EU:n ja Länsi-Balkanin Zagrebin huippukokous, 6. toukokuuta 2020

Tärkeimmät tulokset

EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous järjestettiin covid-19-pandemian vuoksi videokonferenssina 6. toukokuuta 2020. Kokoukseen osallistuivat

• EU-maiden valtion- tai hallitusten johtajat

• kuuden Länsi-Balkanin kumppanin johtajat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonian tasavalta ja Kosovo*

Kokouksen puheenjohtajana oli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Lisäksi kokoukseen osallistuivat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, neuvoston tämänhetkisen puheenjohtajamaan Kroatian pääministeri Andrej Plenković, EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja David Sassoli sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja alueellisen yhteistyöneuvoston edustajia.

Kaksikymmentä vuotta ensimmäisen Zagrebin huippukokouksen jälkeen oli erittäin tärkeää järjestää tämä videokonferenssi, jotta voisimme vastata hyvin tärkeisiin haasteisiin, joita meidän on kohdattava yhdessä. Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit EU:n ja Länsi-Balkanin Zagrebin huippukokouksen jälkeen

EU-johtajat hyväksyivät Zagrebin julistuksen, johon Länsi-Balkanin kumppanit yhtyivät.

• Zagrebin julistus 6.5.2020

Eurooppalainen tulevaisuus

EU-johtajat vahvistivat huippukokouksessa tukevansa varauksetta Länsi-Balkanin eurooppalaista tulevaisuutta. EU aikoo päättäväisesti vahvistaa tukeaan alueen poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle muutokselle.

Toinen tärkeä aihe, josta olemme keskustelleet tämän iltapäivän huippukokouksessa, on Länsi-Balkanin kumppaneiden eurooppalainen tulevaisuus. Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit EU:n ja Länsi-Balkanin Zagrebin huippukokouksen jälkeen

Länsi-Balkanin kumppanit vahvistivat tämän näkemyksen vankkana strategisena valintanaan. Ne sitoutuivat jälleen myös toteuttamaan ja panemaan käytännössä toimeen tarvittavat uudistukset, jotka tähtäävät eurooppalaisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä oikeusvaltion ensisijaisuuteen.

EU-johtajat painottivat myös hyvien naapuruussuhteiden, alueellisen vakauden sekä keskinäisen yhteistyön merkitystä. Tähän kuuluu kahdenvälisten sopimusten paneminen täytäntöön vilpittömässä mielessä ja konkreettisin tuloksin, mukaan lukien Prespan sopimus Kreikan kanssa ja hyviä naapuruussuhteita koskeva sopimus Bulgarian kanssa. Siihen liittyy myös ratkaisujen löytäminen kahdenvälisiin kiistoihin ja entistä voimakkaampi pyrkiminen sovintoon.

Covid-19

EU ja Länsi-Balkan torjuvat koronavirusta ja sen vaikutuksia yhdessä. EU tukee aktiivisesti toimia, joilla torjutaan koronaviruspandemiaa ja sen vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouksiin, samalla kun Länsi-Balkanin kumppanit ovat pandemian aikana antaneet arvokasta tukea EU:lle:

• rahoitustuki: EU on ottanut käyttöön Länsi-Balkanin hyväksi yli 3,3 mrd. €:n rahoituspaketin, jolla tuetaan terveydenhuoltoalaa ja sosiaalista ja taloudellista elpymistä, tarjotaan apua Euroopan investointipankin kautta sekä makrotaloudellista rahoitusapua

• yhteistyö ja koordinointi, johon kuuluvat henkilönsuojainten yhteishankinnat ja niiden rajoittamaton kauppavirta, välttämättömien tavaroiden nopean liikkumisen varmistaminen EU:n ja Länsi-Balkanin yhdistävien vihreiden kaistojen kautta, EU:n testausmateriaalin toimittaminen koronavirustestien asianmukaisen toiminnan tarkastamiseksi Länsi-Balkanilla sekä tiivis yhteistyö asiaankuuluvien terveydenhuoltoalan elinten kanssa

