Syyria
EU on pysynyt Syyrian kansan rinnalla viimeiset 14 vuotta. Se on osallistunut poliittisen ratkaisun tavoitteluun ja johtanut taloudellista tukemista. EU poisti 28. toukokuuta 2025 kaikki Syyriaa koskevat talouspakotteet lukuun ottamatta niitä, jotka perustuvat turvallisuussyihin.
Al-Assadin hallinnon kaatuminen
Eurooppa-neuvoston päätelmät
Al-Assadin rikollisen hallinnon kaaduttua EU-johtajat käsittelivät Syyrian tilannetta Eurooppa-neuvoston kokouksissa vuosina 2024 ja 2025 ja näiden kokousten päätelmissä.
EU-johtajat painottivat historiallista tilaisuutta maan yhdistämiseen ja uudelleenrakentamiseen ja korostivat, että Syyria tarvitsee sellaista osallistavaa syyrialaisjohtoista poliittista prosessia, joka vastaa Syyrian kansan oikeutettuja toiveita ja on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 keskeisten periaatteiden mukainen.
EU-johtajat kehottivat kaikkia osapuolia säilyttämään kansallisen yhtenäisyyden, varmistamaan siviiliväestön suojelun ja julkisten palvelujen tarjoamisen sekä luomaan edellytykset, jotka YK:n pakolaisjärjestön määritelmän mukaisesti mahdollistavat osallistavan ja rauhanomaisen poliittisen siirtymän ja turvallisen, vapaaehtoisen ja ihmisarvoisen paluun syyrialaispakolaisille.
Syyriaan kohdistettujen talouspakotteiden poistaminen
EU keskeytti 24. helmikuuta 2025 tiettyjen Syyrian tilanteen johdosta määrättyjen pakotteiden soveltamisen.
EU poisti 28. toukokuuta 2025 kaikki Syyriaa koskevat talouspakotteet lukuun ottamatta niitä, jotka perustuvat turvallisuussyihin, mukaan lukien aseet ja teknologia, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin.
Vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksensa mukaisesti EU pitää voimassa al-Assadin hallintoon liittyvät pakotteensa ja seuraa jatkossakin tapahtumia paikan päällä. Se on valmis soveltamaan uusia pakotteita ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä ja epävakautta Syyriassa lietsovia tahoja vastaan.
Päätökset ovat osa EU:n pyrkimyksiä tukea osallistavaa poliittista siirtymää Syyriassa ja maan nopeaa taloudellista elpymistä, jälleenrakentamista ja vakauttamista.
- Syyria: EU:lta säädöksiä Syyriaa koskevien talouspakotteiden poistamiseksi poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti (lehdistötiedote 28.5.2025)
- Syyria: neuvoston lausuma EU:n talouspakotteiden poistamisesta (lehdistötiedote 20.5.2025)
- Syyria: EU keskeytti keskeisiin talouden aloihin kohdistuvat pakotteet (lehdistötiedote 24.2.2025)
Neuvoston päätelmät Syyriasta
Neuvosto hyväksyi 23. kesäkuuta 2025 päätelmät, joissa vahvistetaan, että EU on sitoutunut tukemaan Syyrian kansaa ja rauhanomaista, osallistavaa, syyrialaisjohtoista ja syyrialaisten omakseen kokemaa siirtymävaihetta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi kaikille syyrialaisille.
EU on valmis tekemään yhteistyötä siirtymäkauden hallituksen kanssa alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla ja kehottaa kaikkia ulkoisia toimijoita poikkeuksetta kunnioittamaan täysimääräisesti Syyrian yhtenäisyyttä, itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
EU tuomitsee kaikki yksipuoliset ulkomaiset sotilaalliset toimet ja läsnäolon sekä yritykset heikentää Syyrian vakautta ja mahdollisuuksia rauhanomaiseen siirtymään muun muassa ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän avulla.
EU:n apu syyrialaisille
Syyrian konflikti ja sen syyrialaisille aiheuttamat kärsimykset ovat maailman suurin humanitaarinen katastrofi ja pakolaiskriisi, jollaisia ei ole koettu lähihistoriassa.
