EU:n ja Afrikan suhteet
EU:n ja Afrikan kumppanuuden painopisteitä ovat solidaarisuus, turvallisuus, rauha sekä kestävä pitkän aikavälin taloudellinen kehitys ja vauraus.
Rauhan ja vaurauden edistäminen
Näinä geopoliittisesti epävakaina aikoina Euroopan unionin ja Afrikan unionin (AU) kumppanuus toimii vakauden ja yhteisten arvojen tukipilarina. Euroopan unionin ja Afrikan unionin suhteet edistävät rauhanomaista ja vaurasta tulevaisuutta, joka pohjautuu sääntöpohjaiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Vuosi 2025 oli Euroopan unionin ja Afrikan unionin kumppanuuden 25-vuotisjuhlavuosi. Tänä aikana EU:n ja AU:n kumppanuudesta on muotoutunut kattava poliittinen, taloudellinen ja turvallisuusliittouma.
Kumppanuus on EU:n strateginen prioriteetti. EU on Afrikan tärkein kauppakumppani, suurin investoija ja keskeisin rauhaa ja turvallisuutta edistävä kumppani, joka tukee alueellista vakautta ja osallistavaa kasvua.
Afrikan väkiluku on yli 1,4 miljardia. Afrikan taloudet kuuluvat maailman nopeimmin kasvaviin, ja nuorten osuus väestöstä on maailman suurin.
Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokoukset
EU:n ja AU:n huippukokoukset pidetään periaatteessa joka kolmas vuosi, ja niissä kokoontuvat valtion- tai hallitusten johtajat käsittelemään yhteisiä haasteita ja asettamaan yhteisiä tavoitteita. Huippukokoukset järjestetään vuorotellen Afrikassa ja Euroopassa.
Marraskuussa 2025 pidetyssä seitsemännessä EU:n ja AU:n huippukokouksessa Euroopan unionin ja Afrikan unionin jäsenmaiden johtajat keskustelivat siitä, miten yhteistyötä voitaisiin vahvistaa:
vauraan ja kestävän tulevaisuuden hyväksi
rauhan, turvallisuuden ja hallinnon aloilla
monenvälisillä foorumeilla
muuttoliikkeen ja liikkuvuuden aloilla
Muut viralliset tapaamiset Afrikan maiden ja EU:n välillä
EU:n ja Afrikan kumppanuutta kehitetään myös virallisten vuoropuhelujen avulla:
- säännöllisesti pidettävät ministerikokoukset Afrikan ja EU:n maiden ulkoministerien sekä Afrikan unionin komission ja EU:n toimielinten edustajien välillä
- Euroopan komission ja Afrikan unionin komission vuotuiset kokoukset
- Euroopan parlamentin ja yleisafrikkalaisen parlamentin säännölliset kokoukset
EU:n ja Afrikan yhteistyöalat
Kauppa ja investoinnit
EU on neuvotellut etuuskohtelukauppaa koskevat sopimukset 19 Afrikan maan kanssa:
- kuusi talouskumppanuusopimusta 15:n Saharan eteläpuolisen Afrikan maan kanssa
- neljä assosiaatiosopimusta Pohjois-Afrikan maiden kanssa
Lisäksi 35:een Afrikan maahan sovelletaan EU:n Kaikki paitsi aseet -järjestelyä, kolmeen maahan yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) ja yhteen GSP+-menettelyä.
EU:n ja Afrikan kauppa: faktatietoja
Global Gateway -strategia
Afrikka on keskeisellä sijalla Global Gateway -strategiassa, jolla EU pyrkii rakentamaan kestäviä ja korkeatasoisia yhteyksiä, jotka hyödyttävät ihmisiä ja koko maapalloa.
Global Gateway -strategian 264 lippulaivahankkeesta 138 on Afrikassa.
Global Gateway -strategian puitteissa käynnistetyllä Afrikka–Eurooppa-investointipaketilla mobilisoidaan jopa 150 mrd. € julkisia ja yksityisiä investointeja kestävän kasvun edistämiseksi koko maanosassa.
