"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
EU-maiden ympäristöministerit kokoontuivat Luxemburgissa ja muodostivat yleisnäkemyksen ympäristöväittämädirektiivistä, maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä ja tarkistetusta jätepuitedirektiivistä. He hyväksyivät virallisesti luonnon ennallistamista koskevan lain.
EU on tarttunut ainutlaatuiseen tilaisuuteen kääntää luontokadon suunta ennen kuin on liian myöhäistä varmistaa tuleville sukupolville elinkelpoinen tulevaisuus.
Sovimme tänään myös kolmesta keskeisestä direktiivistä, jotka koskevat kiertotaloutta ja maaperän terveyttä EU:ssa. Osoitimme näin sitoutumisemme vihreään siirtymään suojelemalla kuluttajia viherpesulta, kohdentamalla toimet ruoka- ja tekstiilijätteen vähentämiseen ja estämällä maaperän köyhtymisen.
EU etenee tasaisesti ympäristö- ja ilmastotavoitteissaan ja ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä.
Alain Maron, Belgian Brysselin pääkaupunkialueen hallituksen ilmastosiirtymästä, ympäristö- ja energia-asioista sekä osallistuvasta demokratiasta vastaava ministeri
Luonnon ennallistamista koskeva laki
Neuvosto hyväksyi virallisesti luonnon ennallistamista koskevan säädöksen, joka on ensimmäinen laatuaan. Sillä otetaan käyttöön toimia, joilla ennallistetaan vähintään 20% EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä sekä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Siinä asetetaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon ennallistamiselle maa-, meri-, makean veden, metsien, maatalouden ja kaupunkien ekosysteemeissä. Toimilla suojellaan muun muassa pölyttäjiä ja niittyperhosia sekä kaupunkien viheralueita ja istutetaan vähintään 3 miljardia uutta puuta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.
EU:n ympäristöministerit muodostivat yleisnäkemyksen jätepuitedirektiivin muutosehdotuksesta, jonka pääkohteena ovat tekstiili- ja elintarvikealat. Yleisenä tavoitteena on vähentää ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, jotka ovat yhteydessä tekstiili- ja ruokajätteen syntymiseen ja käsittelyyn. Sillä edistetään myös tekstiilialan kiertotaloutta.
Uusilla säännöillä otetaan käyttöön pakolliset ja yhdenmukaistetut laajennettua tuottajavastuuta koskevat järjestelmät tekstiilituottajille kaikissa EU-maissa. Yleisnäkemyksessä asetetaan jäsenmaille myös oikeudellisesti sitovat ruokajätteen vähentämistavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä: 10% jalostuksessa ja valmistuksessa ja 30% (henkeä kohti) vähittäiskaupassa, ravintoloissa, ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ruokajäte: ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö ja kierrätys (Infografiikka)
Ympäristöväittämät
Ministerit muodostivat yleisnäkemyksen ympäristöväittämädirektiivistä.
Direktiivin tavoitteena on suojella kuluttajia viherpesulta. Siinä asetetaan EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset nimenomaisten (kirjallisten tai suullisten) ympäristöväittämien ja ympäristömerkkien perustelemiselle, esittämiselle ja todentamiselle.
Näin nopeutetaan vihreää siirtymää puhtaaseen kiertotalouteen EU:ssa ja edistetään EU:n yleistä tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
EU:n ympäristöministerit muodostivat yleisnäkemyksen maaperän seurantaa ja kestokykyä koskevasta direktiivistä. Sen tavoitteena on maaperän tervehdyttäminen EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi yleisnäkemyksessä esitetään toimia, joilla maaperän terveyden seuranta tehdään pakolliseksi, vahvistetaan kestävää maaperänhoitoa ohjaavat periaatteet ja puututaan tilanteisiin, joissa maaperän pilaantuminen aiheuttaa terveys- ja ympäristöriskejä.
Ministerit hyväksyivät päätelmät kahdeksannen ympäristöohjelman väliarvioinnista, jossa asetetaan askelmerkit vihreälle, oikeudenmukaiselle ja osallistavalle siirtymälle kestävään Eurooppaan.
Päätelmissä korostetaan, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää vihreän siirtymän ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Niissä käsitellään muun muassa ilmastokestävyyttä ja riskeihin varautumista, ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuuden suojelua, saasteettomuutta ja kiertotaloutta.
Jäsenmaat korostivat myös yhteiskunnallisen hyväksynnän ja oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä. Päätelmät ohjaavat komissiota toimien mukauttamisessa, jotta vuoden 2030 tavoitteet voidaan saavuttaa.
EU:n ympäristöministerit kävivät myös periaatekeskustelun EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevasta komission tiedonannosta.
Ministerit keskustelivat vuoden 2040 ilmastotavoitteesta ja sen panoksesta EU:n kilpailukykyyn sekä oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisesta. He myös esittivät näkemyksiään vuoden 2030 jälkeisestä kehyksestä ja kysyntäpuolen toimien ja kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista.
Ministerit totesivat, että tarvitaan järjestelmällisiä politiikkatoimia kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla. He pohtivat mahdollisuutta torjua ilmastoriskejä eri hallintotasojen, myös EU:n tason, uusilla yhteistyötavoilla. He kertoivat myös toimista, joita on jo toteutettu ilmastoriskien hallinnan sisällyttämiseksi jäsenmaiden budjettisuunnitteluun.
Neuvosto teki ilman keskustelua päätöksen, jonka ansiosta EU voi tehdä valtamerisopimuksen eli YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla.
Sopimuksen tavoitteena on suojella maailman valtameriä ja parantaa niiden hoitoa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla nykyisten ja tulevien sukupolvien puolesta. Nämä alueet kattavat lähes kaksi kolmasosaa maailman valtamerten pinnasta ja 95% niiden tilavuudesta.
Puheenjohtajamaa Belgia tiedotti ministereille muovipellettihävikin aiheuttaman mikromuovisaasteen vähentämistä koskevan asetusehdotuksen ja romuajoneuvoja koskevan asetusehdotuksen käsittelyn etenemisestä.
Puheenjohtajamaa ja komissio tiedottivat ministereille muovin aiheuttamaa saastumista, myös meriympäristössä tapahtuvaa saastumista, koskevan kansainvälisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämiseksi perustetun hallitustenvälisen neuvottelukomitean 4. istunnon (INC-4) tuloksista.
Puolan, Tšekin ja Unkarin valtuuskunnat tiedottivat innovaatiorahaston vuoden 2024 huutokaupan ehdoista ja edellytyksistä muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan vedyn tuotannon osalta (H2-huutokaupan toinen kierros).
Unkarin valtuuskunta esitteli tulevan EU:n neuvoston puheenjohtajakautensa ohjelman ympäristöalalla.
Neuvosto myös hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät A-kohtien luetteloihin.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
