EU:n tullit

Mitä tullit ovat?

Tulli on tavaroiden tuonnista kannettava vero. Tullien päätarkoituksena on

edistää paikallisia yrityksiä ja työpaikkoja

suojella kotimaista teollisuutta epäreilulta kilpailulta

Tulli ilmaistaan yleensä arvon perusteella (ts. prosenttiosuutena tavaroiden ilmoitetusta arvosta) tai absoluuttisena arvona (esim. 100 € tonnilta). Joskus se voidaan ilmaista myös yhdistelmäarvona, joka koostuu molemmista edellä mainituista tekijöistä.

Tulleja kannetaan pääasiassa tuonnista, mutta on olemassa myös vientitulleja.

Tullit lisäävät valtion tuloja ja nostavat tuontituotteiden hintoja, mikä suo kotimaassa tuotetuille tuotteille hintaedun.

Jos esimerkiksi EU asettaa Kiinasta peräisin oleville elektroniikkalaitteille 20%:n tullin, yritys, joka tuo 200 €:n arvoisen älypuhelimen, maksaisi 40 € tullia. Yritys voi siirtää nämä ylimääräiset kustannukset asiakkaille, mikä tekee älypuhelimesta kalliimman.

Miten tullit toimivat?

Tulliliiton ansiosta kaikkien EU-maiden tulliviranomaiset tekevät yhteistyötä ikään kuin ne olisivat yksi viranomainen. Ne soveltavat samoja tulleja alueelleen EU:n ulkopuolelta tuotaviin tavaroihin.

75% kannetuista tulleista ohjataan EU:n budjettiin. Ne muodostivat 13,7% vuoden 2024 budjetista.

Euroopan unioni noudattaa tulliasioissa Maailman kauppajärjestössä (WTO) vahvistettuja periaatteita ja sääntöjä. EU on ollut WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Myös kaikki EU:n jäsenmaat kuuluvat WTO:hon.

Yksi WTO:n pääperiaatteista on suosituimmuuskohtelu. Se tarkoittaa, että maat eivät yleisesti ottaen voi kohdella kauppakumppaneitaan eriarvoisesti. Joitakin poikkeuksia kuitenkin sallitaan. Maat voivat esimerkiksi tehdä vapaakauppasopimuksen, jota sovelletaan ainoastaan kyseisen maaryhmän sisällä myytäviin tavaroihin. Maa voi myös asettaa esteitä tietyistä maista tuotaville tuotteille, joilla katsotaan käytävän epäreilua kauppaa.

• EU:n tulliliitto
• Kauppajärjestelmän perusteet (Maailman kauppajärjestö)

Mitä ovat kauppasodat?

Kauppasota on kahden maan tai yhteisön välinen taloudellinen kiista. Kauppasota voi syntyä, kun jokin maa vastustaa toisen maan epäreiluiksi katsottuja kaupan käytäntöjä tuontia koskevin rajoituksin, esimerkiksi määräämällä tulleja. Kauppasodat nostavat sekä yritysten että kuluttajien kustannuksia asianomaisissa maissa.

Esimerkiksi vuonna 2018 Yhdysvallat asetti tulleja EU:n teräkselle ja alumiinille. Vastauksena tähän EU asetti tulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, kuten moottoripyörille ja bourbonviskille.

EU käyttää kaupan suojatoimia, kuten polkumyyntitulleja, suojellakseen teollisuuttaan kansainvälisen kaupan vääristymiltä. Kaupan suojatoimien käyttö EU:ssa perustuu Maailman kauppajärjestön sääntöihin.

EU:n pakottamistoimien vastainen väline tarjoaa EU:lle ja sen jäsenmaille keinoja ehkäistä kolmansien maiden harjoittamaa taloudellista pakottamista ja vastata siihen. Sen tavoitteena on lievittää kauppaa ja investointeja koskevia pakottamistoimia ja lopettaa ne vuoropuhelun avulla.

EU voi myös vedota WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään, joka tarjoaa mekanismeja jäsentensä välisten kauppariitojen ratkaisemiseksi.

Jokainen WTO:n jäsen voi tehdä valituksen WTO:n sääntöjen rikkomisesta ennalta määriteltyjen sääntöjen perusteella. WTO auttaa ehkäisemään kauppakiistojen kärjistymistä.

Sen jälkeen kun WTO perustettiin vuonna 1995, EU on ollut osallisena 201 tapauksessa, joista 110:ssä valituksen tekijänä ja 91:ssä vastaajana.

• EU:n kauppalainsäädäntö
• Riitojenratkaisu (Maailman kauppajärjestö)

Alemmat tullit kauppasopimuksilla

EU neuvottelee kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa tullien alentamiseksi ja kaupan helpottamiseksi.

Joissakin sopimuksissa keskitytään pääasiassa tullien poistamiseen, kun taas toisissa on laajempia sitoumuksia, jotka koskevat palveluja, investointeja, julkisia hankintoja, kilpailua, erilaisia sääntelykysymyksiä, kestävää kehitystä ja muita aiheita.

EU:lla on tällä hetkellä maailman laajin kauppaverkosto. Sillä on 44 voimassa olevaa sopimusta noin 80 kumppanin kanssa.

EU on tällä hetkellä

• maailman ykkössijalla tavaroiden ja palvelujen kaupassa
• tärkein kauppakumppani noin 80 maalle
• maailman toiseksi suurin tavaroiden viejä ja tuoja

• EU:n kauppasopimukset

Katso myös