- Euroopan unionin neuvosto
- Lehdistötiedote
- 16. joulukuuta 2015 15.30
Kansalliset ilman epäpuhtauspäästöt: neuvosto vahvisti kantansa uusiin päästörajoihin
Neuvosto sopi 16. joulukuuta 2015 yleisnäkemyksestä, joka koskee direktiiviehdotusta tiettyjen epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä (kansallisia päästörajoja koskeva eli niin sanottu NEC-direktiivi). Tämä ympäristöneuvoston istunnossa aikaan saatu sopimus toimii pohjana neuvotteluille, joita asiasta käydään Euroopan parlamentin kanssa.
Lainsäädäntöehdotuksella tarkistetaan tiettyjen ilman epäpuhtauksien päästöjen enimmäismääriä maakohtaisesti ja asetetaan uusia vähennysvelvoitteita kaudelle 2020–2029 ja vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.
Tavoitteena on puuttua entistä hanakammin ilman pilaantumisesta edelleen aiheutuviin terveysriskeihin ja ympäristövaikutuksiin ja saattaa EU:n lainsäädäntö kansainvälisten sitoumusten mukaiseksi (eli vastaamaan Göteborgin pöytäkirjaan vuonna 2012 tehtyä tarkistusta).
Ilmansaasteet
Voimassa olevassa NEC-direktiivissä on asetettu kansalliset rajat neljän ilmansaasteen (rikkidioksidi, typen oksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja ammoniakki) päästöille. Uutta direktiiviä koskevassa neuvoston kannassa rajat asetetaan myös uudelle ilmansaasteelle eli pienhiukkasille, mutta ei komission ehdottamalle metaanille. Tämä ilmansaaste jätettiin soveltamisalan ulkopuolelle, koska oltiin huolissaan, että siitä aiheutuisi päällekkäisyyksiä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien tulevien ilmasto- ja energiatoimenpiteiden kanssa.
Kansalliset vähentämisvelvoitteet
Neuvoston kannassa ja tarkistetussa Göteborgin pöytäkirjassa olevat kutakin epäpuhtautta koskevat kansalliset vähentämisvelvoitteet vuosille 2020–2029 ovat samat. Vuoden 2030 jälkeiset vähentämisvelvoitteet ovat kuitenkin uusia. Ne perustuvat kunkin maan vähennyspotentiaalin tekniseen arviointiin, päästöjen määrän kansalliseen ennusteeseen vuonna 2030 ja tavoitteeseen vähentää ilman pilaantumisesta aiheutuvia terveysvaikutuksia.
Komission ehdottamien vuoden 2025 välivaiheen päästötasojen saavuttamiseksi neuvosto esitti, että jäsenvaltiot voisivat seurata päästöjen vähentämisessä ei-lineaarista etenemistapaa, mikäli se on tehokkaampi.
Joustomahdollisuudet
Neuvosto ehdottaa, että jäsenvaltioille annettaisiin lisää joustovaraa. Se muun muassa ehdottaa mahdollisuutta laskea vuotuisille päästöille keskiarvo, jossa otettaisiin huomioon kyseistä vuotta edeltävän vuoden ja sitä seuraavan vuoden päästöt. Tätä voitaisiin soveltaa, jos jäsenvaltio ei jonakin vuonna kykene täyttämään velvoitteitaan poikkeuksellisen kylmien tai lämpimien lämpötilojen tai ennakoimattomien taloudellisten muutosten vuoksi.
Samanlaisten tapausten ratkaisemiseen esitetään myös kompensointimahdollisuutta, jossa yhden epäpuhtauden määrän ylittyminen voidaan korvata vähentämällä vastaava määrä jotakin toista ainetta rajoitetun ajan.
Lisäksi jäsenvaltion voitaisiin katsoa täyttäneen velvoitteensa, jos sen energian tai lämmön jakelussa on esiintynyt poikkeuksellisia keskeytyksiä tai kapasiteetin menetystä.
Aikajana ja seuraavat vaiheet
Komissio esitti ehdotuksensa osana "ilmanlaatupakettia" joulukuussa 2013. Neuvosto kävi kaksi periaatekeskustelua, toisen kesäkuussa 2014 ja toisen kesäkuussa 2015. Euroopan parlamentti äänesti direktiiviehdotusta koskevasta kannastaan lokakuussa 2015. Neuvoston yleisnäkemys toimii pohjana Euroopan parlamentin kanssa käytäville neuvotteluille, joissa pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen lyhyellä aikavälillä.
Ympäristöneuvoston puheenjohtaja, Luxemburgin ministeri Carole Dieschbourg totesi: "Ilmansaasteet vaikuttavat kansalaisten terveyteen. Ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa tarvitaan pikaisia toimia. Tänään, hankalien neuvottelujen jälkeen, pääsimme tasapainoiseen kompromissiin, jonka taakse monet jäsenvaltiot ovat valmiita asettumaan ja joka on edelleen kunnianhimoinen. Meidän on pyrittävä tulokseen, joka on direktiivin tavoitetason ja Pariisin ilmastosopimuksen mukainen".
Lehdistöyhteydet
-
Peristera Dimopoulou Press officer
- +32 471 33 53 26
- +32 2 281 61 56
- @eri_dimopoulou
Jos et ole toimittaja, lähetä kysymyksesi yleisötiedotuspalvelulle.
Päivitetty viimeksi: 13. tammikuuta 2024