"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, 12. kesäkuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Puheenjohtajakautemme päätteeksi olen ylpeä voidessani tuoda esiin Kyproksen panoksen talous- ja rahoitusasioiden alalla. Olemme muun muassa varmistaneet merkittävän 90 mrd. €:n lainapaketin Ukrainalle, lyöneet lukkoon sopimuksen EU:n tullikehyksen nykyaikaistamisesta ja edistyneet markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevassa paketissa, joka on keskeinen prioriteetti EU-johtajille. Kaikki nämä toimet edistivät perimmäistä tavoitettamme puheenjohtajamaana – autonomisempi ja maailmalle avoin EU.
Makis Keravnos, Kyproksen valtiovarainministeri
Hiilirajamekanismi
Neuvosto sopi kannastaan hiilirajamekanismin vahvistamiseen ennen Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja. Hiilirajamekanismi on EU:n väline hiilivuodon torjumiseksi ja maailmanlaajuisen vähähiilistämisen edistämiseksi.
Uudella kehyksellä laajennettaisiin hiilirajamekanismin soveltamisalaa uusiin tuotteisiin ja tukittaisiin porsaanreikiä, joita voidaan käyttää järjestelmän kiertämiseen.
EU on edelleen sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjä niin unionin sisäisesti kuin maailmanlaajuisesti. Hiilirajamekanismin vahvistaminen ja sääntöjen kiertämistä mahdollistavien porsaanreikien tukkiminen ovat keskeisiä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt sovittu kanta on ensimmäinen askel järjestelmän vahvistamiseksi.
Makis Keravnos, Kyproksen valtiovarainministeri
Hiilirajamekanismi on ollut toiminnassa 1. tammikuuta 2026 lähtien. Siinä hinnoitellaan reilulla tavalla tuontituotteiden valmistamisesta aiheutuvat hiilipäästöt hiili-intensiivisimmillä aloilla, kuten rauta- ja teräs-, sementti-, lannoite-, alumiini-, sähkö- ja vetyaloilla. Sillä myös pyritään kannustamaan puhtaampaan tuotantoon EU:n ulkopuolisissa maissa.
Muiden hiilirajamekanismin vahvistamista koskevaan komission alkuperäiseen ehdotukseen tehtyjen parannusten ohella neuvosto on hionut luetteloa uusista tuotteista, joihin mekanismia sovellettaisiin, ja valtuuttanut komission tarkastelemaan vuosittain uudelleen jatkojalostustuotteita, jotka voitaisiin sisällyttää luetteloon tulevaisuudessa. Siinä määritellään myös tarkemmin prosessi, jota on noudatettava päätettäessä tietyn tavaran vapauttamisesta hiilirajamekanismin soveltamisesta, kun sisämarkkinoilla ilmaantuu vakavia ja ennakoimattomia olosuhteita.
Ministerit keskustelivat markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevasta paketista, joka on keskeinen osa säästö- ja investointiunionia. Paketista sopiminen kuuluu yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelman tavoitteisiin.
Lainsäädäntöehdotuksella pyritään syventämään EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymistä poistamalla rajatylittävää sijoitustoimintaa koskevia esteitä ja tehostamalla valvontaa. Tämän pitäisi puolestaan auttaa parantamaan EU:n kilpailukykyä houkuttelemalla mukaan yksityistä rahoitusta.
Ehdotettuihin sääntöihin sisältyy erityisesti toimia, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) roolia muun muassa EU:n tason valvonnassa tietyillä aloilla – esimerkiksi merkittävien arvopaperikeskusten ja keskusvastapuolten sekä kauppapaikkojen valvonnassa – ja uudistamalla sen hallintoa.
Keskustelun aikana monet ministerit kannattivat ESMAn suorittamaa merkittävien rajatylittävien markkinaosapuolten valvontaa EU:ssa ja korostivat, että tällainen valvonta olisi kohdennettava yhteisöihin, joilla on aidosti rajatylittävää tai systeemistä merkitystä.
Useat ministerit korostivat, että merkittävyyden määrittämisessä on käytettävä oikeasuhteisia, objektiivisia ja avoimia kriteerejä, joilla varmistetaan eri yhteisöjen, myös kryptovarapalvelun tarjoajien, yhdenvertainen kohtelu. Toiset taas kehottivat tarkastelemaan ehdotettua ryhmäkriteeriä lähemmin. Monet ministerit korostivat, että on tärkeää välttää lisäämästä yritysten hallinnollista rasitetta ja kustannuksia.
