"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä), 9. kesäkuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Olemme kuluneella puolivuotiskaudella edistyneet huomattavasti digitaalisissa prioriteeteissamme ja vahvistaneet Euroopan yhteenliitettävyyttä, häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja teknologista suvereniteettia. Vahvistimme toukokuussa saavutetun yhteisymmärryksen tekoälysäädöksestä ja 7. koontipaketista, paransimme lasten suojelua tekoälyyn liittyviltä riskeiltä, muodostimme yleisnäkemyksen eurooppalaisesta yrityslompakosta sekä edistyimme kyberturvallisuuspaketin ja digitaalisia verkkoja koskevan säädöksen käsittelyssä. Nämä ovat yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelman keskeisiä pilareita. Vaikka työ on vielä kesken, nämä saavutukset osoittavat, mihin pystymme, kun jäsenmaat yhdistävät voimansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Nicodemos Damianou, Kyproksen tasavallan tutkimuksesta, innovoinnista ja digitaalipolitiikasta vastaava apulaisministeri
Eurooppalaiset yrityslompakot
Ministerit hyväksyivät neuvoston kannan (yleisnäkemys) eurooppalaisten yrityslompakoiden perustamista koskevaan asetukseen. Kyseessä on digitaalinen väline, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja suojata yritysten välistä sekä yritysten ja julkishallinnon vuorovaikutusta koko EU:ssa.
EIDAS2-kehyksen pohjalta eurooppalaiset yrityslompakot antavat yrityksille mahdollisuuden digitalisoida monia toimintoja, jotka tällä hetkellä edellyttävät henkilökohtaista käsittelyä. Tarjoamalla yhdenmukaistetun eurooppalaisen ratkaisun eurooppalaiset yrityslompakot mahdollistavat turvallisen rajatylittävän viestinnän ja asiakirjojen vaihdon yrityksille.
Puheenjohtajamaa esitteli kaksi tilanneselvitystä: toisen ehdotetusta digiverkkosäädöksestä ja toisen kyberturvallisuuspaketista, johon sisältyy erityisesti ehdotettu kyberturvallisuusasetus 2. Aloitteet ovat osa yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on muuttaa EU:n liiketoimintaympäristö aidosti saumattomiksi sisämarkkinoiksi.
Digiverkkosäädöksen päätavoitteena on tukea vankan, nopean ja turvallisen huippuluokan digitaalisen verkkoinfrastruktuurin kehittämistä, jotta voidaan tehostaa EU:n digitalisaatiota. Ehdotetuilla toimilla pyritään helpottamaan rajatylittävää liiketoimintaa ja kannustamaan markkinatoimijoita innovoimaan ja investoimaan kehittyneisiin yhteyksiin, vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä sekä etenemään kohti yhdentyneempiä sisämarkkinoita.
Ministerit olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä digiverkkosäädöksen edistymiseen ja ilmaisivat tukensa sen yleisille tavoitteille, joita ovat sisämarkkinoiden vahvistaminen, kilpailukyvyn edistäminen, yhteyksien tehostaminen sekä digitaalisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden parantaminen. Ehdotuksen katsotaan laajalti muodostavan vankan perustan jatkotyöskentelylle ja keskustelujen viemiselle kohti yleisnäkemystä. Samalla useita osa-alueita on vielä selkeytettävä ja hiottava. Valtuuskunnat korostivat, että on tärkeää taata oikeusvarmuus, yksinkertaistaa sääntelymenettelyjä sekä ottaa huomioon erilaiset kansalliset ja markkinaolosuhteet erityisesti siirryttäessä kupariverkoista kuituverkkoihin.
Keskusteluissa korostettiin myös sitä, että on tärkeää kunnioittaa kansallista toimivaltaa, erityisesti radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja samalla varmistaa ehdotettujen toimien käytännöllinen ja oikeasuhteinen toteuttaminen. Lisätyöskentelyä pidetään tarpeellisena yhden toimiluvan menettelyn kaltaisissa kysymyksissä.
Kyberturvallisuuspakettia koskevalla ehdotuksella pyritään edistämään useita keskeisiä poliittisia prioriteetteja, kuten EU:n strategista riippumattomuutta (erityisesti säännöksillä tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjusta), häiriönsietokykyä (vahvistamalla EU:n kyberturvallisuusvirastoa ENISAa) ja yksinkertaistamisohjelmaa (yksinkertaistamalla sertifiointijärjestelmiä ja joitakin NIS 2 -direktiivin säännöksiä).
Jäsenmaat suhtautuivat pitkälti myönteisesti ehdotettuun kyberturvallisuusasetukseen 2 ja ilmaisivat tukensa sen yleisille tavoitteille, erityisesti ENISAn roolin vahvistamiselle operatiivisen yhteistyön tukena jäsenmaiden välillä ja EU:n kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen virtaviivaistamiselle. Keskusteluissa tuotiin kuitenkin esiin useita aloja, joita on vielä tarkasteltava ja selvennettävä, erityisesti ENISAn laajemmat operatiiviset tehtävät.
Ehdotetut toimet sertifiointikehyksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi ovat yleisesti ottaen tervetulleita, ja jäsenmaat korostivat, että on tärkeää säilyttää vahva kansallinen osallistuminen koko sertifiointiprosessiin. Sertifioinnin vapaaehtoisuus sai niin ikään laajaa tukea, vaikka jotkin valtuuskunnat olivatkin huolissaan tietyistä ehdotetuista aikatauluista.
