EU:n yhteistyö YK:n kanssa
EU ja YK ovat sitoutuneet ylläpitämään monenvälistä järjestelmää, jolla säännellään globaaleja suhteita kaikkia hyödyttävällä tavalla. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä YK:n toiminnan suurin rahoittaja.
EU ja YK
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailman monenvälisen järjestelmän ytimessä ja toimii vuoropuhelun, yhteistyön ja yhteisen toiminnan foorumina.
EU ja YK ovat sitoutuneet ylläpitämään monenvälistä järjestelmää, jolla säännellään globaaleja suhteita kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tämä sitoutuminen perustuu varmuuteen siitä, että kansainvälinen yhteisö tarvitsee yleismaailmallisiin normeihin ja arvoihin perustuvan tehokkaan monenvälisen järjestelmän maailmanlaajuisiin kriiseihin, haasteisiin ja uhkiin vastaamiseksi.
EU on vuosien kuluessa rakentanut vahvan suhteen YK:n kanssa. EU osallistuu YK:n vuotuiseen yleiskokoukseen, ja sillä on YK:n akkreditoimat edustustot Genevessä, New Yorkissa, Pariisissa, Roomassa ja Wienissä.
EU:n ja YK:n yhteistyö kattaa useita aloja ja kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet, kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun, digitaaliset kysymykset, rauhanrakentamisen, aseriisunnan ja asesulun, humanitaarisen avun, korruption ja rikollisuuden torjunnan, maailmanlaajuisen terveysturvallisuuden edistämisen sekä muuttovirtojen ja työvoimakysymysten hallinnan.
EU on edelleen sitoutunut YK:n peruskirjaan ja sen periaatteisiin nykyisenä maailmanlaajuisten geopoliittisten haasteiden aikana, myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kohdalla.
EU:n rahoitustuki YK:lle
EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä YK-järjestelmän merkittävimpiä rahoittajia.
Vuonna 2025 EU:n ja sen jäsenmaiden osuus oli yli kolmannes kaikista vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, ja ne maksoivat yhdessä viidenneksen kaikista YK:n järjestöille, rahastoille ja ohjelmille maksettavista rahoitusosuuksista.
Vapaaehtoiset rahoitusosuudet ovat valtioiden tai lahjoittajien harkinnanvaraisia lahjoituksia. Ne maksetaan määrättyjen budjettiosuuksien eli pakollisten jäsenmaksujen lisäksi. EU antaa tehostetussa tarkkailijan asemassaan ainoastaan vapaaehtoisia rahoitusosuuksia.
EU sitoi vuonna 2025 budjetistaan yli 4 mrd. € YK:lle. Viimeisen vuosikymmenen aikana EU on yli kaksinkertaistanut vapaaehtoiset rahoitussitoumuksensa.
EU:n jäsenmaat rahoittivat yli 22% YK:n sääntömääräisestä budjetista, josta rahoitetaan keskeisiä hallinnollisia ja poliittisia operaatioita, ja 21% YK:n rauhanturvabudjetista.
Vuosina 2013–2025 EU antoi YK:n järjestöille, rahastoille ja ohjelmille yhteensä yli 38,1 mrd. €. Varoista 17% osoitettiin Maailman ruokaohjelmaan (WFP), 13% YK:n lastenrahastoon (Unicef), 13% YK:n kehitysohjelmaan (UNDP), 11% Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM), 10% YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle (UNHCR) ja 36% muihin järjestöihin, rahastoihin ja ohjelmiin.
Osallistuminen YK:n elinten toimintaan
YK:n yleiskokous
YK:n yleiskokous on YK:n tärkein neuvottelu-, päätöksenteko- ja edustuselin. Kaikki YK:n 193 jäsenmaata ovat yleiskokouksen jäseniä, ja niillä on äänestyksissä yksi ääni. EU:lla on tehostettu tarkkailijan asema.
Sen ansiosta EU voi osallistua keskusteluihin ja neuvotteluihin, tehdä ehdotuksia ja osallistua yleiskeskusteluun joka vuoden syyskuussa. EU:n erityisasema ei sisällä äänioikeutta, mutta EU koordinoi yhtenäisiä kantoja 27 jäsenmaansa kesken.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, EU:n ulkoasiainedustaja, Euroopan komissio ja New Yorkissa sijaitseva EU:n YK-edustusto voivat siten esittää EU:n ja sen jäsenmaiden kannat YK:n yleiskokouksessa.