6,5 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä ja 4,3 miljoonaa syyrialaispakolaista on rekisteröity naapurimaihin (Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan, Irakiin ja Egyptiin).
16,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua Syyriassa, ja yli puolella väestöstä ei ole vakaata vedenlähdettä.
Yhteensä 9,1 miljoonaa ihmistä kärsii puutteellisesta ruokaturvasta. Sekä äitien aliravitsemus että alle viisivuotiaiden lasten akuutti aliravitsemus ovat nousseet maailmanlaajuisen hätätilan tasolle.
EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet eniten maailmassa kansainvälistä apua Syyrian konfliktista kärsiville. Vuonna 2011 alkaneen kriisin aikana EU ja sen jäsenmaat ovat mobilisoineet yli 37 mrd. €, joilla on tuettu syyrialaisia maan sisällä ja lähialueella.
EU:n humanitaarisessa avussa keskitytään ensisijaisesti kriittisiin tarpeisiin ja edistetään ihmishenkiä pelastavaa apua.
Apu kanavoidaan humanitaaristen kumppaneiden – kansalaisjärjestöjen, YK:n järjestöjen sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen – kautta. Ne tarjoavat kaikkein haavoittuvimmille ihmisille terveydenhuoltoa, elintarvikeapua, vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluja, suojelua, suojaa ja koulutusta.
Lähde:
Brysselin Syyria-konferenssit
EU on järjestänyt vuodesta 2017 lähtien vuosittaisia Syyriaa ja sen lähialueita koskevia konferensseja, joiden tarkoituksena on tukea Syyrian väestöä ja naapurimaita, jotka ottavat vastaan syyrialaisia pakolaisia, sekä mobilisoida kansainvälistä yhteisöä tukemaan rauhanomaista ja osallistavaa poliittista ratkaisua Syyriaan.
Konferenssit ovat tarjonneet tilaisuuden käydä ja syventää vuoropuhelua Syyrian kansalaisyhteiskunnan (mukaan lukien Syyrian, naapurimaiden ja maahanmuuttajayhteisöjen edustajat), YK:n tärkeimpien sidosryhmien ja virastojen, EU:n jäsenmaiden, kolmansien maiden edustajien sekä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Vuoden 2025 Tukea Syyrialle -konferenssissa ("Standing with Syria: meeting the needs for a successful transition") EU ja sen kumppanit osoittivat yhteensä 5,8 mrd. € (EU:lta lähes 2,5 mrd. €) vuosille 2025 ja 2026. Varoilla tuetaan Syyrian siirtymää, sosioekonomista elpymistä sekä jälleenrakentamista ja vastataan kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin sekä Syyriassa että vastaanottavissa yhteisöissä Jordaniassa, Libanonissa, Irakissa ja Turkissa.
Tuki maanjäristyksen jälkeen
Turkissa ja Syyriassa 6. helmikuuta 2023 tapahtuneiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen Euroopan komissio ja neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi järjestivät yhdessä 20. maaliskuuta 2023 kansainvälisen konferenssin Turkin ja Syyrian kansalaisten tukemiseksi (”Together for the people of Türkiye and Syria”).
Konferenssissa sitouduttiin myöntämään Syyrialle avustuksia yhteensä 911 milj. €. Pelkästään komissio on myöntänyt 108 milj. € Syyrian kansalle annettavaan humanitaariseen ja varhaisen toipumisen apuun.
EU:n alueelliset rahastot
Joulukuussa 2014 Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto, joka tunnetaan myös nimellä ”Madad-rahasto”, on mobilisoinut 2,38 mrd. €.
Rahaston toimeksianto päättyi virallisesti joulukuussa 2021, ja hankkeet jatkuvat kesäkuuhun 2025 asti. Se on korvattu naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä (NDICI – Globaali Eurooppa). Väline muodostaa puitteet EU:n Syyrian kansan hyväksi vuosina 2021–2027 tekemälle yhteistyölle.
Pakotteet al-Assadin hallintoa vastaan
Euroopan unioni keskeytti kaiken kahdenvälisen yhteistyönsä Syyrian hallituksen ja sen kannattajien kanssa toukokuussa 2011 väkivallan kärjistymisen ja kestämättömän ihmisoikeustilanteen vuoksi.