• puuttuminen disinformaatioon ja muihin hybriditoimiin, joiden takana ovat erityisesti kolmansien maiden toimijat, jotka pyrkivät heikentämään alueen eurooppalaisen tulevaisuuden kehittymistä

• Länsi-Balkanin johtajien kokous: EU lisää tukeaan koronaviruskriisistä selviytymiseksi ja esittää pandemian jälkeisen elvytyssuunnitelman (Euroopan komission lehdistötiedote 29.4.2020)
• Tiedote EU:n toimista koronaviruspandemian torjumiseksi Länsi-Balkanilla (Euroopan komission infografiikka)

Alueellinen yhteistyö

EU kehottaa Länsi-Balkanin johtajia hyödyntämään täysimääräisesti alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia talouden elpymisen helpottamiseksi kriisin jälkeen ja muun muassa

• syventämään alueellista taloudellista yhdentymistä
• hyödyntämään EU:n sääntöjä ja normeja alueen ja sen yritysten lähentämiseksi EU:n sisämarkkinoihin alueellisen talousalueen muodossa

Sosioekonominen elpyminen

Johtajat keskustelivat uudesta tiiviin yhteistyön vaiheesta covid-19-kriisin aiheuttamiin huomattaviin sosioekonomisiin vaikutuksiin puuttumiseksi.

Euroopan komissiota pyydetään seuraavaksi esittämään aluetta koskeva vahva talous- ja investointisuunnitelma, jolla pyritään edistämään alueen talouksia samalla kun parannetaan niiden kilpailukykyä ja niiden yhteyksiä alueen sisällä ja EU:n kanssa.

Tältä pohjalta Länsi-Balkanin pitäisi pystyä

• täysin kytkeytymään EU:n sisämarkkinoihin
• luomaan työpaikkoja ja yrittäjyysmahdollisuuksia
• parantamaan liiketoiminta- ja investointiympäristöä
• edistämään Länsi-Balkanin vihreää toimintaohjelmaa
• vahvistamaan digitaalitaloutta ja yhteenliitettävyyttä

• Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä

Turvallisuus- ja muuttoliikehaasteet

Huippukokousosallistujat keskustelivat myös yhteisistä turvallisuushaasteista.

He peräänkuuluttivat lisää kehitysyhteistyötä laittomien muuttovirtojen hillitsemiseksi. EU-johtajat päättivät myös lisätä yhteistyötä terrorismi ja ääriliikkeiden ja niiden rahoituksen sekä radikalisoitumisen ja vierastaistelijoiden paluun torjumiseksi. Huippukokousosallistujat katsoivat kaikki, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on alueen muutoksen samoin kuin sen vakauden ja turvallisuuden kannalta olennaisen tärkeää. He käsittelivät myös tarvetta asettaa etusijalle energiaturvallisuus ja energialähteiden ja -reittien monipuolistaminen.

Lopuksi EU-johtajat kehottivat Länsi-Balkanin kumppaneitaan osallistumaan EU:n operaatioihin ja yhtymään täysin EU:n ulkopoliittisiin kantoihin.

Taustatietoa

Epävirallisessa valmistelukokouksessa Länsi-Balkanin kumppaneiden kanssa Brysselissä 16. helmikuuta 2020 puheenjohtaja Michel korosti EU:n sitoutumista alueeseen.

• Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit ennen EU:n ja Länsi-Balkanin epävirallista kokousta

Edellinen EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous pidettiin 17. toukokuuta 2018 Sofiassa, Bulgariassa. Se kokosi yhteen EU:n jäsenmaiden valtion- tai hallitusten johtajat ja kuuden Länsi-Balkanin kumppanin johtajat. EU-johtajat hyväksyivät Sofian julistuksen, johon Länsi-Balkanin kumppanit ovat yhtyneet. He hyväksyivät myös julistukseen liitetyn Sofian prioriteettiagendan, jossa esitettiin uusia toimenpiteitä alueen kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi.

• EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous Sofiassa 17.5.2018

Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.