Lisäksi EU on saanut oikeuden vastata kerran EU:n kantoja koskevaan puheeseen ja esittää ehdotuksia ja tarkistuksia suullisesti. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole tarjottu muille tarkkailijoille.
Kun EU sai tehostetun tarkkailijan asemansa vuonna 2011, sovittiin, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja käyttää yleiskokouksessa EU:n puheenvuoron.
YK:n turvallisuusneuvosto
YK:n turvallisuusneuvosto on tärkein maailmanlaajuinen elin, joka vastaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistamisesta. Se koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä ja kymmenestä vaihtuvasta jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
YK:n turvallisuusneuvostossa on tällä hetkellä neljä EU:n jäsenmaata. Ranska on pysyvä jäsen ja Tanska, Kreikka ja Latvia vaihtuvia jäseniä. Itävallasta ja Portugalista tulee tammikuussa 2027 turvallisuusneuvoston vaihtuvia jäseniä kaudeksi 2027–2028.
EU:n lainsäädännön mukaan YK:n turvallisuusneuvostossa olevien EU-maiden on toimittava yhtenäisesti ja edistettävä EU:n kantoja ja etuja.
EU:n prioriteetit YK:ssa
Neuvosto hyväksyy vuosittain päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n yleiskokouksessa ja YK:n ihmisoikeusfoorumeilla.
Prioriteetit YK:n yleiskokouksessa
Neuvosto vahvistaa heinäkuussa 2026 hyväksymissään päätelmissä prioriteeteista YK:n yleiskokouksen 81. istuntoa varten (syyskuu 2026 – syyskuu 2027) EU:n olevan edelleen sitoutunut tehokkaaseen, osallistavaan ja sääntöpohjaiseen monenväliseen järjestelmään, joka perustuu vankasti YK:n peruskirjaan ja kansainväliseen oikeuteen.
Neuvosto painottaa, että on kaikkien yhteisen ja yksilöllisen edun mukaista varmistaa kansainvälisen oikeuden sekä kaikkien valtioiden tasa-arvoisen täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, sitoutua riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja panostaa kansainväliseen yhteistyöhön.
EU pysyy ennakoitavana, luotettavana ja uskottavana kumppanina ja jatkaa yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet puolustamaan ja pitämään yllä kansainvälistä oikeutta ja löytämään maailmanlaajuisia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
EU tunnustaa, että monenvälistä järjestelmää on kehitettävä, ja on valmis edistämään uudistuksia, joilla YK:sta tulee tehokkaampi, kustannustehokkaampi ja reagoivampi. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä edelleen YK:n suurimmat ja luotettavimmat poliittiset ja taloudelliset tukijat.
EU:n toiminnalla YK:ssa on tulevana vuonna seuraavat yleiset prioriteetit:
- YK:n peruskirjaan ja kansainväliseen oikeuteen, myös kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeuksia koskevaan kansainväliseen oikeuteen, vankasti perustuvan tehokkaan, vaikuttavan ja osallistavan monenvälisen järjestelmän puolustaminen ja kehittäminen
- tehokkaampaan, kustannustehokkaampaan ja reagoivampaan YK:hon pyrkivien uudistusten edistäminen kaikissa kolmessa pilarissa kumppanuuksien ja liittoumien avulla
- ennaltaehkäisyyn ja rauhan ylläpitämiseen perustuvien YK:n rauhan ja turvallisuuden rakenteiden vahvistaminen
- vaurauden ja kestävän kehityksen edistäminen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen
Prioriteetit YK:n ihmisoikeusfoorumeilla
Neuvosto korosti päätelmissään EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2026, että EU on vakaasti sitoutunut edistämään kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien yleismaailmallista kunnioittamista, suojelemista ja toteuttamista kaikkialla.
Neuvosto painotti, että kansainvälistä oikeutta, myös YK:n peruskirjaa, on noudatettava kaikissa olosuhteissa ja että EU aikoo torjua ihmisoikeuksien taantumista kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa monenvälisillä foorumeilla.
