Turvallisuus ja puolustus: neuvosto tarkasteli edistymistä ja päätti parantaa sotilasoperaatioiden tukea

Neuvosto antoi 6. maaliskuuta päätelmät, joissa tarkastellaan EU:n globaalistrategian täytäntöönpanon edistymistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Päätelmissä arvioidaan edistymistä Eurooppa-neuvoston 15. joulukuuta 2016 sopimien toimintalinjojen toteuttamisessa. Ne ovat pohjana selvitykselle, joka esitetään 9.–10. maaliskuuta 2017 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

"Tänään kokoontuneilla EU:n ulko- ja puolustusministereillä oli erittäin selvä viesti: etenemme vakaasti kohti vahvempaa puolustusyhteistyötä ja teemme jatkossakin enemmän. Kyse on kansalaistemme suojelusta. Euroopan unionilla on ainutlaatuiset välineet, joiden avulla eurooppalaiset voivat kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja toimia tehokkaammin. Juuri tämä on tavoitteemme turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa."

Federica Mogherini, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

Neuvosto hyväksyi myös yhteenvetoasiakirjan YTPP-operaatioiden operatiivisista suunnittelu- ja toteutusvoimavaroista. Se sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan EU:n kykyä reagoida nopeammin, tehokkaammin ja saumattomammin hyödyntäen olemassa olevia rakenteita ja lisäten siviili-sotilassynergiaa osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Yksi näistä toimenpiteistä on sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) perustaminen Euroopan ulkosuhdehallinnon alaiseen EU:n sotilasesikuntaan. Sen tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa sotilasoperaatioita, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa. EU:n sotilasesikunnan pääjohtaja toimii MPCC:n johtajana ja samalla sellaisten YTPP-sotilasoperaatioiden komentajana, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa (tällä hetkellä EU:n sotilaskoulutusoperaatiot Somaliassa, Keski-Afrikassa ja Malissa). Brysselin vahvemman tuen ansiosta kentällä toimivat operaatioiden komentajat voivat keskittyä operaatioidensa varsinaiseen toimintaan.

MPCC:n poliittisesta valvonnasta ja strategisesta ohjauksesta vastaa Brysselissä toimiva poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK), joka koostuu EU:n jäsenmaiden suurlähettiläistä. MPCC tekee tiivistä yhteistyötä vastaavan siviilirakenteen eli siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) kanssa tuen yhteisen koordinointiyksikön välityksellä. Koordinointiyksikkö voi jakaa asiantuntemusta, tietoa ja parhaita käytäntöjä sekä sotilas- että siviilioperaatioihin liittyvissä kysymyksissä. Se voi jakaa myös voimavaroja, kuten lääkintätukea tai suojatoimenpiteitä, kun samalla alueella toteutetaan samanaikaisesti siviili- ja sotilasoperaatioita.

Neuvoston päätelmissä korostetaan MPCC:n perustamista. Niissä tarkastellaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muilla osa-alueilla saavutettua edistystä ja annetaan lisäohjeita. Näitä osa-alueita ovat muun muassa

• mahdollisuus pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n jäsenmaiden ryhmä voi vahvistaa yhteistyötään sotilasasioissa (SEU 42 artiklan 6 kohta ja 46 artikla). Osallistavan ja yksikköpohjaisen järjestelmän käyttöönotto pysyvää rakenteellista yhteistyötä varten antaisi jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä vapaaehtoiselta pohjalta.
• mahdollisuus jäsenmaalähtöiseen puolustuksen koordinoituun vuotuiseen tarkasteluun (CARD). Tällaisella prosessilla saataisiin EU:n tasolla parempi kuva puolustusmenojen, kansallisten investointien ja puolustusalan tutkimuksen kaltaisista kysymyksistä. CARD lisäisi Euroopan puolustusvoimavarojen avoimuutta ja poliittista näkyvyyttä. Näin voitaisiin tunnistaa paremmin puutteet ja korjata ne syventämällä puolustusyhteistyötä ja noudattamalla puolustusmenojen suunnittelussa parempaa ja johdonmukaisempaa lähestymistapaa.
• muilla aloilla käynnissä oleva työ, kuten EU:n nopean toiminnan välineiden, muun muassa EU:n taisteluosastojen, ja siviilivoimavarojen vahvistaminen, turvallisuutta ja kehitystä tukevien valmiuksien kehittäminen, tilannetietoisuuden parantaminen ja puolustusvoimavarojen kehittäminen.

Neuvosto arvioi myös etenemistä niiden yhteisten ehdotusten toteuttamisessa, jotka koskevat EU:n ja Naton yhteistyötä ja komission esittämää Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa.

Taustatietoa

Neuvosto antoi 14. marraskuuta 2016 päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Päätelmissä määritellään tavoitetaso eli tärkeimmät tavoitteet, jotka EU ja sen jäsenmaat pyrkivät saavuttamaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Neuvosto asetti kolme strategista prioriteettia: ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen, kumppanien valmiuksien kehittäminen sekä unionin ja sen kansalaisten suojelu.

Korkea edustaja, joka toimii samalla Euroopan komission varapuheenjohtajana ja Euroopan puolustusviraston johtajana, esitteli jäsenmaille turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelman. Se on osa hänen Eurooppa-neuvostolle 28. kesäkuuta 2016 esittämänsä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian jatkotoimia. Neuvosto antoi päätelmät globaalistrategiasta 17. lokakuuta 2016.

EU:n globaalistrategian täytäntöönpanoa on jatkettava myös muilla aloilla, joita ovat selviytymiskyky ja yhdennetty lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin, sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden vahvistaminen, alueellisten ja temaattisten strategioiden päivitys ja uusien strategioiden valmistelu sekä julkisuusdiplomatian tehostaminen.

• Neuvoston päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanon edistymisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, 6.3.2017
• Concept Note: Operational Planning and Conduct Capabilities for CSDP Missions and Operations
• EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö (taustatietoa)
• Euroopan unionin sotilasesikunta