"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 13.–14. maaliskuuta 2023
Tärkeimmät tulokset
Työllisyys ja sosiaalipolitiikka, 13. maaliskuuta
Vuosi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on ajanut miljoonat ihmiset ylittämään EU:n rajat. Lähes neljä miljoonaa ukrainalaista saa tilapäistä suojelua EU:ssa. Tämän tilapäisen suojelun mekanismin piirissä olevilla henkilöillä on automaattinen pääsy asuntoon, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin, lasten koulunkäyntiin sekä työmarkkinoille.
Toisen sotavuoden alkaessa monet EU:sta turvaa hakevat ihmiset yrittävät rakentaa uutta elämää pakomaassaan, ja työpaikan löytäminen on tärkeä kotoutumista edistävä askel. Tässä on kuitenkin myös haasteita kielimuurin, osaamisen tunnustamisen ja lastenhoidon riittämättömän saatavuuden vuoksi.
Ministerit keskustelivat EU:n työllisyys- ja sosiaalisesta tilanteesta, erityisesti Ukrainasta tilapäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden työmarkkinatilanteen kannalta.
Monet ministerit korostivat, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Euroopan työmarkkinoihin on melko vähäinen ja että työnantajilla on vaikeuksia työvoimapulan ja ammattitaitoisen työvoiman puutteen vuoksi. Sotaa pakenevien ukrainalaisten kotouttamisen osalta monet ministerit antoivat tunnustusta sille, että he ovat halunneet löytää työpaikan, mutta kiittivät myös EU:n yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisia näiden toimista EU:ssa nyt asuvien ukrainalaisten auttamiseksi.
Vastauksena havaintoon, jonka mukaan monet ukrainalaiset löysivät työtä alle todellisen osaamistasonsa, korostettiin kielimuurin poistamisen ja tutkintojen tunnustamisen tehostamisen merkitystä. Sosiaalipolitiikka ja sosiaalietuudet esitettiin tarpeellisina välineinä, joilla lievennetään sodan vaikutuksia eurooppalaisiin, joista monet kärsivät inflaatiosta ja korkeista energian hinnoista.
Ukrainan kansa kärsii suuresti Venäjän hirvittävästä hyökkäyssodasta. EU, sen kansalaiset ja jäsenmaat ovat ryhtyneet ennennäkemättömiin toimiin auttaakseen ukrainalaisia löytämään työpaikan ja saamaan lastenhoitopalveluja ja sosiaaliapua.
Johan Pehrson, työllisyys- ja integraatioministeri
Ministerit keskustelivat talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta ja hyväksyivät myös yhteisen työllisyysraportin ja neuvoston päätelmät vuotuisesta kestävän kasvun selvityksestä 2023 ja yhteisestä työllisyysraportista. Kasvuselvitys ja työllisyysraportti ovat osa talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspakettia.
Ministerit keskustelivat ehdotuksesta neuvoston päätökseksi, jolla jäsenmaat valtuutettaisiin ratifioimaan väkivaltaa ja häirintää koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2019 yleissopimus (nro 190). Yleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen väline, jossa vahvistetaan erityiset työelämään liittyvän väkivallan ja häirinnän torjuntaa koskevat maailmanlaajuisesti sovellettavat normit.
Muut asiat
Komissio antoi tietoja Euroopan osaamisen teemavuoteen liittyvistä toimista ja direktiiviehdotuksesta, joka koskee lyijyn ja sen epäorgaanisten yhdisteiden ja di-isosyanaattien (jotka ovat orgaanisia yhdisteitä) raja-arvoja.
Komissio esitteli myös kertomuksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta sekä korkean tason työryhmän raportin sosiaalisen suojelun ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta EU:ssa.
Esityslistalla oli myös puheenjohtajamaan ja komission katsaus tulevaan sosiaalialan kolmikantahuippukokoukseen (22. maaliskuuta 2023).
