin toisessa jäsenmaassa. Heillä on myös paremmat mahdollisuudet hallita tietojen käyttöä. EU-maiden on perustettava digitaalisesta terveydenhuollosta vastaava viranomainen, joka toimeenpanee uudet säännökset.
Lisää tutkimuspotentiaalia
Eurooppalainen terveysdata-avaruus tarjoaa myös tutkijoille ja poliittisille päättäjille pääsyn tietynlaisiin anonymisoituihin ja suojattuihin terveystietoihin. Näin he voivat hyödyntää eurooppalaista terveysdataa tieteellisessä tutkimuksessa, parempien hoitomuotojen kehittämisessä ja potilaiden hoidossa.
Varmistetaan yhteentoimivuus
Nykyään terveystietojen digitalisoinnin taso vaihtelee EU:ssa jäsenmaittain, mikä vaikeuttaa tietojen jakamista jäsenmaiden rajojen yli. Uuden asetuksen mukaan kaikkien sähköisten potilaskertomusjärjestelmien on noudatettava eurooppalaista sähköisten terveystietojen vaihtoformaattia. Näin varmistetaan, että ne ovat yhteentoimivia EU:n tasolla.
Lääkkeet ja terveydenhuollon laitteet
EU sääntelee lääkkeiden hyväksymistä EU:n tasolla Euroopan lääkeviraston toimesta ja kansallisella tasolla EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten toimesta. On olemassa erityissääntöjä, jotka koskevat luvan myöntämistä seuraaville:
- lastenlääkkeet
- harvinaislääkkeet (sellaisten harvinaisten sairauksien hoitoon, diagnosointiin tai ehkäisyyn, joita esiintyy enintään 5 potilaalla 10 000:sta EU:ssa)
- perinteiset kasvirohdosvalmisteet
- rokotteet
EU sääntelee myös kliinisiä lääketutkimuksia, joista saadaan luvan myöntämisessä käytettävät tiedot. Tavoitteena on taata lääkkeiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu. Kun lääke on saatettu markkinoille, sen turvallisuutta seurataan koko sen elinkaaren ajan EU:n lääketurvajärjestelmän avulla.
Euroopan lääkevirasto perustettiin vuonna 1995, ja se on eurooppalainen verkosto, johon kuuluu yli 40 kansallista sääntelyviranomaista. Tämä takaa jatkuvan tietojenvaihdon ja tiedonkulun lääkkeiden tieteellisestä arvioinnista EU:ssa.
Lisäksi on olemassa terveydenhuollon laitteita koskeva eurooppalainen sääntelykehys. Sillä varmistetaan terveydenhuollon laitteiden turvallisuus ja tehokkuus ja helpotetaan laitteiden saatavuutta Euroopan markkinoilla.
Neuvosto hyväksyi 30. toukokuuta 2024 terveydenhuollon laitteita koskevaa lainsäädäntöä päivittäviä uusia sääntöjä, joilla autetaan ehkäisemään laitepulaa, lisätään avoimuutta ja helpotetaan tiedonsaantia. Säännöillä muutetaan terveydenhuollon laitteita, myös in vitro -diagnostiikkalaitteita, koskevaa lainsäädäntöä seuraavasti:
- pidennetään edelleen siirtymäkautta tiettyjen IVD-laitteiden osalta
- otetaan uusi sähköinen Eudamed-tietokanta käyttöön asteittain
- edellytetään valmistajia tekemään ilmoitus sen mahdollisuuden varalta, että kriittisistä terveydenhuollon laitteista ja IVD-laitteista uhkaa olla pula
Valtioiden rajat ylittävät terveysuhat
EU ja sen jäsenmaat koordinoivat ja tekevät yhteistyötä terveysturvan alalla. Riskin- ja kriisinhallinta on jäsenmaiden vastuulla. EU:lla on kuitenkin toimivalta tukea, koordinoida ja täydentää kansallisia toimia.
Seuranta-, varhaisvaroitus-, valmius- ja reagointitoimet rajatylittävien vakavien terveysuhkien torjumiseksi ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä varmistamaan terveyden suojelun korkea taso Euroopan unionissa.
