EU:n kauppalainsäädäntö
EU:ssa on otettu käyttöön useita toimia, joilla on tarkoitus varmistaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen kauppa kolmansien maiden kanssa.
Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kauppa
EU on viime vuosina uudistanut perusteellisesti keskeisiä kauppaan liittyviä sääntöjä. Tärkeimmät alat ovat olleet
- pakottamiselta suojelu
- ulkomaiset suorat sijoitukset
- kahdenväliset suojatoimenpiteet
- kaupan suojatoimet, kuten polkumyynnin vastaiset toimet
EU:n lainsäädäntöaloitteilla pyritään suojaamaan eurooppalaisia tuottajia ja yrityksiä vahingoilta, joita ulkomaisten yhteisöjen tietyt kaupalliset käytännöt voivat aiheuttaa.
Ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta
EU:lla on säännöt EU:hun tehtävien suorien ulkomaisten sijoitusten seurantaa varten, jotta jäsenmaat voivat tarkastaa ja valvoa ulkomaisia sijoituksia EU:ssa ja puuttua turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuviin riskeihin. Ne toimivat yhteistyössä muiden jäsenmaiden ja Euroopan komission kanssa.
Neuvosto ja parlamentti pääsivät 11. joulukuuta 2025 alustavaan sopuun vuonna 2019 annetun ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen tarkistamisesta.
Neuvosto ja parlamentti vahvistavat alustavan sopimuksen ennen sen virallista hyväksymistä. Sääntöjä aletaan soveltaa 18 kuukauden kuluttua tarkistetun asetuksen voimaantulosta.
Ulkomaisten suorien sijoitusten tarkistetut seurantajärjestelyt ovat osa EU:n strategiaa, jolla vahvistetaan sen taloudellista turvallisuutta ja suojellaan strategisia teollisuudenaloja ulkomaisten sijoittajien riskialttiilta sijoituksilta.
- Euroopan taloudellinen turvallisuus
- Ulkomaiset suorat sijoitukset: neuvosto ja parlamentti poliittiseen yhteisymmärrykseen ulkomaisten suorien sijoitusten seurannan parantamisesta (lehdistötiedote 11.12.2025)
- Kauppa: Coreper vahvisti neuvoston neuvottelukannan ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen tarkistamiseen (lehdistötiedote 11.6.2025)
Foreign direct investment screening explained
Pakottamistoimien vastaiset toimenpiteet
Neuvosto hyväksyi 23. lokakuuta 2023 pakottamistoimien vastaisen välineen. Välineen tavoitteena on estää kolmansia maita kohdistamasta EU:hun ja sen jäsenmaihin taloudellista pakottamista kauppaan tai investointeihin vaikuttavilla toimenpiteillä.
Kolmanteen maahan voitaisiin taloudellisen pakottamisen seurauksena soveltaa muun muassa kauppaa koskevia rajoituksia, esimerkiksi
- korotettuja tulleja
- tuonti- tai vientilisenssejä
- palvelujen, ulkomaisten suorien sijoitusten saatavuuden tai julkisten hankintojen rajoituksia
Pakottamistoimien vastaisen välineen tarkoituksena on lieventää pakottamistoimia ja saada ne loppumaan vuoropuhelun avulla. Vasta viimeisenä keinona sovelletaan EU:n mahdollisia vastatoimia.
Kaupan suojatoimet
EU:n kaupan suojatoimia uudistava asetus tuli voimaan 8. kesäkuuta 2018.
Asetuksen tavoitteena on suojella EU:n tuottajia epäreilun kilpailun aiheuttamilta vahingoilta sekä varmistaa vapaa ja oikeudenmukainen kauppa. Se tekee kaupan suojatoimista entistä ennakoitavampia, läpinäkyvämpiä ja saavutettavampia varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kannalta.
EU:n tavoitteena on tehostaa polkumyynnin ja tukien vastaisia toimia, jotta niillä voidaan suojella paremmin EU:n tuottajia ulkomaisten yritysten epäterveiltä kauppatavoilta ja vastatoimien riskiltä.
Samalla maahantuojien olisi pystyttävä paremmin ennakoimaan tullien muutoksia, mikä helpottaa liiketoiminnan suunnittelua. Koko järjestelmän olisi oltava avoimempi ja käyttäjäystävällisempi.
Polkumyynti
Neuvosto hyväksyi 4. joulukuuta 2017 uudet EU-säännöt, joilla EU:ta suojataan epäterveiltä kaupan käytännöiltä. Ne tulivat voimaan 20. joulukuuta 2017.
Päivitettyjä polkumyynnin vastaisia EU-sääntöjä sovelletaan tapauksissa, joissa tuontituotteiden hintoja alennetaan keinotekoisesti valtion toimenpiteillä.
Uuden oikeudellisen kehyksen mukaan polkumyynnin laskennassa ei enää tehdä eroa markkinatalousmaiden ja muiden kuin markkinatalousmaiden välillä.
Lisäksi Euroopan komission on todistettava, että tuotteen myyntihinnan ja tuotantokustannusten välillä on merkittävä markkinoiden vääristymä.
Horisontaaliset kahdenväliset suojatoimenpiteet
Neuvosto hyväksyi 28. tammikuuta 2019 asetuksen, jonka ansiosta kauppasopimuksiin voidaan soveltaa suojatoimenpiteitä.
Asetus kattaa EU:n ja Japanin, EU:n ja Singaporen sekä EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimukset. Myös EU:n sopimuksiin Chilen, Kenian ja Uuden-Seelannin kanssa sovelletaan kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä. Vastaisuudessa asetus saattaa kattaa myös muita kauppasopimuksia.
Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden ansiosta tullietuudet voidaan väliaikaisesti peruuttaa.
Ennen tätä aloitetta kyseistä mekanismia ehdotettiin erikseen kussakin kauppasopimuksessa.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 2. maaliskuuta 2026