EU:n yhteistyö YK:n kanssa
EU on sitoutunut monenvälisyyteen, jonka ytimessä on vahva ja tehokas YK. EU:n neuvosto hyväksyy vuosittain EU:n prioriteetit YK:ta ja YK:n yleiskokousta varten.
EU ja YK
EU ja YK ovat sitoutuneet ylläpitämään monenvälistä järjestelmää, jolla säännellään globaaleja suhteita kaikkia hyödyttävällä tavalla. Tämä sitoutuminen perustuu varmuuteen siitä, että kansainvälinen yhteisö tarvitsee yleismaailmallisiin normeihin ja arvoihin perustuvan tehokkaan monenvälisen järjestelmän maailmanlaajuisiin kriiseihin, haasteisiin ja uhkiin vastaamiseksi.
EU on vuosien kuluessa rakentanut vahvan suhteen YK:n kanssa. EU osallistuu YK:n vuotuiseen yleiskokoukseen, ja sillä on YK:n akkreditoimat edustustot Genevessä, New Yorkissa, Pariisissa, Roomassa ja Wienissä.
EU:n ja YK:n yhteistyö kattaa useita aloja ja kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet, kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun, digitaaliset kysymykset, rauhanrakentamisen, aseriisunnan ja asesulun, humanitaarisen avun, korruption ja rikollisuuden torjunnan, maailmanlaajuisen terveysturvallisuuden edistämisen sekä muuttovirtojen ja työvoimakysymysten hallinnan.
Kun YK:n pääsihteeri António Guterres osallistui Eurooppa-neuvoston kokoukseen 23. maaliskuuta 2023, Eurooppa-neuvosto ja pääsihteeri korostivat EU:n ja YK:n yhteistyön merkitystä keskeisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.
Eurooppa-neuvoston jäsenet vahvistivat olevansa täysin sitoutuneita YK:n peruskirjaan ja sen periaatteisiin, joita Venäjän parhaillaan käymä sota Ukrainaa vastaan rikkoo. YK:n yleiskokous on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan jyrkästi ja toistuvasti. António Guterres osallistui Eurooppa-neuvoston kokoukseen myös maaliskuussa 2024.
EU:n rahoitustuki YK:lle
EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä YK:n toiminnan suurin rahoittaja.
EU:n jäsenmaat rahoittavat yhdessä neljänneksen YK:n sääntömääräisestä budjetista, ja EU ja sen jäsenmaat maksavat yhdessä kolmanneksen kaikista YK:n järjestöille, rahastoille ja ohjelmille maksettavista rahoitusosuuksista.
Vuosina 2013–2024 EU antoi YK:n järjestöille, rahastoille ja ohjelmille yhteensä yli 33 mrd. €. Varoista 18% osoitettiin Maailman ruokaohjelmaan (WFP), 13% YK:n kehitysohjelmaan (UNDP), 14% YK:n lastenrahastoon (UNICEF), 10% YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle (UNHCR) ja 45% muihin järjestöihin, rahastoihin ja ohjelmiin.
Vuonna 2023 YK-järjestelmä sai rahoitusta noin
EU antoi vuonna 2024 YK:lle noin 3,9 mrd. € vapaaehtoisina rahoitusosuuksina. Määrä on suurin tähän mennessä.
Osallistuminen YK:n elinten toimintaan
YK:n yleiskokous
YK:n yleiskokous on YK:n tärkein neuvottelu-, päätöksenteko- ja edustuselin. Kaikki YK:n 193 jäsenmaata ovat yleiskokouksen jäseniä, ja niillä on äänestyksissä yksi ääni. EU:lla on tehostettu tarkkailijan asema.
Sen ansiosta EU voi osallistua keskusteluihin ja neuvotteluihin, tehdä ehdotuksia ja osallistua yleiskeskusteluun joka vuoden syyskuussa. EU:n erityisasema ei sisällä äänioikeutta, mutta EU koordinoi yhtenäisiä kantoja 27 jäsenmaansa kesken.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, EU:n ulkoasiainedustaja, Euroopan komissio ja New Yorkissa sijaitseva EU:n YK-edustusto voivat siten esittää EU:n ja sen jäsenmaiden kannat YK:n yleiskokouksessa.
Lisäksi EU on saanut oikeuden vastata kerran EU:n kantoja koskevaan puheeseen ja esittää ehdotuksia ja tarkistuksia suullisesti. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole tarjottu muille tarkkailijoille.
Kun EU sai tehostetun tarkkailijan asemansa vuonna 2011, sovittiin, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja käyttää yleiskokouksessa EU:n puheenvuoron.
YK:n turvallisuusneuvosto
YK:n turvallisuusneuvosto on tärkein maailmanlaajuinen elin, joka vastaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistamisesta. Se koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä ja kymmenestä vaihtuvasta jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Ranska on ainoa EU:n jäsenmaa, jolla on pysyvä paikka turvallisuusneuvostossa. EU:n lainsäädäntö velvoittaa turvallisuusneuvostossa olevia EU:n jäsenmaita toimimaan yhtenäisesti sekä edistämään ja puolustamaan EU:n kantoja ja etuja.
EU:n prioriteetit YK:ssa
Neuvosto hyväksyy vuosittain päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n yleiskokouksessa ja YK:n ihmisoikeusfoorumeilla.
Prioriteetit YK:n yleiskokouksessa
Neuvosto vahvistaa kesäkuussa 2025 hyväksytyissä päätelmissään prioriteeteista YK:n yleiskokouksen 80. istuntoa varten (syyskuu 2025 – syyskuu 2026) olevansa sitoutunut monenvälisyyteen, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen, kuten YK:n peruskirjaan, ja tunnustaa rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen välisen luontaisen yhteyden.
