"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus), 29. syyskuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Euroopan kilpailukykyrahasto
Ministerit kävivät periaatekeskustelun Euroopan kilpailukykyrahastosta, joka on yksi EU:n pitkän aikavälin budjetin 2028–2034 (tulevan monivuotisen rahoituskehyksen) pääkohdista. Jäsenmaat pitivät Euroopan kilpailukykyrahastoa keskeisenä välineenä, joka voi auttaa kuromaan umpeen nykyisen investointivajeen, tarjoamaan taloudellista tukea yrityksille, mobilisoimaan yksityistä pääomaa ja lieventämään investointiriskejä.
Useimmat valtuuskunnat kehottivat panemaan kilpailukykyrahaston pikaisesti täytäntöön ja vaativat, että jäsenmaat on otettava kattavasti mukaan kilpailukykyrahaston päätöksentekoon ja hallinnointiin. Useimmat valtuuskunnat korostivat tarvetta ottaa huomioon sekä yritysten että sijoittajien tarpeet. Tämä edellyttää yksinkertaistettujen, avoimien ja tehokkaiden menettelyjen varmistamista, jotta hallinnollinen taakka voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Monet kehottivat kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin. Lisäksi laajalti kehotettiin korostamaan huippuosaamista sekä toteuttamaan toimia maantieteellisen tasapainon varmistamiseksi.
Ministerit kävivät poliittisen keskustelun yksinkertaistamisesta sen jälkeen, kun johtava varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné oli esitellyt asiaa koskevan ensimmäisen tilanneselvityksen. Vaikka hallinnollista taakkaa pyritään keventämään (niin kutsuttujen koontipakettien avulla), uusista lainsäädäntöehdotuksista aiheutuu edelleen merkittäviä kustannuksia yrityksille. Ministerit keskustelivat sopivan tasapainon löytämisestä tarvittavan uuden lainsäädännön ja yrityksille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen taakan välillä sekä kilpailukykyneuvoston roolista sen varmistamisessa, että uudet säännöt ovat oikeassa suhteessa lainsäädännön tavoitteisiin. Useimmat ministerit suhtautuivat myönteisesti yksinkertaistamisraporttiin ja nykyisen taakan vähentämiseen tähtäävään koontipakettiin, vaikka joissakin puheenvuoroissa muistutettiin, että yksinkertaistaminen ei tarkoita sääntelyn purkamista.
Monet valtuuskunnat kehottivat soveltamaan tulevassa lainsäädännössä paremman sääntelyn periaatteita, kuten vaikutustenarviointien (mukaan lukien pk-yritystestit ja kilpailukykytarkastukset), jälkiarviointien, sidosryhmien kuulemisten tai tilannearvioiden systemaattista käyttöä. Useat valtuuskunnat muistuttivat, että digitalisaatio on oletusarvona tarpeen ja että ”yksi sisään, yksi ulos” -periaate on otettava yleisesti käyttöön. Tämä tarkoittaa, että kaiken uuden lainsäädännön olisi johdettava voimassa olevan lainsäädännön poistamiseen (jotkin valtuuskunnat ehdottivat jopa siirtymistä ”yksi sisään, kaksi ulos” -periaatteeseen). Yleisesti oltiin yhtä mieltä siitä, että kilpailukykyneuvoston istunnoissa olisi jatkettava käynnissä olevan yksinkertaistamisen seurantaa ja huolehdittava siitä, että lisärasitteita ei synny tulevaisuudessa.
Puheenjohtajamaa Tanska on sitoutunut vähentämään byrokratiaa ja eurooppalaisten yritysten taakkaa. Samalla on varmistettava, että EU:n uusi lainsäädäntö ei aiheuta tarpeettomia rasitteita. Oli ilo kuulla johtavan varapuheenjohtajan Stéphane Séjournén näkemyksiä tästä tärkeästä tehtävästä. Jatkamme tiivistä yhteistyötämme kohti vahvempaa ja kilpailukykyisempää Eurooppaa.
Ministerit keskustelivat lounaalla sisämarkkinastrategiasta. Italian entinen pääministeri, Jacques Delors -instituutin puheenjohtaja ja selvityksen ”Much more than a market” laatija Enrico Letta osallistui keskusteluun. Ministerit esittivät näkemyksensä digitaalisista aloitteista, joilla pyritään taakkaa keventävään digitaaliseen siirtymään yritysten tarpeiden pohjalta, sekä kunnianhimoisten digitaalisten aloitteiden toteuttamisesta kaikissa jäsenmaissa ja yrityksissä.
Ministereille tiedotettiin muiden asioiden yhteydessä kuudesta aiheesta:
Itävallan valtuuskunta esitteli yhdessä Alankomaiden, Kreikan, Kroatian, Luxemburgin, Slovenian ja Tšekin kanssa tiedotteen perusteettomien alueellisten toimitusrajoitteiden poistamisesta
Komissio esitteli yksinkertaistamiseen tähtäävien koontipakettien tilannetta
Alankomaiden valtuuskunta esitteli puolijohteita koskevaa vuoden 2025 julkilausumaa EU:n sirusäädöksen tarkistamisesta
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
