"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (liikenne), 8. kesäkuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Keskusteluissamme korostettiin yhteistä sitoutumistamme Euroopan liikennealan kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja kestävyyden vahvistamiseen. Ministerit kävivät merkityksellistä keskustelua tulevista haasteista ja mahdollisuuksista: he hyväksyivät päätelmät Euroopan satamista, keskustelivat liikenteen tulevaisuudesta vuoden 2030 jälkeen ja veivät puhtaita yritysajoneuvoja koskevaa työtä eteenpäin. Kaikissa esityslistan kohdissa keskityttiin selkeästi oikeanlaisten olosuhteiden luomiseen investoinneille, innovoinnille ja tehokkaasti toimiville liikenneverkoille, mikä auttaa syventämään sisämarkkinoita ja vahvistamaan yhteyksiä kaikkialla Euroopassa.
Alexis Vafeades, Kyproksen tasavallan liikenne-, viestintä- ja julkisten töiden ministeri
Nyt pidetty kokous ja merenkulun teollisuusstrategiaa koskevien päätelmien hyväksyminen ovat merkittävä edistysaskel Euroopan merenkulkualan strategisen merkityksen ja maailmanlaajuisen huippuosaamisen tunnustamisen kannalta. Ne ovat osoitus yhteisestä visiostamme ja sitoutumisestamme sellaisen vahvan, innovatiivisen ja kestävän merenkulkualan ylläpitämiseen, joka edistää talouskasvua, varmistaa elintärkeät yhteydet, vahvistaa yhteistä turvallisuuttamme ja on keskeisessä asemassa hiilestä irtautumista koskevissa toimissamme.
Marina Hadjimanolis, Kyproksen tasavallan merenkulusta vastaava apulaisministeri
Puhtaat yritysajoneuvot
Puheenjohtajamaa esitti tilanneselvityksen puhtaita yritysajoneuvoja koskevasta asetuksesta. Ehdotus on osa autoteollisuuspakettia, ja sillä pyritään asettamaan kansalliset tavoitteet päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen ja kevyiden pakettiautojen osuudelle suurten yritysten uusien ajoneuvojen rekisteröinneistä kussakin jäsenmaassa. Siinä määritellään myös menetelmä näiden tavoitteiden saavuttamisen laskemiseksi.
Jäsenmaat kannattivat laajasti tavoitetta irrottaa yritysten ajoneuvokanta hiilestä ja tunnustivat yritysten roolin puhtaampien ajoneuvojen käyttöönoton nopeuttamisessa ja käytettyjen päästöttömien ajoneuvojen tarjonnan lisäämisessä. Jotkin jäsenmaat ilmaisivat huolensa ehdotuksessa esitetyistä kysymyksistä, kuten sitovista tavoitteista. Ne pyysivät, että jäsenmailla olisi edelleen riittävästi joustovaraa määritellä asianmukaisimmat kannustimet tai toimenpiteet, joilla nopeutetaan sähköajoneuvojen käyttöönottoa yrityksissä. Useat jäsenmaat ilmaisivat myös huolensa suunnitelluista pk-yrityksiä koskevista sitovista tavoitteista sekä raportointi- ja tiedonkeruuvaatimuksiin liittyvästä hallinnollisesta rasitteesta. Merkittävä osa jäsenmaista kannattaa kannustimiin perustuvia toimenpiteitä, kuten kansallisia verokannustimia, pakollisten velvoitteiden sijaan.
Valtuuskunnat korostivat myös, että on tärkeää varmistaa johdonmukaisuus laajemman autoteollisuuspaketin kanssa, säilyttää teknologianeutraalius ja ottaa huomioon kansallisten olosuhteiden erot, mukaan lukien infrastruktuurin saatavuus.
Liikennealan hiilestä irtautumista koskevat toimet vuoden 2030 jälkeen
Neuvosto keskusteli hiilestä irtautumista koskevista toimista liikennealalla vuoden 2030 jälkeen. Keskustelun tarkoituksena oli käsitellä liikenteen hiilestä irtautumista koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen päivityksiä sen jälkeen, kun eurooppalaista ilmastolakia äskettäin muutettiin ja tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90%:lla vuoteen 2040 mennessä hyväksyttiin. Keskustelu oli hyvin ajankohtainen, kun otetaan huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen (AFIR), ReFuel EU Aviation -asetuksen ja FuelEU Maritime -asetuksen vuosille 2026–2027 suunnitellut uudelleentarkastelut.
Jäsenmaat kannattivat laajalti liikennealan hiilestä irtautumista, mutta korostivat samalla kilpailukyvyn säilyttämistä ja hiilivuodon välttämistä. Vakaata ja ennakoitavaa sääntely-ympäristöä kaivataan investointien edistämiseksi.
Useat valtuuskunnat mainitsivat tarpeen lisätä kestävien polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä erityisesti lento- ja meriliikenteessä, jotta voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Monet jäsenmaat korostivat, että näihin polttoaineisiin on syytä investoida.
Useat jäsenmaat katsovat, että rahdin ja matkustajien siirtäminen rautateille on ratkaisevan tärkeää päästöjen vähentämiseksi, yhteyksien parantamiseksi sekä melun ja saasteen vähentämiseksi. Rautatieinfrastruktuurin nykyaikaistamista ja suurnopeusrautateiden esteiden poistamista pidetään tärkeinä hiilestä irtautumista edistävinä tekijöinä.