Keskusteluissa luotettavan tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjun kehyksestä tuotiin esiin tarve lisäselvennyksille menetelmistä ja menettelyistä, jotka koskevat keskeisen TVT-omaisuuden ja suuririskisten toimittajien määrittämistä, sekä ehdotettujen toimien soveltamisalasta ja mahdollisista vaikutuksista. Valtuuskunnat painottivat myös, että on tärkeää varmistaa jäsenmaiden asianmukainen osallistuminen kehyksen täytäntöönpanoon ja hallinnointiin.
Ministerit keskustelivat EU:n ja YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) yhteistyön vahvistamisesta osallistavan, turvallisen ja kestävän digitalisaation edistämiseksi ITU:n pääsihteerin Doreen Bogdan-Martinin läsnä ollessa.
Tulevassa ITU:n täysivaltaisten edustajien konferenssissa määritellään ITU:n politiikat ja toimet seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Se valitsee myös ITU:n ylemmän johdon ja sen eri elinten jäsenet. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on tärkeämpää kuin koskaan vahvistaa EU:n yhteistyötä ITU:n kanssa ja ITU:ta koskevissa asioissa.
Jäsenmaat korostivat puheenvuoroissaan, että on tärkeää vahvistaa EU:n ja ITU:n yhteistyötä, ja vaativat johdonmukaisesti yhtenäistä eurooppalaista kantaa kansainvälisissä keskusteluissa. Useat valtuuskunnat korostivat, että yhdellä äänellä puhuminen lisää EU:n vaikutusvaltaa ja diplomaattista painoarvoa, etenkin nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Laaja yhteisymmärrys vallitsi siitä, että digitaalinen kuilu on kurottava umpeen ja merkitykselliset yhteydet varmistettava kaikille. EU sai tunnustusta ITU:n keskeisenä kumppanina digitaalisen osallisuuden laajentamiseen tähtäävien aloitteiden edistämisessä. Jotkin jäsenmaat korostivat myös, että on tärkeää pienentää digitaalialan ympäristöjalanjälkeä ja vahvistaa digitaalista häiriönsietokykyä koskevaa yhteistyötä.
Tekoäly mainittiin toistuvasti mullistavana teknologiana, jonka mahdollisuudet ja riskit edellyttävät tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Monet valtuuskunnat korostivat ihmiskeskeisen toimintamallin merkitystä tekoälyn kehittämisessä, hallinnoinnissa ja standardoinnissa.
ITU:n keskeisen standardointitoimeksiannon säilyttämistä pidettiin laajalti keskeisenä, ja useat jäsenmaat painottivat, että kansainvälisten standardien olisi perustuttava ihmisoikeuksiin ja ihmiskeskeiseen toimintamalliin. Lisäksi korostettiin digitaalisen hallinnon usean sidosryhmän mallin merkitystä.
Euroopan julkishallintojen teknologinen suvereniteetti
Ministerit keskustelivat Euroopan julkishallintojen teknologisesta suvereniteetista EU:n strategisen riippumattomuuden yhteydessä. Pyrkimyksenä on vähentää liiallista riippuvuutta kriittisillä aloilla.
Jäsenmaat suhtautuivat myönteisesti Euroopan komission äskettäin julkaisemaan teknologiaomavaraisuutta koskevaan pakettiin. Oltiin laajalti yhtä mieltä siitä, että digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen edellyttää strategisten riippuvuuksien vähentämistä koko digitaalisessa arvoketjussa samalla kun säilytetään avoimuus, innovointi ja reilu kilpailu.
Valtuuskunnat korostivat, että on tärkeää varmistaa häiriönsietokykyiset, luotettavat ja helposti saatavilla olevat julkiset digitaaliset palvelut ja säilyttää samalla kyky tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kumppaneiden kanssa selkein ehdoin.
Useat jäsenmaat totesivat, että digitaalinen suvereniteetti on välttämättömyys ja mahdollinen kilpailukykyä edistävä tekijä, ja painottivat erityisesti EU:n valmiuksien vahvistamista kehittyneiden teknologioiden ja turvallisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Jäsenmaat korostivat puheenvuoroissaan, että kriittisiin riippuvuuksiin, yhteentoimivuuteen, avoimiin standardeihin ja siirrettävyyteen on sovellettava riskiperusteista lähestymistapaa, jotta voidaan estää toimittajariippuvuus ja varmistaa julkisten palvelujen jatkuvuus. Julkiset hankinnat nostettiin esiin keskeisenä keinona lisätä itsenäisten, turvallisten ja yhteentoimivien ratkaisujen kysyntää sekä lisätä avoimen lähdekoodin käyttöä ja rajatylittävää yhteistyötä yhteisessä digitaalisessa infrastruktuurissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin arkaluonteisten tietojen turvaamiseen, kriittisten järjestelmien valvonnan varmistamiseen ja siihen, että julkishallinnot voivat ymmärtää, tarkastaa ja tarvittaessa korvata digitaalisia ratkaisuja.
Muut asiat
Muiden asioiden yhteydessä puheenjohtaja tiedotti jäsenmaille käsiteltävinä olevista lainsäädäntöehdotuksista, kuten digitaalialan koontipaketista ja Euroopan kilpailukykyrahastosta. Puheenjohtaja kertoi jäsenmaille myös toimista, jotka koskevat alaikäisten suojelua verkossa.
komission tiedotusasia ”Euroopan unionin kansainvälinen digitaalistrategia: tilannekatsaus ensimmäisen vuoden jälkeen”
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
