G20-huippukokous, Rooma, Italia, 30.–31. lokakuuta 2021

Tärkeimmät tulokset

G20-johtajat tapasivat 30.–31. lokakuuta 2021 kaksipäiväisessä huippukokouksessa, jota isännöi G20-puheenjohtajamaa Italia Roomassa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen edustivat EU:ta.

Huippukokouksen päätteeksi G20-johtajat antoivat G20-johtajien julistuksen.

• G20-maiden johtajien Rooman julistus

G20-johtajat sopivat huippukokouksessa seuraavaa:

• pidetään saavutettavissa tavoite rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna
• nopeutetaan toimia maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen tai hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuosisadan puoliväliin mennessä tai sen tienoilla
• vahvistetaan teollisuusmaiden ilmastorahoitusta koskeva sitoumus 100 mrd. dollarin saamisesta yhdessä käyttöön vuosittain, sekä otetaan myönteisesti vastaan eräiden G20-maiden uudet sitoumukset
• pannaan vuoteen 2023 mennessä täytäntöön vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa kansainvälistä verojärjestelmää koskevat uudet säännöt, muun muassa 15%:n maailmanlaajuinen vähimmäisyhtiövero
• edistetään toimia koronavirusrokotteiden paremman ja oikea-aikaisemman saatavuuden varmistamiseksi alhaisen ja keskitulotason maissa
• perustetaan G20-maiden yhteinen finanssi- ja terveysalan työryhmä, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus pandemioiden ehkäisyyn sekä niihin varautumiseen ja reagointiin

Talouden elpyminen

Johtajat totesivat, että maailmantalous on elpynyt vuonna 2021 tasaisesti rokotteiden käyttöönoton ja jatkuvan politiikkatuen ansiosta. Elpyminen on kuitenkin vaihdellut suuresti eri maiden ja alueiden kesken.

Tämän vuoksi G20-maat aikovat edelleen päättäväisesti käyttää kaikkia saatavilla olevia välineitä niin kauan kuin se on tarpeen, jotta voidaan puuttua pandemian kielteisiin seurauksiin, erityisesti niiden osalta, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin, kuten naiset, nuoret ja epäviralliset ja matalan osaamistason työntekijät, sekä epätasa-arvoon.

"Aiomme pitää edelleen yllä elpymistä ja välttää tukitoimenpiteiden ennenaikaista lopettamista. Samalla säilytetään rahoitusvakaus ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys sekä suojaudutaan hitaamman kasvun riskeiltä ja negatiivisilta heijastusvaikutuksilta." G20-maiden johtajien julistus

G20-ryhmä on myös valppaana maailmanlaajuisten taloudellisten haasteiden, kuten toimitusketjujen häiriintymisen, suhteen.

Covid-19

Rokotuskattavuudessa edelleen olevien puutteiden korjaamiseksi G20-johtajat sitoutuivat lisäämään huomattavasti rokotteiden, hoitojen ja diagnostiikan tarjontaa ja saatavuutta, kiinnittäen erityistä huomiota matalan tulotason ja keskitulotason maiden tarpeisiin.

Tämän pitäisi mahdollistaa edistyminen tavoitteessa, jonka mukaan vähintään 40% väestöstä rokotetaan kaikissa maissa vuoden 2021 loppuun mennessä ja 70% vuoden 2022 puoliväliin mennessä Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksen mukaisesti.

Rokotteiden nopean ja tasapuolisen jakelun varmistaminen maailmanlaajuisesti edellyttää toimitusketjujen vahvistamista, tuotantokapasiteetin laajentamista ja monipuolistamista, rokotusmyönteisyyden ja -luottamuksen edistämistä sekä disinformaation torjuntaa.

G20-johtajat myös vahvistivat sitoutumisensa toukokuussa pidetyssä maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa annettuun Rooman julistukseen, joka toimii kompassina yhteisille toimille.

• EU:n kansainvälinen solidaarisuus koronaviruspandemian aikana
• Rooman julistus

Pandemioiden ehkäisy sekä niihin varautuminen ja reagointi

G20-maiden johtajat perustivat G20-maiden yhteisen finanssi- ja terveysalan työryhmän, jonka tavoitteena on tarjota riittävää, kestävää ja paremmin koordinoitua rahoitusta pandemioiden ehkäisyyn sekä niihin varautumiseen ja reagointiin.

Työryhmä toteuttaa vuoden 2022 alkuun mennessä järjestelyjä WHO:n koordinoiman rahoitusvälineen perustamiseksi. Sen tavoitteena on lisätä pandemioiden ehkäisyyn sekä niihin varautumiseen ja reagointiin myönnettävää maailmanlaajuista rahoitusta.

G20-maiden terveys- ja valtiovarainministerit ehdottivat työryhmän perustamista huippukokousta edeltävänä päivänä.