Myös tieliikenteen (sekä kevyiden että raskaiden hyötyajoneuvojen) sähköistämistä pidetään keskeisenä, mutta useat jäsenmaat korostivat myös teknologianeutraaliutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn, tukemista riippuvuuksien välttämiseksi.
Päästökauppajärjestelmän tarkistamista pidettiin tärkeänä, ja sen yhteydessä peräänkuulutettiin tasapainoista lähestymistapaa päästökauppaan ja hiilestä irtautumiseen. Jotkin jäsenmaat kehottivat myös tarkastelemaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaa asetusta (AFIR) realistisesti uudelleen ottaen huomioon verkkokapasiteetin ja alueelliset rajoitukset.
Lopuksi useat jäsenmaat totesivat, että on tärkeää vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista erityisesti nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Jäsenmaat hyväksyivät kahdet päätelmät, toiset merenkulun teollisuusstrategiasta ja toiset EU:n satamastrategiasta.
Merenkulun teollisuusstrategia on jäsennelty toimintasuunnitelma, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan johtoasemaa merialalla edistämällä korkean teknologian laivanrakennusta, merituulivoiman tukialuksia, vedenalaisia drooneja sekä huipputason satamalaitteistoa.
Päätelmissä jäsenmaat toteavat merenkulkualan aseman Euroopan teollisen perustan kulmakivenä ja korostavat sen keskeistä roolia toimitusketjujen turvaamisessa, puhtaan siirtymän tukemisessa ja EU:n teknologisen johtoaseman vahvistamisessa. Niissä tunnustetaan myös merenkulun valmistusteollisuuden ja merenkulkualan erilaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet eri puolilla EU:ta sekä jäsenmaiden erilaiset prioriteetit.
Jäsenmaat hyväksyivät myös päätelmät EU:n satamastrategiasta. EU:n satamastrategia pyrkii yhtenäistämään aloitteita, joilla vahvistetaan kilpailukykyä, tuetaan energiasiirtymää ja varmistetaan turvallisuus TEN-T-verkon 283 merisatamassa ja 223 sisävesisatamassa.
Päätelmissä vahvistetaan satamien keskeinen rooli EU:n strategisen riippumattomuuden vahvistamisessa, kriittisten toimitusketjujen turvaamisessa, energiasiirtymän nopeuttamisessa ja Euroopan maailmanlaajuisen johtoaseman säilyttämisessä vesiliikenteessä.
Jäsenmaat korostavat, että on tärkeää varmistaa strategian tehokas ja oikeasuhteinen täytäntöönpano. Ne kehottavat Euroopan komissiota arvioimaan olemassa olevien EU:n koordinointi- ja hallintorakenteiden tehokkuutta ja tarvittaessa perustamaan uusia mekanismeja täytäntöönpanon tukemiseksi.
Muiden asioiden yhteydessä puheenjohtajamaa ja komissio tiedottivat ministereille Lähi-idän kriisin tilanteesta sekä liikennealan koordinointi- ja reagointitoimien tilanteesta viime huhtikuussa pidetyn liikenneministereiden epävirallisen videoneuvottelun jälkeen.
Puheenjohtaja tiedotti ministereille myös käsiteltävinä olevien lainsäädäntöehdotusten tilanteesta. Näitä ovat muun muassa direktiivi tiettyjen tieliikenneajoneuvojen suurimmista sallituista mitoista ja painoista, asetus sotilaallisesta liikkuvuudesta, eurovinjettidirektiivi, liikennekelpoisuuspaketti sekä asetukset lentomatkustajien oikeuksista ja matkustajien oikeuksien täytäntöönpanosta EU:ssa. Komissio tiedotti ministereille vastikään esitellystä matkustajapaketista.
Seuraava puheenjohtajamaa Irlanti esitteli myös puolivuotiskautensa työohjelman.
Muita tiedotusasioita olivat seuraavat:
Belgia: Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönoton aloittaminen – etusijalla vakaus, yksinkertaisuus ja yhteentoimivuus
Kreikka: todistus- ja lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen EU:n tason rautatiejärjestelmissä ERTMS:n käyttöönoton nopeuttamiseksi
Tšekki: Euroopan rautateiden tavaraliikenteen kilpailukyky
Itävalta: Euroopan rautatieteollisuuden strateginen toimintamalli
Espanja: rautatieteollisuuden kilpailukyky
Itävalta ja Alankomaat: rautateiden kansainvälisen matkustajaliikenteen foorumia koskevan kuudennen tilanneselvityksen esittely
komissio: vuodenajoittainen kellonajan siirto
komissio: puhtaan liikenteen käytävää koskeva aloite
komissio: laaja-alaista rajatylittävää itseohjautuvien ajoneuvojen testausalustaa koskeva EU:n aloite
Malta: kehotus jatkaa keskusteluja yhdistettyjä kuljetuksia koskevan direktiivin tarkistamisehdotuksesta
Alankomaat: häiriköivät matkustajat
Liettua: siviililiikenneinfrastruktuuriin ja -toimintoihin kohdistuvat drooniuhat
Ranska: komission julkaisema ilmailun päästökauppajärjestelmän arviointikertomus
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
