"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
EU:n ympäristöministerit pääsivät yhteisymmärrykseen (yleisnäkemys) pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevasta asetusehdotuksesta.
EU:ssa syntyi 190 kg pakkausjätettä jokaista asukasta kohti vuonna 2021. Tämä luku kasvaa lähes 20% vuonna 2030, jos tilanne pysyy samana. Emme voi antaa tämän tapahtua. Hyväksymämme yleisnäkemys antaa vahvan viestin siitä, että EU on sitoutunut vähentämään kaikista lähteistä peräisin olevaa pakkausjätettä ja ehkäisemään sen syntymistä. Tämä asetus on ratkaisevan tärkeä tiellämme kohti kiertotaloutta ja ilmastoneutraalia Eurooppaa.
Teresa Ribera Rodríguez, Espanjan kolmas varapääministeri, ekologisesta siirtymästä ja väestöhaasteista vastaava ministeri
Ehdotetun asetuksen tavoitteena on puuttua EU:ssa syntyvän pakkausjätteen lisääntymiseen ja yhdenmukaistaa pakkausten sisämarkkinoita sekä edistää kiertotaloutta. Siinä vahvistetaan myös vaatimukset, joilla varmistetaan pakkausten turvallisuus ja kestävyys edellyttämällä, että kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä ja että ongelmallisten aineiden esiintyminen minimoidaan. Siinä asetetaan myös merkintävaatimuksia kuluttajavalistuksen parantamiseksi.
Jätehierarkian mukaisesti ministerit sopivat säännöistä, joilla minimoidaan pakkausjätteen syntyminen asettamalla sitovia uudelleenkäyttötavoitteita, rajoittamalla tietyntyyppisiä kertakäyttöpakkauksia ja vaatimalla talouden toimijoita minimoimaan pakkausmateriaalien käyttö.
Ministerit kävivät periaatekeskustelun ehdotuksesta, joka koskee kaikkien aikojen ensimmäistä maaperän terveyttä koskevaa EU:n lakia. Ehdotuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, että kaikki maaperän ekosysteemit kaikkialla EU:ssa ovat hyvässä kunnossa vuoteen 2050 mennessä EU:n maaperästrategian mukaisesti.
Siinä vahvistetaan sitovat vaatimukset maaperän terveyden seurannalle ja arvioinnille, jotta voidaan luoda kattava seurantakehys kaikelle maaperälle kaikkialla EU:ssa. Uusissa säännöissä käsitellään myös maaperän kestävää hoitoa ja pilaantuneiden alueiden ennallistamista.
Ministerit olivat tyytyväisiä ehdotukseen ja olivat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää, että EU:n tason lainsäädännössä keskitytään maaperän seurantaan ja selviytymiskykyyn. He vaihtoivat näkemyksiä siitä, miten ehdotetulla maaperän seurantakehyksellä voitaisiin auttaa parantamaan maaperän terveyttä suunnitellussa aikataulussa, ja maaperän saastumisen torjunnan tavoitetasosta.
EU:n ympäristöministerit keskustelivat myös komission ehdotuksesta perustaa yhdennetty EU:n laajuinen metsien seurantajärjestelmä.
Seurantakehyksellä varmistetaan yhdenmukaiset tiedot EU:n metsien tilasta ja hoidosta, ja se kattaa kaikki metsät ja muun puustoisen maan kaikkialla EU:ssa. Ehdotetulla asetuksella pyritään myös tukemaan jäsenmaita vapaaehtoisten yhdennettyjen pitkän aikavälin metsäsuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä.
Ministerit keskittyivät puheenvuoroissaan siihen, pitävätkö he ehdotettua metsien seurantakehystä riittävänä ja tehokkaana, mitkä ovat tärkeimmät näkökohdat nykyisten osaamisvajeiden korjaamiseksi ja miten tuleva asetus voidaan panna täytäntöön kustannustehokkaasti.
Lounaalla ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja professori Ottmar Edenhofer keskusteli ministerien kanssa vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Ministerit kuulivat professori Edenhoferia vuoden 2040 tavoitetta koskevien neuvottelukunnan lausuntojen tärkeimmistä tuloksista ja komissiota sen tulevien kuukausien suunnitelmista.
Muiden asioiden yhteydessä puheenjohtajamaa tiedotti ministereille kahden lainsäädäntöehdotuksen käsittelyn etenemisestä: kyseessä ovat ilmanlaatudirektiivin tarkistus ja asetus hiilenpoistoja koskevasta EU:n sertifiointikehyksestä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Komissio ja puheenjohtajamaa raportoivat myös tärkeimmistä viimeaikaisista kansainvälisistä kokouksista:
toimivaa kemikaalihallintaa ja jätehuoltoa vuoden 2020 jälkeen käsittelevän kansainvälisen kemikaalistrategian istuntojen välisen prosessin neljäs kokous (3) ja viides kemikaalihallintaa koskeva kansainvälinen konferenssi (ICCM5) (Bonn, Saksa 23.–29.9.2023)
COP5 – viides elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus (Geneve, Sveitsi 30.10.–3.11.2023)
muovisaastetta koskevan kansainvälisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämiseksi perustetun hallitustenvälisen neuvottelukomitean kolmas istunto (INC-3) (Nairobi, Kenia 13.–19.11.2023)
Komissio esitteli arvionsa kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman EU:n missioista paikallisten ilmastotoimien välineinä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Bulgarian valtuuskunta tiedotti ministereille korkean tason nuoriso- ja ilmastotoimien tapahtumasta, joka järjestettiin 8. joulukuuta COP28-kokouksen yhteydessä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
EU:ssa syntyi 190 kg pakkausjätettä jokaista asukasta kohti vuonna 2021. Tämä luku kasvaa lähes 20% vuonna 2030, jos tilanne pysyy samana. Emme voi antaa tämän tapahtua. Hyväksymämme yleisnäkemys antaa vahvan viestin siitä, että EU on sitoutunut vähentämään kaikista lähteistä peräisin olevaa pakkausjätettä ja ehkäisemään sen syntymistä. Tämä asetus on ratkaisevan tärkeä tiellämme kohti kiertotaloutta ja ilmastoneutraalia Eurooppaa.