EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö
Aikajana
Katso koko aikajanaEU vahvistaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään
Syyskuussa 2016 pidetyssä Bratislavan huippukokouksessa EU-johtajat päättivät antaa uutta pontta Euroopan ulkoiselle turvallisuudelle ja puolustukselle vahvistamalla EU:n yhteistyötä tällä alalla.
Tämän sitoumuksen täyttämiseksi EU-johtajat antoivat joulukuussa 2016 päätelmät, joissa
- vahvistetaan turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelma
- suhtaudutaan myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta
- kehotetaan ryhtymään pikaisesti toimiin EU:n ja Naton yhteistyön lisäämiseksi
Konkreettiset toimet turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tehostamiseksi
Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2016 turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelman. Täytäntöönpanosuunnitelmassa esitetään tulevat toimet EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi.
EU:n globaalistrategiaan nojautuva täytäntöönpanosuunnitelma keskittyy kolmeen strategiseen prioriteettiin:
- ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen
- kumppanien valmiuksien kehittäminen
- EU:n ja sen kansalaisten suojelu
Konkreettisia toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi:
- käynnistetään puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD) puolustusyhteistyön lisäämiseksi jäsenmaiden välillä
- aloitetaan pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) puolustusyhteistyön lujittamiseksi niiden jäsenmaiden kesken, jotka haluavat edetä yhteistyössä pidemmälle
- perustetaan sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) kriisinhallintarakenteiden parantamiseksi
- vahvistetaan EU:n nopean toiminnan välineitä, mm. EU:n taisteluosastoja ja siviilivoimavaroja
1. Puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu
Puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD) tarjoaisi EU:n tasolla paremman yleiskuvan puolustusmenoista, kansallisista investoinneista ja tutkimuksesta.
Tarkastelu lisäisi Euroopan puolustusvoimavarojen avoimuutta ja poliittista näkyvyyttä. Sen avulla voitaisiin
- tunnistaa puutteet paremmin
- syventää puolustusyhteistyötä
- parantaa ja yhtenäistää puolustusmenojen suunnittelua
Neuvosto hyväksyi 25. kesäkuuta 2018 vuoden 2018 edistymisluettelon, jossa arvioidaan voimavarojen puutteet ja niiden tehostamistavoitteet.
2. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
Lissabonin sopimuksen mukaan ryhmä jäsenmaita voi vahvistaa yhteistyötään puolustusasioissa aloittamalla pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY).
EU-johtajat päättivät 22. kesäkuuta 2017 käynnistää pysyvän rakenteellisen yhteistyön Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi.
Neuvosto hyväksyi 11. joulukuuta 2017 päätöksen PRY-yhteistyön vahvistamisesta. PRY-yhteistyöhön osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat Tanskaa, Maltaa ja Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta.
Osallistuvat jäsenmaat sopivat 17 ensimmäisestä PRY-projektista. Ne liittyvät esimerkiksi seuraaviin aloihin:
- koulutus
- voimavarojen kehittäminen
- operatiivinen valmius puolustuksen alalla
Neuvosto hyväksyi ensimmäiset projektit 6. maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi samalla PRY-yhteistyön toimeenpanosuunnitelman.
Neuvosto hyväksyi 25. kesäkuuta 2018 PRY-yhteistyön puitteissa toteutettavien projektien hallinnointisäännöt. Päivitetty PRY-projektien ja niihin osallistuvien maiden luettelo, joka sisältää myös projektien toisen aallon, on tarkoitus julkaista marraskuussa 2018.
- Puolustusyhteistyö: neuvosto vahvisti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) 25 jäsenmaan kesken (lehdistötiedote 11.12.2017)
- Pysyvä rakenteellinen yhteistyö: kysymyksiä ja vastauksia
- Ensimmäiset PRY-yhteistoimintaprojektit
- Tiedote pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (EUH)
3. Paremmat kriisinhallintarakenteet
Neuvosto päätti 8. kesäkuuta 2017 perustaa sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) EU:n sotilasesikuntaan.
MPCC parantaa EU:n kykyä reagoida aiempaa nopeammin, tehokkaammin ja yhtenäisemmin.
Se vastaa strategisella tasolla suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömien YTPP-sotilasoperaatioiden operatiivisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
4. Vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet
EU:n taisteluosastot ovat yksi välineistä, joita EU voi käyttää reagoidakseen nopeasti kriiseihin ja konflikteihin. Ne ovat sotilasjoukkoja, jotka voidaan lähettää nopeasti kentälle.
Taisteluosastot perustettiin vuonna 2005, mutta niitä ei ole vielä koskaan käytetty poliittisista, teknisistä ja rahoitukseen liittyvistä syistä.
