Granadan julistus

Me Euroopan unionin johtajat olemme kokoontuneet Granadaan aloittamaan prosessin, jossa määritellään unionin yleinen poliittinen suunta ja prioriteetit tuleville vuosille sekä strateginen toimintatapa yhteisen tulevaisuutemme hahmottamiseksi kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Toistamme Eurooppa-hankkeen alkuperäisen lupauksen taata kansalaisillemme rauha, vakaus ja vauraus arvojemme ja periaatteidemme, perusoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.

Toimiamme on ohjannut kesäkuussa 2019 hyväksytty strateginen ohjelma. Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat koetelleet selviytymiskykyämme, korostaneet unionin tarvetta vahvistaa suvereniteettiaan ja saaneet meidät tekemään merkittäviä päätöksiä kansalaistemme ja talouksiemme suojelemiseksi.

Versaillesissa pidetyn kokouksen jälkeen olemme toimineet päättäväisesti. Energialla kiristämiseen olemme vastanneet vähentämällä huomattavasti riippuvuuksiamme ja monipuolistamalla lähteitämme. Toimitusketjujen ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä olemme vahvistaneet taloudellista perustaamme. Olemme päättäneet ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestamme ja puolustuksestamme ja tukea Ukrainaa, ja sen vuoksi olemme vahvistaneet Euroopan suorituskykyjä. Tuemme Ukrainaa ja sen kansaa niin kauan kuin se on tarpeen. Olemme myös vahvistaneet, että jäsenyyttämme tavoittelevien maiden ja niiden kansalaisten tulevaisuus on Euroopan unionissa.

On kuitenkin tehtävä enemmän. Olemme keskustelleet Granadassa keskeisistä prioriteeteista ja toimista, joita tarvitaan, jotta Eurooppa pysyy vahvana, dynaamisena, kilpailukykyisenä ja yhtenäisenä muuttuvassa maailmassa.

Turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin pohjalta aiomme vahvistaa puolustusvalmiuttamme ja investoida puolustuskykyihimme kehittämällä teknologista ja teollista perustaamme. Keskitymme myös sotilaalliseen liikkuvuuteen, avaruusalan kriisinkestävyyteen sekä kyber- ja hybridiuhkien ja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin torjuntaan kaikkialla unionissa. Venäjän hyökkäyssota on myös tuonut entistä selvemmin esiin transatlanttisten suhteiden vahvuuden.

Aiomme kehittää kriisinkestävyyttämme ja maailmanlaajuista pitkän aikavälin kilpailukykyämme ja varmistaa, että EU:lla on kaikki tarvittavat välineet kestävän ja osallistavan kasvun ja globaalin johtoaseman turvaamiseksi tällä ratkaisevan tärkeällä vuosikymmenellä. Aiomme käsitellä haavoittuvuuksia ja vahvistaa kriisivalmiuttamme erityisesti kasvavien ilmasto- ja ympäristöriskien ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Aiomme ennakoida mahdollisia haasteita ja hyödyntää unionin mahdollisuuksia vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, jotta voimme varmistaa talousmallimme kestävyyden noudattaen ketään ei jätetä -periaatetta. Aiomme panostaa energia- ja resurssitehokkuuteen, kiertotalouteen, hiilestä irtautumiseen, luonnonkatastrofeista selviytymiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Aiomme jatkaa toimia yhtenäisempien, innovaatiovetoisempien ja yhdentyneempien sisämarkkinoiden luomiseksi, niiden eheyden, neljän vapauden, sosiaalisen ulottuvuuden ja avoimuuden säilyttämiseksi sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja erityisesti pk-yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Aiomme varmistaa kohtuuhintaisen energian saannin, lisätä energiaomavaraisuutta ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia muilla keskeisillä aloilla, joilla EU:n on luotava riittävä kapasiteetti taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa takaamiseksi, kuten digitaali- ja nettonollateknologiassa, kriittisten lääkkeiden ja raaka-aineiden osalta sekä kestävässä maataloudessa. Aiomme investoida tutkimukseen ja koulutukseen sekä tulevaisuuden osaamiseen ja vastata väestökehityksen haasteisiin. Aiomme vahvistaa asemaamme teollisena, teknologisena ja kaupallisena mahtina ja keskittyä erityisesti korkean lisäarvon aloihin, joilla meillä on jo kilpailuetu tai joilla meistä voi tulla edelläkävijä.

Aiomme tehostaa yhteistyötä maailman kaikkien alueiden kumppaneiden kanssa ja YK:hon tukeutuen suojella ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, lisätä oikeudenmukaisuutta monenvälisessä järjestelmässä ja estää sen pirstoutumisen jatkumisen. Aiomme ottaa käyttöön ja kehittää ulkoisen toiminnan välineitämme. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä yhteistyötä toimitusketjujemme vahvistamiseksi ja monipuolistamiseksi, kumppanuus-, kauppa- ja investointisopimusten edistämiseksi, kestävän kehityksen vauhdittamiseksi, jotta tavoitteena olevat nollanettopäästöt voitaisiin saavuttaa, ja terveyshätätilanteisiin varautumisen parantamiseksi. Tämä työ edellyttää myös elinvoimaista maailmankauppaa, jossa WTO:lla on keskeinen rooli.

Laajentuminen on geostrateginen investointi rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen. Se auttaa parantamaan Euroopan kansalaisten taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä vähentämään maiden välisiä eroja. Sen on myös edistettävä unionin perustana olevia arvoja. Niin EU:n kuin tulevien jäsenvaltioidenkin on oltava valmiita uuden laajentumisen mahdollisuuteen. Jäseniksi pyrkivien maiden on tehostettava uudistustoimiaan erityisesti oikeusvaltion alalla liittymisprosessin ansioihin perustuvan luonteen mukaisesti ja EU:n avustuksella. Samanaikaisesti unionin on toteutettava tarvittavat sisäiset toimet ja uudistukset. Aiomme vahvistaa pitkän aikavälin tavoitteemme ja keinot niiden saavuttamiseksi. Aiomme käsitellä prioriteetteihimme ja politiikkoihimme sekä toimintakykyymme liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Tämä tekee EU:sta vahvemman ja lujittaa Euroopan suvereniteettia.

Ennen strategisen ohjelman hyväksymistä ensi vuonna Eurooppa-neuvosto jatkaa lähikuukausina keskusteluja unionin tulevista prioriteeteista.