Euroopan tartuntatautivirasto (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus) tarjoaa EU:n jäsenmaille riippumatonta tieteellistä neuvontaa, apua ja asiantuntemusta kansanterveydellisistä uhkista, kuten tartuntataudeista.
Keskeinen virstanpylväs vahvemman EU:n terveysturvakehyksen luomisessa oli vuonna 2013 tehty päätös parantaa varautumista terveysuhkiin ja vahvistaa valmiuksia reagoida niihin koordinoidusti. Päätöksellä vahvistetaan myös jäsenmaiden edustajista koostuvan terveysturvakomitean roolia valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittelyssä.
Koronapandemiasta saadut kokemukset ovat saaneet EU-maat parantamaan EU:n kykyä selviytyä tulevista pandemioista.
EU hyväksyi vuonna 2022 Euroopan terveysunionia koskevan paketin, johon kuuluvilla asetuksilla vahvistetaan EU:n terveysturvakehystä, kriiseihin varautumista ja EU:n keskeisten virastojen reagointikykyä.
Terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen
Syöpä
Syöpä on toiseksi yleisin kuolemansyy ja yksi merkittävimmistä ennenaikaisten kuolemantapausten aiheuttajista EU:ssa. Vuonna 2020 syöpädiagnoosin sai arviolta 2,7 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Työperäisistä kuolemantapauksista EU:ssa vuosittain 52% johtuu syövästä (lähde: Euroopan komissio).
Syövällä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, ja sen lisäksi se vaikuttaa myös terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmiin, valtioiden budjetteihin sekä talouden, myös terveen työvoiman, tuottavuuteen ja kasvuun.
Neuvosto antoi vuonna 2003 syöpäseulontaa koskevan suosituksen, jossa EU-maita kannustetaan toteuttamaan väestöperusteisia laatuvarmistettuja seulontaohjelmia. Neuvosto tarkisti vuoden 2003 suositusta sitä koskevan täytäntöönpanokertomuksen ja uusimpien tieteellisten tietojen perusteella sen varmistamiseksi, että syöpäseulontojen piiriin saadaan aiempaa enemmän ihmisiä.
Vuonna 2003 annettu syöpäseulontasuositus koski rintasyöpää, kohdunkaulan syöpää ja suolistosyöpää. Vuonna 2022 jäsenmaat päättivät laajentaa sen koskemaan keuhko-, eturauhas- ja mahasyöpää.
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2024 suosituksen, jolla pyritään torjumaan rokotteilla ehkäistävissä olevia syöpiä EU:ssa lisäämällä rokotuksia ihmisen papilloomavirusta (HPV) ja hepatiitti B -virusta (HBV) vastaan.
Suosituksella pyritään tukemaan jäsenmaita rokotusasteen nostamisessa ja rokotuskattavuuden seurannan parantamisessa.
EU on antanut myös säädöksiä työntekijöiden suojelemiseksi vaaroilta, joita aiheutuu vaarallisista aineista ja kemikaaleista, mukaan lukien syöpää aiheuttavista ja sukusolujen perimää vaurioittavista aineista ja lyijystä.
EU:n syöväntorjunta
Syövän torjunta on yksi Euroopan terveyspolitiikan prioriteeteista.
EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa käsitellään sairauden kaikkia vaiheita ennaltaehkäisystä syöpäpotilaiden ja syövästä selvinneiden elämänlaatuun. Se kattaa useita politiikan aloja. Suunnitelmalla pyritään puuttumaan syöpätapausten määrän lisääntymiseen EU:ssa ja rakentamaan terveempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus kaikille.
EU-maiden ministerit keskustelivat Euroopan terveysunionista joulukuussa 2021 ja kehottivat tehostamaan terveyden edistämistä sekä syövän ehkäisyä, varhaista diagnosointia ja hoitoa.
- Päätelmät Euroopan terveysunionin vahvistamisesta 7.12.2021
- Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 6.–7.12.2021
EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa tuetaan toimilla, jotka kattavat useita politiikanaloja, kuten työllisyys, koulutus, sosiaalipolitiikka ja tasa-arvo, markkinointi, maatalous, energia, ympäristö ja ilmasto, kuljetus, koheesiopolitiikka ja verotus. Alla lisätietoa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta.