EU:n prioriteetit ovat seuraavat:
- Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä ja Valko-Venäjällä
- ihmisoikeusloukkaukset miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Iranissa
- rauhanomainen ja osallistava demokratiaan siirtyminen Venezuelassa
- Afganistania koskeva vastuuvelvollisuusmekanismi
EU aikoo myös painottaa rankaisemattomuuden lopettamista ja vastuuvelvollisuuden varmistamista sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
Neuvosto korosti, että tehokkaat ja osallistavat monenväliset instituutiot, joista keskeisin on YK, ovat paras keino varmistaa rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, vauraus ja kestävä kehitys kaikille.
EU:n ja YK:n yhteistyöalat
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030
Vuonna 2015 hyväksytty YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma vaikuttaa merkittävästi EU:n sisäiseen ja ulkoiseen päätöksentekoon. Toimintaohjelmaan sisältyvät 17 kestävän kehityksen tavoitetta ohjaavat useita keskeisiä EU:n poliittisia aloitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Global Gateway -strategiaa.
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet säilyttämään EU:n aseman maailman suurimpana julkisen kehitysavun antajana. Tällä on ratkaiseva rooli Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisessa.
Rauhanoperaatiot ja kriisinhallinta
EU ja YK ovat kumppaneita, jotka edistävät sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä ja monenvälisiä ratkaisuja kiireellisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tiivis yhteistyö perustuu molemminpuoliseen hyötyyn, vastavuoroisuuteen ja yhteiseen omistajuuteen. Se lisää johdonmukaisuutta ja tehokkuutta EU:n ja YK:n operaatioiden välillä, jotka toteutetaan usein samaan aikaan samassa maassa.
EU ja YK antoivat vuonna 2003 yhteisen julkilausuman EU:n ja YK:n yhteistyöstä kriisinhallinnassa. Siitä lähtien ne ovat vahvistaneet strategista kumppanuuttaan rauhanoperaatioissa ja kriisinhallinnassa. Neuvosto hyväksyi 20. lokakuuta 2025 päätelmät rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden päivittämisestä.
- Turvallisuus ja puolustus
- Neuvoston päätelmät rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden päivittämisestä: yhteiset painopisteet 2025–2028 (20.10.2025)
Ihmisoikeudet
Tukemalla ihmisoikeuksien puolustajien työtä, torjumalla syrjintää ja vahvistamalla demokraattisia instituutioita EU ja YK tekevät yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi maailmanlaajuisesti.
EU on sitoutunut ylläpitämään ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta ja tukee vankkumattomasti YK:n ihmisoikeusjärjestelmää.
Humanitaarinen apu
EU tekee tiivistä yhteistyötä YK:n kanssa hätäavun toimittamiseksi, vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi ja tuen antamiseksi haavoittuville väestöryhmille, jotka kärsivät ihmisen aiheuttamista katastrofeista tai luonnonkatastrofeista, kuten aseellisista konflikteista, kuivuudesta, tulvista, maanjäristyksistä tai hirmumyrskyistä.
EU on antanut humanitaarista apua yli 110 maalle. Apu tavoittaa miljoonia ihmisiä joka vuosi. EU ja sen jäsenmaat ovat maailman johtavia humanitaarisen avun antajia.
Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu
EU ja YK tekevät tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyen. Ne tekevät yhteistyötä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa, kestävän maankäytön ja valtamertenhoidon edistämisessä sekä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (GBF) täytäntöönpanossa.
Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa edistäessään EU korostaa myös Agenda 2030:n ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteensovittamista.
Globaali terveys ja sen hallinta
EU ja YK tekevät yhteistyötä erilaisten terveyteen liittyvien kysymysten yhteydessä ja pyrkivät vastaamaan maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin, edistämään kansanterveyttä ja parantamaan maailmanlaajuista terveysturvallisuutta. Kaikki nämä tavoitteet ovat osa EU:n globaalia terveysstrategiaa.
EU ja sen jäsenmaat ovat YK:n terveysjärjestön WHO:n suurimpia avunantajia.
Päivitetty viimeksi: 21. syyskuuta 2026