Komissaari Schmitin Ukrainaa käsittelevä erityisneuvonantaja Lodewijk Asscher esitteli toimeksiantoonsa perustuvat suositukset, ja työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean puheenjohtajat esittelivät vuoden 2023 työohjelmansa.
Portugalin valtuuskunta kertoi lopuksi suunnitellusta Porton sosiaalifoorumista, joka on toukokuussa 2021 pidetyn Porton sosiaalialan huippukokouksen jatkotoimi.
Terveys, 14. maaliskuuta
Euroopan unionin globaali terveysstrategia
Ministerit keskustelivat EU:n globaalista terveysstrategiasta, jonka komissio esitteli 30. marraskuuta 2022. Strategiassa todetaan, että globaali terveys on olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa ja sinällään geopoliittisesti kriittinen osa-alue.
Monet ministerit totesivat, että strategia on tärkeä osa EU:n vastausta nykyisiin ja tuleviin maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin, kuten covid-19-pandemiaan, mikrobilääkeresistenssiin sekä Ukrainan sodan aiheuttamaan terveys- ja humanitaariseen kriisiin.
Terveyshaasteet, kuten pandemiat, eivät tunne rajoja. Kaukana Euroopasta tapahtuva asia voi vaikuttaa kansalaistemme terveyteen. Siksi on luonnollista, että terveys on keskeinen osa EU:n ulkopolitiikkaa. Vahvemmat terveydenhuoltojärjestelmät kaikkialla maailmassa hyödyttävät meitä kaikkia, ja nopeat toimet terveysuhkien torjumiseksi – riippumatta siitä, missä niitä esiintyy – ovat hyvin tärkeitä keskinäisesti riippuvaisessa maailmassa.
Acko Ankarberg Johansson, terveysministeri
Asetus Euroopan lääkevirastolle (EMA) suoritettavista maksuista ja palkkioista
Ministerit kävivät periaatekeskustelun komission 13. joulukuuta 2022 esittämästä, Euroopan lääkevirastolle suoritettavia maksuja ja palkkioita koskevasta lakiehdotuksesta. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että maksut vastaavat paremmin EMAn työn taustalla olevia kustannuksia, ja saattaa EMAn budjetti kestävämmälle pohjalle.
Keskustelun aikana ministerit ilmaisivat tyytyväisyytensä ehdotukseen ja korostivat sen merkitystä EMAn vakaan rahoituksen varmistamisessa. Monet valtuuskunnat tähdensivät myös jäsenmaiden elinten ratkaisevaa roolia lääkkeiden lupamenettelyssä. Maksujärjestelmässä olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden viranomaisten tehtävä eurooppalaisessa sääntelyverkostossa. Jäsenmaat kannattivat tiettyjen maksujen mukauttamista ehdotuksessa ja toivoivat myös, että maksujen määrittämisjärjestelmässä otetaan huomioon nykyinen kehitys (esimerkiksi inflaatio). Useimmat ministerit totesivat lisäksi, että EMAn hallintoneuvostolla ja jäsenmailla olisi oltava suurempi rooli tulevissa maksujen mukautuksissa.
Komissio antoi tilannekatsauksen lääkinnällisiä laitteita koskevien asetusten täytäntöönpanosta, ja puheenjohtajamaa tiedotti yhdessä komission kanssa valtuuskunnille pandemioiden ehkäisyä ja niihin varautumista ja reagointia koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta käytävistä neuvotteluista.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tšekin valtuuskunta toi esiin Alankomaiden, Italian, Itävallan, Kreikan, Kyproksen, Liettuan, Maltan, Portugalin, Slovenian ja Unkarin valtuuskuntien tukemana lääkepulan EU:n markkinoilla, ja Alankomaiden valtuuskunta korosti koordinoinnin ja yhteistyön merkitystä pitkäkestoisen covid-19-taudin (pitkittynyt covid) yhteydessä ja kehotti jäsenmaita osallistumaan suunniteltuun pitkäkestoista covid-19-tautia käsittelevään EU:n asiantuntijaverkostoon.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.