Tupakka
Tupakointi on merkittävin yksittäinen vältettävissä oleva terveysriski ja merkittävin ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa. Se aiheuttaa vuosittain lähes 700 000 kuolemantapausta. Noin 50% tupakoitsijoista kuolee ennenaikaisesti (keskimäärin 14 vuotta aiemmin kuin tupakoimattomat).
Tupakkatuotedirektiivissä säädetään tupakan ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevista säännöistä kuluttajien suojelemiseksi EU:ssa. Toisessa direktiivissä valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista otettiin käyttöön tupakkatuotteiden korkeat verot, joilla pyritään vähentämään tupakan käyttöä erityisesti nuorten keskuudessa.
Savuttomista ympäristöistä vuonna 2009 annetussa neuvoston suosituksessa kehotetaan EU:n jäsenmaita suojelemaan ihmisiä tupakansavulle altistumiselta julkisilla paikoilla ja työpaikoilla.
Mikrobilääkeresistenssi
Mikrobilääkeresistenssi syntyy, kun mikrobit, kuten bakteerit, kehittyvät vastustuskykyisiksi yhdelle tai useammalle lääkkeelle. Mikrobilääkeresistenssi on kasvussa antibioottien liikakäytön ja lääkkeiden epäasianmukaisen hävittämisen vuoksi. Se aiheuttaa EU:ssa vuosittain noin 35 000 kuolemantapausta (tieto vuodelta 2020). Tilannetta pahentaa entisestään se, että uusia mikrobilääkkeitä ei kehitetä.
Neuvosto hyväksyi 13. kesäkuuta 2023 suosituksen, jonka tavoitteena on tehostaa EU:n toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön aloilla.
Viisi syytä välittää mikrobilääkeresistenssistä (Infografiikka)
Rokotukset
Rokotuspolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan. EU avustaa jäsenmaita niiden politiikkojen ja ohjelmien koordinoinnissa.
Neuvosto antoi joulukuussa 2018 suosituksen yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa. Aloitteessa annetaan ohjeita rokotevastaisuuden torjumisesta, rokotuskattavuuden parantamisesta, rokotehankintojen koordinoinnin edistämisestä sekä tutkimuksen ja innovoinnin tukemisesta. Siinä myös kannustetaan jäsenmaita kehittämään ja panemaan täytäntöön kansallisia rokotussuunnitelmia.
EU-maiden terveysministerit hyväksyivät joulukuussa 2022 neuvoston päätelmät rokotuksista yhtenä tehokkaimmista keinoista ehkäistä tauteja ja parantaa kansanterveyttä. He korostivat, että jäsenmaat voisivat hyötyä entistä koordinoidummasta EU:n toimintamallista rokotusten suhteen epidemioiden ja rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien leviämisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Päätelmissä määriteltiin toiminnan pääaloiksi rokotevastaisuuden torjuminen ja tuleviin haasteisiin valmistautuminen EU-yhteistyön avulla.
Ihmisestä peräisin olevien aineiden turvallisuus
Monet vakavien sairauksien hoidot riippuvat veren, kudosten ja solujen saatavuudesta.
Vuosina 2002 ja 2004 EU hyväksyi lainsäädäntöä verta, kudoksia ja soluja vastaanottavien potilaiden suojelemiseksi ja asetti laatua ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kaikille vaiheille luovutuksesta hoitoon ja seurantaan. Tällä EU:n lainsäädännöllä on varmistettu miljoonien veren-, elin-, kudos- ja solusiirtojen kohteena olevien potilaiden turvallisuus.
Neuvosto hyväksyi 27. toukokuuta 2024 uudet säännöt, joilla pyritään parantamaan terveydenhuollossa käytettävän veren, kudosten ja solujen turvallisuutta ja laatua ja helpottamaan näiden aineiden liikkumista rajojen yli EU:ssa.
Uusilla säännöillä vahvistetaan nykyistä oikeudellista kehystä ja lisätään samalla joustavuutta, jotta sääntely pysyy mukana tieteen ja tekniikan kehityksessä. Yhteisymmärryksellä asetuksen soveltamisala ulotetaan verta, kudoksia ja soluja pidemmälle, ja se kattaa nyt myös ihmisen rintamaidon ja suolistomikrobit.
