"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Ennen neuvoston keskustelua Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba puhui lyhyesti EU:n ministereille videoyhteyden välityksellä ja kertoi heille viimeisimmistä tapahtumista paikalla ja Ukrainan nykyisistä prioriteeteista. Ministerit vakuuttivat hänelle, että EU:n yhteiset toimet jatkuvat niin kauan kuin on tarve.
Neuvosto käsitteli EU:n ja Ukrainan huippukokousta, joka on määrä pitää 3. helmikuuta. Se on ensimmäinen tällainen huippukokous Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ja Ukrainan saatua ehdokasmaan aseman. Tämän jälkeen ministerit keskustelivat EU:n sotilaallisesta lisätuesta Ukrainalle.
Pääsimme tänään poliittiseen yhteisymmärrykseen seitsemännestä sotilaallisen tuen erästä, joka on suuruudeltaan 500 milj. €, sekä 45 milj. €:n lisäavustustoimenpiteestä Ukrainan joukoille, joita koulutetaan EUMAM Ukraina -sotilaskoulutusoperaatiossamme. Tämän jälkeen Euroopan rauhanrahastosta annettavan sotilaallisen tuen kokonaismäärä on 3,6 mrd. €.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ministerit ilmaisivat tukensa Ukrainan aloitteelle oikeudenmukaisen rauhan puolesta ja korostivat, että aloitteelle on tärkeää varmistaa mahdollisimman laaja maailmanlaajuinen tuki painottaen sen keskeisiä osatekijöitä, jotka ovat Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä Ukrainalle kuuluva oikeus puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan.
Lopuksi ministerit keskustelivat vastuuvelvollisuusmekanismin vaihtoehdoista. EU tukee YK:ssa tässä asiassa tehtävää työtä, myös YK:n yleiskokouksen yhteydessä, ja korostaa, että on tärkeää säilyttää Kansainvälisen rikostuomioistuimen keskeinen rooli kansainvälisessä rikosoikeusjärjestyksessä.
Ministerit ilmaisivat laajan tukensa sille, että ensitoimena Haagiin perustettaisiin kansainvälinen syyttäjänvirasto.
Epävirallinen keskustelu Palestiinan pääministerin Mohammad Shtayyehin kanssa
EU:n ulkoministerit kävivät Palestiinan pääministerin Mohammad Shtayyehin kanssa lounaalla epävirallisen keskustelun kahdenvälisten suhteiden tilanteesta ja mahdollisista tavoista kehittää niitä edelleen ministeritasolla.
Pääministeri Shtayyeh kertoi ministereille paikalla vallitsevasta tilanteesta ja jatkuvista jännitteistä. Ministerit vahvistivat EU:n tuen kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden suojelemiselle ja keskustelivat selkeän aikataulun merkityksestä Palestiinan kansallisten vaalien järjestämiselle ja Palestiinan uudistussuunnitelman toteuttamiselle.
Sahel ja Länsi-Afrikan rannikkovaltiot
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Sahelista ja Länsi-Afrikan rannikkovaltioista ja vahvisti tämän alueen olevan edelleen EU:lle prioriteetti turvallisuustilanteen ja poliittisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta.
Helmikuussa 2023 käynnistettävän uuden sotilaskumppanuusoperaation perustamista Nigeriin koskevan päätöksen jälkeen neuvosto päätti kehittää kriisinhallinnan toiminta-ajatuksen, jotta Guineanlahden rannikkovaltioille voidaan tarjota konkreettisia toimia ja kohdennettua koulutusta ja tukea. EU lähettää edustustoihinsa myös sotilasneuvojia ohjaamaan näitä toimia.
Neuvosto tuomitsi mielenosoitusten raa’at tukahduttamistoimet ja teloitukset Iranissa ja ilmaisi jatkuvan tukensa iranilaisten oikeudelle osoittaa mieltään puolustaakseen perusihmisoikeuksiaan. Neuvosto lisäsi 18 henkilöä ja 19 yhteisöä luetteloon henkilöistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä Iranin ihmisoikeustilanteeseen liittyvässä pakotejärjestelmässä. Näihin kuuluu Iranin vallankumouskaartin, tiedotusvälineiden ja politiikan korkean tason edustajia.
Neuvosto perusti Armeniaan uuden täysimittaisen siviilioperaation (EUMA Armenia), jossa enintään 100 työntekijän on määrä tarkkailla tilannetta kentällä ja raportoida siitä. Näin edistetään ihmisten turvallisuutta ja Armenian ja Azerbaidžanin viranomaisten välistä luottamusta.
Ministerit keskustelivat myös Afganistanin järkyttävistä tapahtumista ja afganistanilaisille naisille ja tytöille asetetuista lisärajoituksista. Neuvosto arvioi parhaillaan tämän kehityksen vaikutuksia muun muassa olemassa olevien tai täydentävien mekanismien avulla, joilla talebanit saatetaan vastuuseen ihmisoikeusloukkauksistaan.
Lopuksi ulkoasiainedustaja tiedotti neuvostolle Kosovon* ja Serbian suhteiden normalisoimista koskevasta vuoropuhelusta. Hän mainitsi erityisesti vierailun, jonka Belgradin ja Pristinan vuoropuhelua ja muita Länsi-Balkanin alueellisia kysymyksiä varten nimitetty EU:n erityisedustaja Miroslav Lajčák, Yhdysvaltojen erityislähettiläs sekä Ranskan, Saksan ja Italian johtajien ulkopoliittiset neuvonantajat olivat tehneet Kosovoon* ja Serbiaan jatkaakseen keskusteluja ehdotuksesta suhteiden normalisoimiseksi.
Neuvosto keskusteli myös Venezuelasta, Montenegrosta ja Etiopiasta.
Neuvosto hyväksyi lisäksi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.