• G20-maiden valtiovarain- ja terveysministerien yhteinen julkilausuma 29.10.2021

Johtajat totesivat myös, että pandemian ehkäisyä sekä siihen varautumista ja reagointia koskevien toimien vahvistamiseen voi liittyä kansainvälinen väline tai sopimus WHO:n puitteissa.

Puheenjohtaja Michel oli ennen huippukokousta korostanut kansainvälisen pandemiayleissopimuksen etuja.

"Maailman terveysjärjestön perussääntöön perustuvan kansainvälisen pandemiasopimuksen periaatteesta keskustellaan marraskuussa järjestettävässä Maailman terveyskokouksessa. Uskomme, että tällainen sopimus on paras keino parantaa maailmanlaajuista varautumista ja reagointia pandemioihin." Charles Michel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

• Haasteena kansainvälisen terveysjärjestelmän selviytymiskyky (lehdistötiedote 26.10.2021)
• Kansainvälinen yleissopimus pandemiavalmiudesta ja -torjunnasta (taustatietoa)

Ilmasto ja energia

G20-johtajat sitoutuivat työskentelemään yhdessä varmistaakseen onnistuneen YK:n ilmastokokouksen (COP26), joka alkoi välittömästi G20-huippukokouksen jälkeen Glasgow'ssa Isossa-Britanniassa.

He vahvistivat sitoutumisensa YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen täysimääräiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

G20-johtajat totesivat, että maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna edellyttää tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimia ja sitoutumista kaikilta mailta, ottaen huomioon erilaiset lähestymistavat.

G20-ryhmä vauhdittaa toimiaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen, siihen sopeutumisen ja ilmastorahoituksen aloilla tunnustaen, että on keskeisen tärkeää saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt tai hiilineutraalius vuosisadan puoliväliin mennessä tai sen tienoilla.

Johtajat myös sitoutuivat toteuttamaan lisätoimia tällä vuosikymmenellä ja laatimaan, panemaan täytäntöön, päivittämään ja tarvittaessa parantamaan vuoden 2030 kansallisesti määriteltyjä panoksiaan.

• Pariisin ilmastosopimus (taustatietoa)
• YK:n ilmastokokous (COP26), maailman johtajien kokous, Glasgow, Iso-Britannia 1.11.2021
• COP26-ilmastokokous: miksi se on tärkeä? (taustatietoa)

Johtajat palauttivat mieleen ja vahvistivat teollisuusmaiden antaman ilmastorahoitusta koskevan sitoumuksen saada yhdessä käyttöön 100 mrd. $ vuosittain vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen aina vuoteen 2025 saakka, jotta voidaan tukea kehitysmaita niiden pyrkimyksissä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, hillitä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja sopeutua niihin.

He myös suhtautuivat myönteisesti eräiden G20-ryhmän jäsenten uusiin sitoumuksiin lisätä ja parantaa kansainvälisiä julkisia ilmastorahoitusosuuksiaan vuoteen 2025 saakka. He odottavat uusia sitoumuksia myös muilta.

• Neuvosto hyväksyi ilmastorahoitukseen vuonna 2020 sidotun määrän (lehdistötiedote 29.10.2021)
• Neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta, 5.10.2021
• Lisäys neuvoston päätelmiin ilmastorahoituksesta

Johtajat vahvistivat vuonna 2009 antaman sitoumuksensa poistaa asteittain ja järkeistää keskipitkällä aikavälillä tehottomat fossiilisten polttoaineiden tuet, jotka kannustavat tuhlailevaan kulutukseen.

He sitoutuivat lopettamaan kansainvälisen julkisen rahoituksen uuden hiilivoiman tuottamiselle ulkomailla vuoden 2021 loppuun mennessä.

G20-maiden johtajat korostivat olevansa sitoutuneita ylläpitämään energiaturvallisuutta ja käsittelemään samalla ilmastonmuutosta, sekä takaamaan energiajärjestelmän siirtymät, jotka pitävät energian kohtuuhintaisena heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille ja yrityksille.

He korostivat myös, että on tärkeää säilyttää eri lähteistä, toimittajilta ja reiteiltä peräisin olevat häiriöttömät energiavirrat ja edistää avoimia, kilpailukykyisiä ja vapaita kansainvälisiä energiamarkkinoita.

Biodiversiteetti ja ympäristö

G20-johtajat sitoutuivat vahvistamaan toimia biodiversiteetin vähenemisen pysäyttämiseksi ja tämän suuntauksen kääntämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

He pyrkivät varmistamaan, että vähintään 30% maailman maa-alasta ja vähintään 30% maailman valtameristä ja meristä säilytetään tai suojellaan vuoteen 2030 mennessä, ja auttavat jäseniä edistymään tämän tavoitteen saavuttamisessa kansallisten olosuhteiden mukaisesti.

Johtajat kehottivat muita maita yhdistämään voimansa G20-ryhmän kanssa, jotta voidaan saavuttaa tavoite biljoonan puun istuttamisesta vuoteen 2030 mennessä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tuella.