Mielenterveys
Hyvä mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö pystyy toteuttamaan itseään, selviytymään stressistä, tekemään työtä ja toimimaan yhteisönsä jäsenenä. Mielenterveysongelmista aiheutuva taakka on kuitenkin erittäin suuri EU:ssa.
Mielenterveyden kohentaminen on EU:lle ja sen jäsenmaille sosiaalinen ja taloudellinen välttämättömyys, joka on korostunut koronapandemian jälkeen.
Neuvosto antoi Espanjan puheenjohtajakaudella vuonna 2023 päätelmät, joissa se kehotti asettamaan etusijalle mielenterveyden ja hyvinvoinnin ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikkein kiireellisimpiin ongelmiin sekä haavoittuvimpiin väestöryhmiin, kuten epävarmoissa työsuhteissa työskenteleviin ja nuoriin.
Sähköiset terveyspalvelut
Sähköiset terveyspalvelut ovat yksi Euroopan digitaalista muutosta koskevan toimintasuunnitelman keskeisistä aloista. Sähköisillä terveyspalveluilla tarkoitetaan välineitä ja palveluja, joissa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa sairauksien ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin, hoidon, seurannan ja hallinnan parantamiseksi.
Koronakriisi on osoittanut digitalisaation merkityksen terveydenhuolto- ja hoiva-alalla. Digitalisaatio voi vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä, tehokkuutta ja yleistä reagointia pandemiaan.
Kohti digitaalista Eurooppaa (Infografiikka)
EU:n toimet koronapandemian johdosta
Pandemian alkamisesta lähtien EU työskenteli jäsenmaiden kanssa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi ja viruksen leviämisen rajoittamiseksi.EU koordinoi EU: tason toimia parhaan käytettävissä olevan tutkimustiedon pohjalta ja antoi EU-maille kansanterveystoimia koskevia suosituksia.
- turvallisen ja tehokkaan rokotteen tuotantokapasiteetin lisääminen EU:n rokotusstrategian avulla
- lääkintätarvikkeiden ja henkilönsuojainten saannin varmistaminen
- säilyttämällä tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla
- toteuttamalla yhteishankintoja ja perustamalla yhteinen eurooppalainen varasto RescEU:n puitteissa
- lääkkeitä ja rokotteita koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen
EU:n hätäapu covid-19-pandemian johdosta (Infografiikka)
Rahoitus: EU4Health-ohjelma
EU4Health on EU:n uusi terveysalan toimintaohjelma vuosiksi 2021–2027. Koronaviruspandemialla on merkittävä vaikutus potilaisiin, lääkintä- ja terveydenhuoltohenkilöstöön sekä terveydenhuoltojärjestelmiin Euroopassa. Ohjelma on vahva vastaus koronapandemiaan, mutta siinä keskitytään myös EU:n pitkän aikavälin toimiin terveysalalla. Sen tavoitteena on parantaa kansanterveyttä EU:ssa ja unionin valmiuksia selviytyä tulevista terveyskriiseistä.
Ohjelmasta myönnetään 5,3 mrd. € rahoitusta EU-maiden tai ohjelmaan assosioituneiden EU:n ulkopuolisten maiden tukikelpoisille yhteisöille, terveysalan järjestöille ja kansalaisjärjestöille.
Ohjelman tavoitteena on
- parantaa ja edistää terveyttä EU:ssa
- suojata ihmisiä vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta
- parantaa lääkkeiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta
- vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä sekä niiden muutosjoustavuutta ja resurssitehokkuutta
Neuvoston rooli EU:n terveyspolitiikassa
Kuten muillakin politiikan aloilla, Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit myös terveyspolitiikan alalla.
Euroopan unionin neuvosto neuvottelee ja hyväksyy EU:n lainsäädäntöä ja koordinoi jäsenmaiden politiikkoja terveydenhuollon alalla. Lainsäädännön osalta neuvosto toimii useimmissa tapauksissa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto voi myös antaa EU:n jäsenmaille kansanterveyttä koskevia suosituksia.
Terveyteen liittyvistä asioista keskustellaan työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK).
Päivitetty viimeksi: 14. huhtikuuta 2026