Rauha ja turvallisuus
Siviili- ja sotilasoperaatiot
EU on käynnistänyt useita siviili- ja sotilasoperaatioita Afrikassa osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP).
EU-operaatioita on nyt
- Keski-Afrikan tasavallassa
- Libyassa
- Malissa
- Mosambikissa
- Somaliassa
EU on myös perustanut Sahelia varten alueellisen neuvoa-antavan koordinointiyksikön, joka on turvallisuus- ja puolustusaloite Guineanlahden alueella sijaitsevien Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi, sekä kolme merioperaatiota, jotka toimivat Afrikassa tapahtuvien kriisien yhteydessä tai Afrikan lähialueilla.
Euroopan rauhanrahasto
EU tukee Afrikan maita myös maaliskuussa 2021 perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta. Rauhanrahaston tavoitteena on ehkäistä konflikteja, rakentaa ja ylläpitää rauhaa sekä vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.
Rahasto koostuu kahdesta rahoituspilarista: operaatiopilarista ja avustustoimenpiteiden pilarista, Operaatiopilarista rahoitetaan YTPP-operaatioiden yhteiset kustannukset.
Avustustoimenpiteiden pilarista rahoitetaan EU:n ulkopuolisten maiden ja organisaatioiden toimet, joilla pyritään lujittamaan sotilaallisia ja puolustusvalmiuksia ja tuetaan rauhanturvaoperaatioiden sotilaallisia näkökohtia. Neuvosto on hyväksynyt avustustoimenpiteitä useiden Afrikan maiden tukemiseksi, mukaan lukien Benin, Ghana, Kamerun, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Mali, Mauritania, Norsunluurannikko, Ruanda and Somalia.
Terrorismin torjunta
EU tukee terrorismin vastaisia aloitteita ja toimia Afrikan mantereella.
Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2024 päätelmät, joilla pyritään tehostamaan toimia terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi, ja kehotti EU:ta lisäämään osallistumistaan Afrikan johtamiin terrorisminvastaisiin aloitteisiin. Neuvosto korosti myös, että on tärkeää hyödyntää EU:n jäsenyyttä maailmanlaajuisessa terrorisminvastaisessa foorumissa (GCTF) ja nykyistä asemaa sen puheenjohtajana Afrikan maiden tukemiseksi terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa.
EU on toiminut GCTF:n puheenjohtajana syyskuusta 2022 alkaen Marokon kanssa ja maaliskuusta 2023 alkaen Egyptin kanssa. GCTF on epävirallinen monenvälinen foorumi, jolla vahvistetaan kansainvälisiä toimia terrorismin torjumiseksi sekä väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi strategisesti ja pitkällä aikavälillä.
EU on yksi maailman suurimmista terrorismintorjunnan valmiuksien kehittämisohjelmien ja muiden väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseen Afrikassa tarkoitettujen ohjelmien tarjoajista. Tammikuuhun 2024 mennessä näihin ohjelmiin oli investoitu noin 559 milj. €, ja yli 70% varoista oli osoitettu hankkeisiin Afrikan maissa.
Lisäksi useisiin EU:n edustustoihin Afrikan mantereella lähetetyillä EU:n terrorismin torjunnan ja turvallisuuden asiantuntijoilla on keskeinen rooli yhteydenpidossa isäntämaiden hallituksiin, alueellisiin järjestöihin ja kansalaisyhteiskuntaan.
- Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta: neuvostolta päätelmät ulkoisten ja sisäisten yhteyksien vahvistamisesta (lehdistötiedote 16.12.2024)
- Terrorismin torjunta (Euroopan ulkosuhdehallinto)
Miinoista vapaa Afrikka
Jalkaväkimiinat ovat edelleen vakava uhka siviileille ja haittaavat kehitystä monissa osissa maailmaa, myös Afrikassa. Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskeva yleissopimus (ns. Ottawan yleissopimus) tuli voimaan 1. maaliskuuta 1999. Se muodostaa kansainvälisen kehyksen jalkaväkimiinojen aiheuttamien kärsimysten ja henkilövahinkojen lopettamiseksi.