EU:n nopean toiminnan valmiuksien lujittamiseksi EU-johtajat sopivat 22. kesäkuuta 2017, että taisteluosastojen käyttö rahoitetaan yhteisenä kustannuksena. Taisteluosastojen rahoitusta hallinnoidaan EU:n tasolla pysyvästi Athene-järjestelmän kautta.
EU pyrkii myös kehittämään siviilivoimavaroja ja tehostamaan siviilikriisinhallinnan reagointikykyä, mihin kuuluu myös mahdollinen keskeisten reagointivalmiuksien luominen.
EU:n ja Naton yhteistyö
Infografiikka – EU:n ja Naton yhteinen julistus: täytäntöönpano
Katso koko infografiikka
EU ja Nato käynnistivät yhteistyönsä yli 15 vuotta sitten. Sen perusteella on kehitetty laaja valikoima välineitä kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi niin Euroopassa kuin laajemmaltikin.
EU ja Nato allekirjoittivat 10. heinäkuuta 2018 uuden yhteisen julistuksen. Siinä esitetään jaettu näkemys siitä, kuinka EU ja Nato toimivat yhdessä yhteisten turvallisuusuhkien torjunnassa.
EU:n ja Naton yhteistyössä keskitytään esimerkiksi seuraaviin aloihin:
- sotilaallinen liikkuvuus
- kyberturvallisuus
- hybridiuhat
- terrorismin torjunta
- naiset ja turvallisuus
Uudessa yhteisessä julistuksessa korostetaan, että EU:n viimeaikaiset pyrkimykset vauhdittaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä vahvistavat transatlanttista turvallisuutta:
"Olemme tyytyväisiä EU:n toimiin, joilla edistetään Euroopan turvallisuutta ja puolustusta ja pyritään suojelemaan unionia ja sen kansalaisia paremmin sekä edistämään rauhaa ja vakautta naapurustossa ja sen ulkopuolella. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja Euroopan puolustusrahasto edistävät näihin tavoitteisiin pääsemistä."
Yhteinen julistus EU:n ja Naton yhteistyöstä 10.7.2018
Yhteinen julistus pohjautuu heinäkuussa 2016 annetun aiemman yhteisen julistuksen tavoitteisiin. Niitä ovat yhteistyön vahvistaminen entisestään seuraavilla seitsemällä strategisella alalla:
- hybridiuhat
- operatiivinen yhteistyö, mm. meriasiat
- kyberturvallisuus
- puolustusvoimavarat
- teollisuus ja tutkimus
- koordinoidut harjoitukset
- valmiuksien kehittäminen
Joulukuussa 2016 neuvosto ja Nato hyväksyivät 42 yhteistä ehdotusta.
Joulukuussa 2017 neuvosto ja Nato hyväksyivät uudet ehdotukset konkreettisista toimista mm. seuraavilla aloilla:
- terrorismin torjunta
- naiset
- rauha ja turvallisuus
- sotilaallinen liikkuvuus
Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma
EU:n jäsenmaat käyttivät vuonna 2015 puolustusmenoihin 203 mrd. €, joten niiden sotilasmenot ovat Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurimmat.
Puolustusbudjetin käyttö on kuitenkin monesti tehotonta, mikä johtuu
- Euroopan puolustusmarkkinoiden hajanaisuudesta
- sotilaallisten voimavarojen kalliista päällekkäisyyksistä
- riittämättömästä teollisesta yhteistyöstä ja puutteellisesta yhteentoimivuudesta
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Euroopan komissio esitteli 30. marraskuuta 2016 Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman tavoitteena on
- lisätä puolustusmenojen kustannustehokkuutta
- parantaa puolustusyhteistyötä
- vahvistaa teollista perustaa
Suunnitelma sisältää kolme keskeistä toimea:
- EU:n puolustusrahaston perustaminen
- puolustusteollisuuteen tehtäviin investointeihin kannustaminen
- puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistaminen
Eurooppa-neuvosto ilmaisi 22. kesäkuuta 2017 tyytyväisyytensä komission tiedonantoon EU:n puolustusrahastosta. Se myös kehotti sopimaan pikaisesti Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa koskevasta ehdotuksesta.
Siviili- ja sotilasoperaatiot
EU on vuodesta 2003 alkaen käynnistänyt yli 30 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatiota. Tällä hetkellä Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä on käynnissä 10 siviilioperaatiota ja 6 sotilasoperaatiota.
Neuvosto antoi 28. toukokuuta 2018 päätelmät yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilialan toimien tehostamisesta. Neuvosto määritteli toimia, joilla tehostetaan siviilialan YTPP-toimia kentällä. Se määritteli myös keinoja, joilla siviilioperaatiot voisivat auttaa vastaamaan turvallisuushaasteisiin.