Siviili- ja sotilasoperaatiot
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kautta EU voi käynnistää siviili- ja sotilasoperaatioita EU:n ulkopuolella hyödyntäen EU:n jäsenmaiden operatiivisia suorituskykyjä.
Mikä on yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka?
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) luotiin, kun Lissabonin sopimus allekirjoitettiin vuonna 2009, ja se korvasi Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP).
YTPP on kehys yhteistyölle puolustuksen ja kriisinhallinnan alalla. EU-maiden on asetettava EU:n käyttöön siviili- ja sotilasvoimavaroja YTPP:n toteuttamiseksi.
EU:n neuvosto tekee YTPP:tä koskevat päätökset yksimielisesti. Ulkoasiainedustaja ehdottaa YTPP:tä koskevia päätöksiä.
Konflikteihin ja kriiseihin reagoiminen
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kautta EU voi käynnistää siviili- ja sotilasoperaatioita ulkomailla, myös toimeenpanovaltuuksin, hyödyntäen EU:n jäsenmaiden operatiivisia suorituskykyjä.
YTPP:n kautta suoritettavat tehtävät:
humanitaariset ja pelastustehtävät
konfliktien ehkäisy
taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa
yhteiset aseidenriisuntatoimet
neuvonta ja tuki siviili- ja sotilasasioissa
konfliktin jälkeiset vakauttamistehtävät
EU:n tavoitteena on vastata konflikteihin ja kriiseihin operaatioiden kautta, vahvistaa kumppaneiden suorituskykyjä ja viime kädessä suojella EU:ta ja sen kansalaisia.
EU on käynnistänyt yli 40 operaatiota eri puolilla maailmaa vuodesta 2003 lähtien. Tällä hetkellä YTPP-operaatioita on 22:
- 13 siviilioperaatiota
- 8 sotilasoperaatiota
- 1 siviili-sotilasoperaatio tai -hanke
Siviilioperaatiot
- Siviiliturvallisuusalan uudistamista koskeva neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraina)
- Turvallisuusalan uudistusta tukeva neuvontaoperaatio Irakissa (EUAM Irak)
- Neuvontaoperaatio Keski-Afrikan tasavallassa (EUAM RCA)
- Yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM Libya)
- Rajavalvonnan avustusoperaatio Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EUBAM Rafah)
- YTPP-operaatio Malissa (EUCAP Sahel Mali)
- Valmiuksien kehittämistä Somaliassa koskeva operaatio (EUCAP Somalia)
- Operaatio Armeniassa (EUM Armenia)
- Georgiassa toteutettava tarkkailuoperaatio (EUMM Georgia)
- Armeniassa toteutettava kumppanuusoperaatio (EUPM Armenia)
- Moldovassa toteutettava kumppanuusoperaatio (EUPM Moldova)
- Palestiinalaisalueilla toteutettava poliisioperaatio (EUPOL COPPS)
- Kosovossa* toteutettava oikeusvaltio-operaatio (EULEX KOSOVO)
Sotilasoperaatiot
- Mosambikissa toteutettava sotilaskoulutusoperaatio (EUMAM Mozambique)
- Ukrainaa tukeva sotilaallinen avustusoperaatio (EUMAM Ukraina)
- Sotilasoperaatio Bosnia ja Hertsegovinassa (EUFOR Althea)
- Välimerellä toteutettava sotilasoperaatio (EUNAVFOR MED IRINI)
- Sotilasoperaatio, jolla edistetään merellistä turvallisuutta läntisellä Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä (EUNAVFOR Atalanta)
- Meriturvallisuusoperaatio merenkulun vapauden turvaamiseksi Punaisenmeren kriisin yhteydessä (EUNAVFOR ASPIDES)
- Koulutusoperaatio Somaliassa (EUTM Somalia)
- Koulutusoperaatio Keski-Afrikan tasavallassa (EUTM RCA)
Siviili–sotilasoperaatiot
- Alueellinen neuvoa-antava koordinointiyksikkö (RACC) Sahelin alueella
- Turvallisuus- ja puolustusaloite Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi (EU SDI GoG)
* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
Sotilasoperaatioita rahoitetaan Euroopan rauhanrahastosta. Osa siviilioperaatioiden yhteisistä kustannuksista rahoitetaan EU:n budjetista.
Siviilialan sopimus
Neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta 2023 uuden YTPP-siviilialan sopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilipuolta ja parantaa siviilioperaatioiden tehokkuutta, vaikutusta, joustavuutta ja vakautta. Uusi sopimus perustuu marraskuussa 2018 hyväksyttyyn ensimmäiseen sopimukseen.
YTPP:n päätöksentekoelimet
EU:n jäsenmaat ovat perustaneet pysyviä poliittisia, sotilaallisia ja siviilirakenteita, joiden avulla EU voi kantaa vastuunsa kriisinhallinnassa ja hoitaa tehtävänsä maailmanlaajuisena turvallisuustoimijana.
Ulkoasiainneuvosto
Ulkoasiainneuvoston puolustuskokoonpanoon kokoontuvat EU:n puolustusministerit.
Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (ulkoasiainedustaja). Ulkoasiainedustajaa avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) koostuu jäsenmaiden suurlähettiläistä, ja sen puheenjohtajana toimii Euroopan ulkosuhdehallinnon edustaja.
PTK seuraa kansainvälistä tilannetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja osallistuu alan politiikan määrittelyyn. Se huolehtii neuvoston ja ulkoasiainedustajan johdolla EU:n kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.
Euroopan unionin sotilaskomitea
Euroopan unionin sotilaskomitea (EUSK) on korkein sotilaallinen elin neuvostossa. Se koostuu jäsenmaiden puolustusvoimien komentajista, joiden edustajina toimivat säännöllisesti pysyvät sotilasedustajat.
EUSK johtaa kaikkea EU:n sotilaallista toimintaa sekä antaa sotilaallisia kannanottoja ja suosituksia poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle.
Siviilikriisinhallintakomitea
Siviilikriisinhallintakomitea (Sivkom) on poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean neuvoa-antava elin kriisinhallinnan siviilinäkökohdissa, etenkin YTPP:n siviilialan osalta. Tähän sisältyy uusien operaatioiden suunnitteluasiakirjojen valmistelu sekä strategioiden ja politiikkojen laatiminen siviilikriisinhallintaa ja siviilivoimavaroja varten.
Poliittis-sotilaallinen ryhmä
Poliittis-sotilaallinen ryhmä valmistelee YTPP:n alan toimia poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa varten. Se kattaa EU:n sotilas- ja siviili-sotilaskysymysten poliittiset näkökohdat, mukaan lukien toimintaperiaatteet, suorituskyvyt ja operaatiot.
Se vastaa erityisesti kumppanuuksista sekä harjoituksista EU:n ulkopuolisten maiden sekä muiden järjestöjen, kuten Naton, kanssa.
Katso myös
Euroopan rauhanrahasto
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY)
Euroopan puolustusvalmius
Päivitetty viimeksi: 21. huhtikuuta 2026