Vuonna 2026 yleissopimuksen sopimuspuolina on 161 valtiota, myös suurin osa Afrikan maista. Useat Afrikan maat eivät kuitenkaan vielä ole täyttäneet yleissopimuksen artiklan 5 mukaista velvoitettaan raivata lainkäyttövaltaansa kuuluva alue miinoista.
EU on jo pitkään tukenut vahvasti globaaleja toimia jalkaväkimiinojen poistamiseksi ja niiden humanitaarisiin seurauksiin vastaamiseksi. EU on yksi maailman johtavista avunantajista miinanraivaustoiminnan alalla.
Neuvosto hyväksyi 16. maaliskuuta 2026 päätöksen Afrikan valmiuksien kehittämisen tukemisesta miinoista vapaan Afrikan saavuttamiseksi. Tämän päätöksen seurauksena EU tukee 3 milj. €:n arvoisella hankkeella Afrikan maita, joissa jalkaväkimiinat aiheuttavat vahinkoja. Hankkeen toteuttaa YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitos (UNIDIR).
- Aseriisunta: neuvostolta päätös Afrikan valmiuksien tukemisesta miinoista vapaan maanosan saavuttamiseksi (lehdistötiedote 16.3.2026)
- Jalkaväkimiinojen kieltämistä koskeva sopimus (YK)
Ilmasto ja ympäristö
Vaikka Afrikan maat kuuluvat niihin, joihin ilmastokriisi vaikuttaa eniten, ne ovat myös keskeisiä toimijoita kestävien ratkaisujen tarjoajina.
EU:n ja Afrikan maantieteellinen läheisyys ja niiden väliset laajat taloudelliset siteet luovat vankan perustan yhteistyölle ilmastokriisin torjumiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi.
Ilmastotoimia koskeva yhteistyö on monenlaista, ja siihen kuuluvat muun muassa
- Global Gateway -investointipaketti, jolla edistetään kestävän ja vihreän infrastruktuurin aloitteita Afrikan maissa
- kahden- ja monenväliset kumppanuudet muun muassa metsittämisen, uusiutuvan vedyn, hiilestä irtautumisen ja ilmastokestävyyden aloilla
Muuttoliike
Viime vuosina annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta toimivat suuntaviivoina EU:n toimielimille, elimille ja jäsenmaille tällä alalla.
Eräs keskeinen tekijä on muuttoliike- ja turvapaikka-asioita koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa painotetaan useita keskeisiä alueita, mukaan lukien
- haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suojelu
- laillinen muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus
- laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen
- muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta
Siihen sisältyy myös kumppanimaiden rajaturvallisuusvalmiuksien vahvistaminen sen lisäksi, että laittomat muuttajat palautetaan EU:sta lähtömaihinsa, sekä vapaaehtoisen paluun tukeminen ja palaajien kestävä uudelleenkotouttaminen lähtömaihinsa.
EU:n Afrikka-hätärahasto
EU perusti EU:n Afrikka-hätärahaston marraskuussa 2015 puuttumaan pakkomuuton ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja edistämään muuttoliikkeen parempaa hallintaa. Sen toimeksianto päättyi vuonna 2021, mutta sen hankkeet jatkuivat vuoden 2025 loppuun asti.
EU:n Afrikka-hätärahaston budjetti oli 5 mrd. € ja sitä toteuttivat useat toimijat, mukaan lukien EU:n jäsenmaiden virastot, YK:n järjestöt ja muut kansainväliset organisaatiot ja paikalliset kansalaisjärjestöt.
EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline
EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa hyväksyttiin 14. kesäkuuta 2021. Sen talousarvio on 79,5 mrd. €, josta 10% on osoitettu muuttoliikkeeseen liittyviin toimiin kaudella 2021–2027.
Globaali Eurooppa kattaa yli 70% EU:n ulkosuhteiden rahoituksesta. Se perustuu kolmeen pilariin: maantieteelliset ohjelmat, temaattiset ohjelmat ja nopean vasteen toimet.
Alueelliset strategiat
Afrikan sarvi
Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 päätelmät uuden strategian laatimisesta Afrikan sarven alueelle. Uudessa strategiassa keskitytään strategisen kumppanuuden syventämiseen, epävakauden vähentämiseen sekä demokratian ja kestävän kasvun edistämiseen.
Aiempina vuosina EU on hyväksynyt
- Afrikan sarvea koskevan alueellisen toimintasuunnitelman (2015–2020)
- Afrikan sarvea koskevat strategiset puitteet (2011)
EU:lla on erityisedustaja Afrikan sarven alueella.
- Afrikan sarvi: EU syventää strategista suhdettaan (lehdistötiedote 10.5.2021)
- Neuvoston päätelmät Afrikan sarvea koskevasta EU:n alueellisesta toimintasuunnitelmasta 2015–2020 (lehdistötiedote 26.10.2015)
- Neuvoston päätelmät Afrikan sarvesta 14.11.2011
- EU:n erityisedustaja Afrikan sarven alueella (Euroopan ulkosuhdehallinto)
Suurten järvien alue
Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2023 päätelmät, joissa esitetään EU:n uudistetut pitkän aikavälin toimet Suurten järvien alueella.
EU:n yleisenä ja ensisijaisena tavoitteena on edistää rauhaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä Suurten järvien alueella auttamalla kääntämään turvattomuuden ja epävakauden merkittävimmät perimmäiset syyt yhteisiksi mahdollisuuksiksi. EU tarjoaa tukeaan alueen maille niiden pyrkiessä siirtymään
- jännitteistä luottamukseen, turvallisuuteen ja vakauteen
- luonnonvarojen laittomasta kaupasta kauppaan ja kestävään kehitykseen
- kilpailusta yhteistyöhön ja yhdentymiseen
EU:lla on erityisedustaja Suurten järvien alueella.
- Afrikan suurten järvien aluetta koskeva uudistettu EU:n strategia: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 20.2.2023)
- Neuvosto nimitti uudet EU:n erityisedustajat Bosnia ja Hertsegovinaan, Afrikan suurten järvien alueelle, Kosovoon* sekä Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten ja jatkoi kolmen muun toimeksiantoa (lehdistötiedote 26.7.2024)
Sahel
Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2021 päätelmät Sahelin aluetta koskevasta EU:n yhdennetystä strategiasta. Uuden strategian tavoitteena on vahvistaa vankkaa ja pitkäaikaista kumppanuutta, ja siinä luodaan puitteet alueella toteutettaville politiikoille ja toimille.
Koska alueen turvattomuus ja poliittinen epävakaus on lisääntymässä, sitä varten ollaan parhaillaan kehittämässä uutta EU:n lähestymistapaa.
EU:lla on erityisedustaja Sahelin alueella.
Samoan sopimus
Samoan sopimus on kattava oikeudellinen kehys suhteille EU:n sekä sen jäsenmaiden ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (AKT-järjestö) jäsenien eli 77 maan, mukaan lukien 47 Afrikan maata, välillä.
Sopimuksella pyritään lujittamaan poliittista yhteistyötä yhteisten prioriteettien ja tavoitteiden kautta 20-vuotisen kauden aikana. Sopimukseen sisältyvät yhteinen perusta AKT-järjestön tasolla sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maita koskevat kolme alueellista pöytäkirjaa, jotka keskittyvät kunkin alueen erityistarpeisiin.
Katso myös
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat
EU:n ja Etelä-Afrikan kauppa
Sudan
Päivitetty viimeksi: 16. maaliskuuta 2026