Vuosina 2011–2024 EU hyväksyi pakotteita al-Assadin hallintoa vastaan. Hallinnon kaaduttua EU keskeytti 24. helmikuuta 2025 tiettyjen pakotteiden soveltamisen muun muassa energian, liikenteen ja rahoitustoimien aloilla, jotta edistetään yhteistyötä Syyrian, sen väestön ja yritysten kanssa.
EU poisti 28. toukokuuta 2025 kaikki Syyriaa koskevat talouspakotteet lukuun ottamatta niitä, jotka perustuvat turvallisuussyihin.
Edelleen sovellettavia talouspakotteita ovat muun muassa seuraavat:
- asevientikielto
- vientirajoituksia kaksikäyttötuotteille, laitteille ja teknologialle, jotka on tarkoitettu kansallisiin tukahduttamistoimiin, sekä sieppaus- ja valvontaohjelmistoille
- Syyrian kulttuuriperintöön kuuluvien tavaroiden kaupan kieltäminen
Samalla EU päätti pitää voimassa niiden al-Assadin hallintoon liittyvien henkilöiden ja yhteisöjen vastaiset pakotteet, jotka ovat vastuussa Syyrian kansaan kohdistuneista väkivaltaisista tukahduttamistoimista ja ihmisoikeusloukkauksista.
Luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat on jäädytetty, eikä varoja tai taloudellisia resursseja saa asettaa heidän saatavilleen. Henkilöihin sovelletaan myös matkustuskieltoa.
Pakotteiden voimassaoloa jatkettiin viimeksi 1. kesäkuuta 2026 saakka.
Lisäksi EU määräsi vuosina 2023–2025 maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän puitteissa pakotteita henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista.
- Päätös Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä (EU:n virallinen lehti)
- Asetus Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä (EU:n virallinen lehti)
- Ihmisoikeusloukkauksista määrättävät pakotteet
Humanitaarinen vapautus
Syyrian tilanteen johdosta määrättäviä pakotteita koskeva EU:n lainsäädäntö sisältää laajan humanitaarisen poikkeuksen, jolla varmistetaan humanitaarisen avun jatkuva toimittaminen kaikkialle maahan.
Neuvosto otti 23. helmikuuta 2023 Syyrian tilanteen vuoksi käyttöön uuden pakotejärjestelmää koskevan humanitaarisen vapautuksen helpottaakseen humanitaarisen avun nopeaa toimittamista Turkin ja Syyrian tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.
Vapautus koskee varojen jäädyttämistä ja siihen liittyvää kieltoa asettaa varoja ja taloudellisia resursseja luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen saataville. Sillä pyritään helpottamaan entisestään humanitaariseen toimintaan Syyriassa osallistuvien kansainvälisten järjestöjen ja tiettyjen määriteltyjen toimijaryhmien toimintaa.
Neuvosto päätti 24. helmikuuta 2025 jatkaa nykyisen humanitaarisen vapautuksen soveltamista määräämättömäksi ajaksi.
EU:n Syyria-strategia
Daeshin ja muiden terroristiryhmien läsnäolo Syyriassa aiheuttaa vakavan uhkan maalle, sen lähialueelle ja koko kansainväliselle yhteisölle. EU hyväksyi maaliskuussa 2015 Syyriaa ja ISILin/Daeshin muodostamaa uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian.
Vuoden 2019 Daeshin alueellisen tappion jälkeen EU on tukenut edelleen kansainvälisiä toimia, joilla pyritään estämään Daeshin uusi nousu. Neuvosto toisti joulukuussa 2024 vakaan sitoutumisensa terrorismin torjuntaan Syyriassa ja Daeshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman työhön.
- Neuvoston päätelmät EU:n Syyria-strategiasta (lehdistötiedote 3.4.2017)
- Neuvoston päätelmät Syyriaa ja Irakia sekä Daeshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta (23.5.2016)
- Neuvoston päätelmät Syyriaa ja Irakia sekä ISILin/Daeshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta (16.3.2015)
Katso myös
EU:n kanta Lähi-idän tilanteeseen
Poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR)
Miksi EU hyväksyy pakotteita?
Päivitetty viimeksi: 18. toukokuuta 2026