Kestävä kehitys

G20-maiden johtajat ilmaisivat syvän huolensa koronaviruskriisin vaikutuksista erityisesti kehitysmaissa. He vahvistivat sitoumuksensa maailmanlaajuisiin toimiin, joilla nopeutetaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja tuetaan kestävää, osallistavaa ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä kaikkialla maailmassa.

Johtajat sitoutuivat tehostamaan toimia, joilla pannaan täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskeva G20-toimintasuunnitelma, sekä G20-ryhmän tuki koronavirukseen liittyville toimille ja elpymiselle kehitysmaissa. He myös vahvistivat jatkuvan tukensa Afrikan maille erilaisilla aloitteilla, kuten G20-maiden Compact with Africa -aloitteella.

• Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit G20-maiden Afrikka-aloitetta käsitelleessä konferenssissa (lehdistötiedote 27.8.2021)
• G20 Compact with Africa -sivusto

Johtajat olivat tyytyväisiä erityisnosto-oikeuksien uuteen yleiseen jakautumiseen, jolla on saatu käyttöön 650 mrd. dollarin arvosta lisävarantoja maailmanlaajuisesti. G20-ryhmä pyrkii löytämään keinoja lisätä tämän vaikutusta kanavoimalla vapaaehtoisesti osan myönnetyistä erityisnosto-oikeuksista haavoittuvien maiden auttamiseen.

G20-johtajat kehottivat Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) perustamaan uuden selviytymiskykyä ja kestävyyttä edistävän rahaston, josta voitaisiin tarjota kohtuuhintaista pitkän aikavälin rahoitusta matalan tulotason maille, kuten Afrikan mantereelle, pienille kehittyville saarivaltioille ja haavoittuville keskitulotason maille.

Johtajat olivat tyytyväisiä G20-maiden velanhoidon keskeyttämistä koskevan aloitteen (DSSI-aloite) puitteissa saavutettuun edistykseen, jonka arvioidaan mahdollistaneen lykkäyksiä vähintään 12,7 mrd. dollarilla kokonaisvelanhoitoasteesta toukokuun 2020 ja joulukuun 2021 välisenä aikana, mistä hyötyi 50 maata.

Huippukokouksen esityslista

Huippukokouksen keskustelut järjestettiin kolmeen keskeiseen työistuntoon ja kahteen johtajien oheistapahtumaan.

Työistunnot

• Istunto I: "Globaali talous ja globaali terveys"
• Istunto II: "Ilmastonmuutos ja ympäristö"
• Istunto III: "Kestävä kehitys"

Johtajien oheistapahtumat

• "Pk-yritysten ja naisten omistamien yritysten tukeminen toipumisen edistämiseksi"
• "Yksityisen sektorin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa"

Puheenjohtaja Michelin pitämät kahdenväliset kokoukset

Huippukokouksen yhteydessä puheenjohtaja Michelillä oli useita kahdenvälisiä tapaamisia muiden maailman johtajien kanssa:

• Narendra Modi, Intian pääministeri
• Lee Hsien Loong, Singaporen pääministeri
• Paul Kagame, Ruandan presidentti ja NEPADin puheenjohtaja
• Tedros Adhanom Ghebreyesus, Maailman terveysjärjestön pääjohtaja
• Alberto Fernández, Argentiinan presidentti
• Scott Morrison, Australian pääministeri
• Angela Merkel, Saksan liittokansleri
• Joko Widodo, Indonesian pääministeri
• Recep Tayyip Erdoğan, Turkin presidentti

Puheenjohtaja Michel ja puheenjohtaja von der Leyen osallistuivat myös huippukokoukseen osallistuneiden EU:n ja Afrikan unionin johtajien epäviralliseen kokoukseen, jota isännöi Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Taustatietoa

Tietoa Italian G20-puheenjohtajuudesta

Puheenjohtajamaa Italian yleisteema kattoi kolme aihetta: "ihmiset, maapallo, vauraus". Näitä aiheita käsiteltiin Rooman huippukokouksen kolmessa työistunnossa.

G20-ryhmä

G20-ryhmän jäsenet ovat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Italia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Kiina, Korean tasavalta, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä, Yhdysvallat ja Euroopan unioni.

Espanja on pysyvä kutsuvieras. G20-puheenjohtajamaa Italia on kutsunut huippukokoukseen seitsemän muuta johtajaa, muun muassa Alankomaiden pääministerin.

Edelliset huippukokoukset

Edellinen G20-huippukokous pidettiin vuonna 2020 videokonferenssina koronapandemian vuoksi.

• G20-huippukokous 21.–22.11.2020

Viimeisin fyysinen G20-huippukokous pidettiin Osakassa Japanissa vuonna 2019.

• G20-huippukokous, Osaka, Japani 28.–29.6.2019