Hallinnon osalta ministerit keskustelivat ESMAn ehdotetun johtokunnan ja nykyisen hallintoneuvoston välisestä vastuunjaosta. Komission ehdotuksen mukaan uusi johtokunta koostuisi viidestä jäsenestä ja keskittyisi valvontatehtäviin. Nykyisellä hallintoneuvostolla, jossa on edustaja jokaisesta EU:n jäsenmaasta, olisi jatkossa laajempi strateginen rooli, ja sillä olisi mahdollisuus vastustaa joitakin johtokunnan tärkeimpiä päätöksiä.
Jotkin jäsenmaat kannattivat komission ehdotusta johtokunnan vahvasta roolista, jotta voidaan varmistaa vakaa ja tehokas EU:n tason valvontaa koskeva päätöksenteko. Monet ministerit kuitenkin korostivat tarvetta säilyttää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja hallintoneuvoston merkityksellinen rooli muun muassa asianmukaisella osallistumisella valvontaa koskevaan päätöksentekoon.
Ministerit tekivät kaksi päätöstä vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla. Se sisältää EU:n säännöt sen varmistamiseksi, että EU-maat pyrkivät terveeseen julkiseen talouteen ja koordinoivat finanssipolitiikkaansa.
Ensinnäkin neuvosto päätti lopettaa tai kumota Maltaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn, joka aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024.
Kumoamispäätös oli perusteltu, koska Maltan julkisen talouden alijäämä on supistunut onnistuneesti ja pysyvästi alle 3%:iin suhteessa BKT:hen.
Toiseksi neuvosto aktivoi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kansallisen poikkeuslausekkeen Espanjan osalta. Aktivointi helpottaa Espanjan kansallisten puolustusmenojen kasvattamista samalla, kun varmistetaan velkakestävyys.
Poikkeuslauseke antaa jäsenmaalle mahdollisuuden poiketa tilapäisesti budjettivaatimuksista poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin se ei voi vaikuttaa, ja varmistaa samalla velkakestävyyden.
17 muun jäsenmaan pyynnöt kansallisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi on aiemmin hyväksytty.
Komissio esitteli 3. kesäkuuta hyväksytyn eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2026 kevätpaketin.
Paketti sisältää talous-, sosiaali-, työllisyys-, rakenne- ja finanssipolitiikkaa koskevia maakohtaisia suosituksia kaikille jäsenmaille. Neuvoston odotetaan hyväksyvän maakohtaiset suositukset heinäkuussa.
Ministerit keskustelivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen talous- ja rahoitusvaikutusten tilanteesta komission antaman päivityksen pohjalta. Tämä on toistuva asia Ecofin-neuvoston esityslistalla.
Neuvosto hyväksyi täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään Belgian, Espanjan, Portugalin, Puolan ja Slovakian toimittamat kohdennetut muutokset niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin.
Elpymis- ja palautumistukiväline on EU:n laajamittaisen rahoitustuen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan koronapandemian EU:n taloudelle aiheuttamiin haasteisiin. Se on keskeinen osa väliaikaista NextGenerationEU-elpymisvälinettä, jonka avulla komissio voi kerätä varoja pandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseen.
Voidakseen hyötyä tukivälineestä jäsenmaiden on toimitettava komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään uudistukset ja investoinnit, jotka ne aikovat toteuttaa elokuun 2026 loppuun mennessä.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä on tähän mennessä maksettu noin 426 mrd. €.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua Eurooppa-neuvostolle toimitettavan Ecofin-neuvoston puolivuosittaisen selvityksen verotusasioista. Selvityksessä esitetään katsaus neuvostossa Kyproksen puheenjohtajakaudella (tammi–kesäkuu 2026) saavutetusta edistymisestä sekä tilannekatsaus verotusalan tärkeimmistä asioista, joista käydään parhaillaan neuvotteluja.
Ministerit hyväksyivät myös päätelmät EU:n yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän saavuttamasta edistymisestä samalla ajanjaksolla.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
