"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha osallistui kokoukseen paikan päällä ja esitti ennen keskustelua yleiskatsauksen tilanteesta kentällä, Ukrainan kiireellisimmistä prioriteeteista ja meneillään olevista diplomaattisista toimista.
Sen jälkeen neuvosto keskusteli siitä, miten lisätä Venäjään kohdistuvaa painetta muun muassa 19. pakotepaketin avulla.
Ukraina on ollut valmis ehdottomaan tulitaukoon jo helmikuusta lähtien, mutta Venäjä ei ole todellisesti kiinnostunut rauhasta. Me kaikki tuemme presidentti Trumpin pyrkimyksiä lopettaa sota, mutta Putin ei neuvottele vakavasti, ellei hän usko häviävänsä.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Tämän jälkeen neuvostossa keskusteltiin siitä, miten tukea Ukrainaa edelleen sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, muun muassa pysäytetyillä varoilla, sekä ottaen huomioon Venäjän viimeaikaiset energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskut ja talveen varautuminen.
Kuten kuulimme ministeri Sybihalta, Venäjän terrori-iskut energiaverkkoon voimistuvat. Venäjä pyrkii aiheuttamaan mahdollisimman paljon vahinkoa siviileille. Kehotimme Euroopan komissiota ehdottamaan lisätoimia, jotta Ukrainan energiaturvallisuutta voidaan tukea paremmin. Jäsenmaat sopivat myös ottavansa yhteyttä kolmansiin maihin, jotta voidaan hankkia korjauslaitteita ja lisätä kaasun toimituksia Ukrainaan.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Ulkoasiainedustaja käsitteli vielä Venäjän varjolaivastoa ja ilmoitti vankemmista eurooppalaisista toimista sitä vastaan ja toimien paremmasta koordinoinnista.
Lopuksi ulkoasiainedustaja ilmoitti neuvostolle, että tähän mennessä 26 jäsenmaata on sitoutunut liittymään Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen osapuoliksi.
Neuvosto keskusteli EU:n ja indopasifisen alueen suhteista ja hyväksyi kahdet eri päätelmät, Intiasta ja indopasifisesta alueesta.
Tämä alue on Euroopan unionin keskeinen kumppani. Osuutemme maailman tavara- ja palvelukaupasta on yhteensä yli 70%. Ensi kuussa järjestämme Brysselissä EU:n ja indopasifisen alueen ministerifoorumin, johon osallistuu noin 80 valtuuskuntaa. Se on yksi tämän vuoden suurimmista diplomaattisista kokoontumisista Euroopassa. Tämä osoittaa sitoutumisemme tiiviimpään yhteistyöhön kumppaneiden kanssa kaupan, teknologian ja turvallisuuden alalla.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän tilanteesta ottaen huomioon presidentti Trumpin 29. syyskuuta esittämän Gazan konfliktin lopettamista koskevan kattavan suunnitelman ja sen ensimmäisestä vaiheesta 10. lokakuuta saavutetun sopimuksen, johon sisältyy tulitauko.
Lähi-idässä Gazan tulitauko on kohdannut ensimmäisen merkittävän stressitestin. Hamasin iskut palestiinalaisia siviilejä vastaan ja sen kieltäytyminen luopumasta aseista tekevät tulitauosta entistä hauraamman. EU on palestiinalaishallinnon suurin taloudellinen tukija ja Gazan suurin humanitaarisen avun antaja. Olemme valmiita käynnistämään rajavalvonnan avustusoperaation.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Neuvosto keskusteli siitä, miten EU voi tukea täysipainoisesti rauhansuunnitelmaa, muun muassa tarjoamalla lisää hallinnollista ja jälleenrakentamistukea. Ministerit käsittelivät myös Israelia koskevia Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä.
Tulitauko on muuttanut tilannetta, se on kaikille selvää. Jos emme kuitenkaan näe todellisia ja pysyviä muutoksia paikan päällä, muun muassa tuen pääsyä Gazaan, pakotteiden uhka on yhä voimassa.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Ajankohtaisten asioiden yhteydessä ulkoasiainedustaja käsitteli Moldovan tasavaltaa ja äskettäisten vaalien tuloksia, jotka osoittivat vahvan tuen eurooppalaiselle tulevaisuudelle. Neuvosto keskusteli saaduista kokemuksista ja päätti käynnistää aloitteen, jolla pyritään nykyaikaistamaan vaalitarkkailun menetelmiä edelleen.
Ulkoasiainedustaja viittasi Georgian tilanteeseen ja tiedotti ministereille viimeisimmistä tapahtumista, kuten 4. lokakuuta 2025 pidetyistä kunnallisvaaleista ja meneillään olevasta demokratian taantumisesta. Hän korosti, että komissio esittää viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisen kertomuksen myöhemmin tänä vuonna, joten ministereillä on mahdollisuus harkita tulevia toimenpiteitä.
Neuvostolle tiedotettiin Sudanin tilanteesta, ja se hyväksyi päätelmät maan tilanteesta.
Neuvosto hyväksyi päätelmät ”Rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden päivittämisestä: yhteiset painopisteet 2025–2028”.
Alueiden välistä turvallisuutta ja yhteenliitettävyyttä käsittelevä ministerikokous
Ulkoasiainneuvoston jälkeen ulkoasiainedustaja kutsui komissaarien Kosin ja Síkelan kanssa koolle alueiden välistä turvallisuutta ja yhteenliitettävyyttä käsittelevän ministerikokouksen.
Kokoukseen osallistui EU-maiden ministereitä, itäisen kumppanuuden, Mustanmeren ja Keski-Aasian maita, ja sen tavoitteena oli edistää yhdessä alueiden välistä liitettävyysohjelmaa ja vahvistaa alueellista vakautta.
Ministerikokouksessa oli kaksi istuntoa. Ensimmäisessä käsiteltiin Mustanmeren alueen turvallisuutta, vakautta ja häiriönsietokykyä, ja siihen osallistui EU:n jäsenmaita, Armenia, Azerbaidžan, Moldovan tasavalta, Turkki ja Ukraina. Toiseen istuntoon osallistui EU:n jäsenmaita, itäisen kumppanuuden, Mustanmeren ja Keski-Aasian maita, ja siinä keskityttiin alueiden välisen yhteenliitettävyysyhteistyön yhteisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