EU aikoo pysyä ennakoitavana, luotettavana ja uskottavana kumppanina, joka on sitoutunut löytämään maailmanlaajuisia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin muun muassa panemalla täytäntöön tulevaisuussopimuksen.
EU on valmis tekemään yhteistyötä kumppaneidensa kanssa YK:n uudistuksen edistämiseksi YK:n pääsihteerin UN80-aloitteen avulla.
EU on huolissaan kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvista kasvavista ja moninaisista uhkista ja edelleen sitoutunut turvaamaan oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa ja vakautta ja palauttamaan ne maailmanlaajuisesti.
EU jatkaa työtä, jolla vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista, suojelua ja toteutumista.
EU:n toiminnalla YK:ssa on tulevana vuonna seuraavat yleiset prioriteetit:
- kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen perustuvan monenvälisen järjestelmän tukeminen
- kattavien uudistuksien edistäminen YK-järjestelmän elvyttämiseksi ja toimiviin kumppanuuksiin pyrkiminen
- YK:n rauhan ja turvallisuuden rakenteiden vahvistaminen
- kestävän kehityksen edistäminen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti
- planetaariseen kolmoiskriisiin puuttuminen
Prioriteetit YK:n ihmisoikeusfoorumeilla
Neuvosto korosti päätelmissään EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2026, että EU on vakaasti sitoutunut edistämään kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien yleismaailmallista kunnioittamista, suojelemista ja toteuttamista kaikkialla.
Neuvosto painotti, että kansainvälistä oikeutta, myös YK:n peruskirjaa, on noudatettava kaikissa olosuhteissa ja että EU aikoo torjua ihmisoikeuksien taantumista kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa monenvälisillä foorumeilla.
EU:n prioriteetit ovat seuraavat:
- Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä ja Valko-Venäjällä
- ihmisoikeusloukkaukset Miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Iranissa
- rauhanomainen ja osallistava demokratiaan siirtyminen Venezuelassa
- Afganistania koskeva vastuuvelvollisuusmekanismi
EU aikoo myös painottaa rankaisemattomuuden lopettamista ja vastuuvelvollisuuden varmistamista sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
Neuvosto korosti, että tehokkaat ja osallistavat monenväliset instituutiot, joista keskeisin on YK, ovat paras keino varmistaa rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, vauraus ja kestävä kehitys kaikille.
EU:n ja YK:n yhteistyöalat
Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030
Vuonna 2015 hyväksytty YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma vaikuttaa merkittävästi EU:n sisäiseen ja ulkoiseen päätöksentekoon. Toimintaohjelmaan sisältyvät 17 kestävän kehityksen tavoitetta ohjaavat useita keskeisiä EU:n poliittisia aloitteita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Global Gateway -strategiaa.
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet säilyttämään EU:n aseman maailman suurimpana julkisen kehitysavun antajana. Tällä on ratkaiseva rooli Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisessa.
Rauhanoperaatiot ja kriisinhallinta
EU ja YK ovat kumppaneita, jotka edistävät sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä ja monenvälisiä ratkaisuja kiireellisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tiivis yhteistyö perustuu molemminpuoliseen hyötyyn, vastavuoroisuuteen ja yhteiseen omistajuuteen. Se lisää johdonmukaisuutta ja tehokkuutta EU:n ja YK:n operaatioiden välillä, jotka toteutetaan usein samaan aikaan samassa maassa.
EU ja YK antoivat vuonna 2003 yhteisen julkilausuman EU:n ja YK:n yhteistyöstä kriisinhallinnassa. Siitä lähtien ne ovat vahvistaneet strategista kumppanuuttaan rauhanoperaatioissa ja kriisinhallinnassa. Neuvosto hyväksyi 20. lokakuuta 2025 päätelmät rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden päivittämisestä.
- Turvallisuus ja puolustus
- Neuvoston päätelmät rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden päivittämisestä: yhteiset painopisteet 2025–2028 (20.10.2025)
Ihmisoikeudet
Tukemalla ihmisoikeuksien puolustajien työtä, torjumalla syrjintää ja vahvistamalla demokraattisia instituutioita EU ja YK tekevät yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi maailmanlaajuisesti.
EU on sitoutunut ylläpitämään ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta ja tukee vankkumattomasti YK:n ihmisoikeusjärjestelmää.
Humanitaarinen apu
EU tekee tiivistä yhteistyötä YK:n kanssa hätäavun toimittamiseksi, vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi ja tuen antamiseksi haavoittuville väestöryhmille, jotka kärsivät ihmisen aiheuttamista katastrofeista tai luonnonkatastrofeista, kuten aseellisista konflikteista, kuivuudesta, tulvista, maanjäristyksistä tai hirmumyrskyistä.
EU on antanut humanitaarista apua yli 110 maalle. Apu tavoittaa miljoonia ihmisiä joka vuosi. EU ja sen jäsenmaat ovat maailman johtavia humanitaarisen avun antajia.
Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu
EU ja YK tekevät tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyen. Ne tekevät yhteistyötä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa, kestävän maankäytön ja valtamertenhoidon edistämisessä sekä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (GBF) täytäntöönpanossa.
Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa edistäessään EU korostaa myös Agenda 2030:n ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteensovittamista.
Globaali terveys ja sen hallinta
EU ja YK tekevät yhteistyötä erilaisten terveyteen liittyvien kysymysten yhteydessä ja pyrkivät vastaamaan maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin, edistämään kansanterveyttä ja parantamaan maailmanlaajuista terveysturvallisuutta. Kaikki nämä tavoitteet ovat osa EU:n globaalia terveysstrategiaa.
EU ja sen jäsenmaat ovat YK:n terveysjärjestön WHO:n suurimpia avunantajia.
Päivitetty viimeksi: 30. tammikuuta 2026