"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Kokouksen alussa Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba puhui lyhyesti EU-maiden ministereille videoneuvottelussa ja kertoi heille viimeaikaisista tapahtumista Ukrainassa ja Venäjän hyökkäyksen dramaattisista vaikutuksista maan siviiliväestöön ja elintarviketurvaan maailmanlaajuisesti.
Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan ja Ukrainan kansakunnan ja samalla käynnistämään maailmanlaajuisen elintarvike- ja energiakriisin. Ministerit olivat yksimielisiä siitä, että meidän on edelleen seisottava määrätietoisesti Ukrainan rinnalla ja annettava sille kaikki tukemme taistelussa vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Ukraina tarvitsee enemmän aseita; me toimitamme ne. Tämän vuoksi olen ehdottanut Euroopan rauhanrahaston seuraavaa erää, jolla myönnetään 500 milj. €:n arvosta lisäapua. Tästä ehdotuksesta päästiin tänään poliittiseen yhteisymmärrykseen.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Neuvosto jatkaa rajoittavien toimenpiteiden käsittelyä komission ja ulkoasiainedustajan yhteisen ehdotuksen pohjalta, mukaan lukien toimet porsaanreikien tukkimiseksi ja toimenpiteiden kiertämisen välttämiseksi. Ulkoasiainedustaja korosti, että EU:n pakotteet toimivat ja niiden vaikutukset Venäjän talouteen ovat merkittäviä.
EU tukee edelleen Ukrainaa sen uudistusohjelman täytäntöönpanossa Eurooppa-perspektiivin mukaisesti Eurooppa-neuvoston myönnettyä sille äskettäin ehdokasmaan aseman. Seuraava EU–Ukraina-assosiaationeuvoston kokous on määrä pitää 5. syyskuuta 2022.
EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteet
Neuvosto keskusteli EU:n suhteista Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueeseen.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat kärsineet pahoin Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan kielteisistä seurauksista, erityisesti hintojen noususta ja elintarvike-, lannoite- ja energiapulasta.
Latinalainen Amerikka ja Karibia ovat kuitenkin edelleen erittäin tärkeä EU:n kumppani monilla aloilla. Tästä syystä neuvosto päätti vahvistaa tätä ns. toista transatlanttista suhdetta ja pyrkiä ottamaan merkittävän askeleen EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisissä suhteissa.
Ministerit korostivat, että kauppa- ja assosiaatiosopimusten verkoston valmiiksi saattaminen ja viimeistely on tärkeää ja kiireellistä ja että Meksikon ja Chilen kanssa tehtävät sopimukset on asetettava etusijalle.
Neuvosto päätti pitää EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) ulkoministerikokouksen Buenos Airesissa lokakuussa 2022 kaudella, jolla CELACin puheenjohtajuudesta vastaa tilapäisesti Argentiina.
Digitaalinen diplomatia
Neuvosto keskusteli digitaalisesta diplomatiasta ja hyväksyi asiaa koskevat päätelmät.
Ulkoasiainedustaja korosti, että EU:lla on kohta käytössään myös toinen ulkopoliittinen väline, joka tukee sen geopoliittista roolia ja tavoitteiden saavuttamista maailmanlaajuisessa teknologisessa valtataistelussa.
Tänään hyväksytyissä päätelmissä esitetään EU:n pyrkimykset tällä alalla: edistetään aktiivisesti EU:n sääntelymallia perustamalla digitaalialan koalitioita, kehitetään koulutusohjelmia ns. digitaalialan diplomaattien kouluttamiseksi ja tehostetaan koordinointia YK:n ja muiden monenvälisten elinten kanssa.
Tässä yhteydessä ja ensimmäisenä konkreettisena toimena EU avaa San Franciscoon EU-toimiston, jonka tehtävänä on tehostaa EU:n digitaalista diplomatiaa Yhdysvalloissa ja sen kanssa.
Ajankohtaiset aiheet
EU-ministerit keskustelivat Israelin kanssa pidettävien assosiaationeuvoston kokousten jatkamisesta. Kokouksia ei ole pidetty vuoden 2012 jälkeen. He sopivat kokousten jatkamisesta ja työskentelyn aloittamisesta EU:n kannan määrittämiseksi. EU:n kanta Lähi-idän rauhanprosessiin ei ole muuttunut vuonna 2016 annettujen kahden valtion ratkaisua tukevien neuvoston päätelmien jälkeen.
Neuvosto keskusteli myös Tunisian tapahtumista ennen 25. heinäkuuta pidettävää perustuslakia koskevaa kansanäänestystä. Ministerit korostivat, että Tunisian on tärkeää pyrkiä normalisoimaan instituutioidensa toiminta ja säilyttää demokraattinen rakenne. Osallistava kansallinen vuoropuhelu on kaikkien uskottavien perustuslaillisten prosessien ja pitkän aikavälin vakauden kulmakivi.
Lopuksi ministerit käsittelivät Sri Lankan ja Kongon demokraattisen tasavallan tilannetta.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan ja Ukrainan kansakunnan ja samalla käynnistämään maailmanlaajuisen elintarvike- ja energiakriisin. Ministerit olivat yksimielisiä siitä, että meidän on edelleen seisottava määrätietoisesti Ukrainan rinnalla ja annettava sille kaikki tukemme taistelussa vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Ukraina tarvitsee enemmän aseita; me toimitamme ne. Tämän vuoksi olen ehdottanut Euroopan rauhanrahaston seuraavaa erää, jolla myönnetään 500 milj. €:n arvosta lisäapua. Tästä ehdotuksesta päästiin tänään poliittiseen yhteisymmärrykseen.
