"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Eurooppa-asioista vastaavat ministerit jatkoivat joulukuun 2025 Eurooppa-neuvoston valmisteluja keskustelemalla päätelmäehdotuksesta. Neuvosto keskusteli uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 ja arvioi EU:n laajentumisen edistymistä. Komissio esitteli vuoden 2025 tilannekatsauksensa lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta, ja ministerit kävivät asiasta keskustelun. Neuvosto hyväksyi yhteisen julistuksen EU:n lainsäädäntöprioriteeteista vuodeksi 2026. Puheenjohtajamaa Tanska esitti yhdessä seuraavan puheenjohtajamaan Kyproksen kanssa etenemissuunnitelman vuoden 2026 eurooppalaista ohjausjaksoa varten.
Tanskan puheenjohtajakaudella edistyimme hyvin keskusteluissa yksinkertaisemmasta, joustavammasta ja tehokkaammasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034. Olemme myös vieneet eteenpäin EU:n yksinkertaistamistavoitetta, jolla on tarkoitus parantaa EU:n kilpailukykyä ja helpottaa yritysten ja kansalaisten elämää. Olemme lisäksi edistäneet laajentumisagendaa erityisesti Ukrainan, Moldovan, Albanian ja Montenegron kanssa. Valitettavasti yksi jäsenmaa esti neuvoston päätelmien hyväksymisen, mutta 26 jäsenmaata on antanut kaikille jäseniksi pyrkiville selkeän ja vahvan signaalin etenemistavoista. Puheenjohtajamaa Kypros ottaa nyt vetovastuun yhteisissä pyrkimyksissämme vastata tehokkaasti EU:n nykyisiin suuriin geopoliittisiin haasteisiin.
Marie Bjerre, Tanskan eurooppaministeri
Joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu
Neuvosto jatkoi joulukuussa 2025 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmisteluja keskustelemalla päätelmäehdotuksesta. Kokouksessa on määrä keskustella seuraavista aiheista:
Neuvosto kävi neljännen periaatekeskustelun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2028–2034.
Keskustelussa käsiteltiin pääasiallisesti ensimmäistä neuvottelupakettia. Tämän puheenjohtajamaa Tanskan johdolla laaditun asiakirjan tarkoituksena on eritellä näkökohtia poliittista tarkastelua varten ja helpottaa EU-johtajien keskustelua niistä (tässä vaiheessa ei vielä käsitellä määriä) ennen joulukuun 2025 Eurooppa-neuvostoa. Neuvottelupaketin on myös määrä toimia perustana jäsenmaiden välisille teknisen tason neuvotteluille.
Neuvosto pani lisäksi merkille monivuotista rahoituskehystä koskevat tilanneselvitykset ja ehdotukset asetuksiksi Euroopan kilpailukykyrahaston perustamisesta, kansallisista ja alueellisista kumppanuussuunnitelmista sekä Globaali Eurooppa -välineen perustamisesta.
Ministerit keskustelivat EU:n laajentumispolitiikasta. Neuvosto arvioi laajentumisprosessin edistymistä, ja puheenjohtajamaa antoi 26 jäsenmaan poliittisesti tukemat päätelmät, joissa esitetään poliittiset prioriteetit, arvioidaan kunkin EU:n kumppanin tilannetta ja esitetään suuntaviivat lisäuudistuksille.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Yleisten asioiden neuvostossa 17. marraskuuta 2025 käytyjen keskustelujen jälkeen neuvosto hyväksyi yhteisen julistuksen EU:n lainsäädäntöprioriteeteista vuodeksi 2026 sekä siihen liittyvän luettelon priorisoitavista säädösehdotuksista. Kolmen toimielimen (EU:n neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio) puheenjohtajat allekirjoittavat tämän yhteisen julistuksen joulukuun Eurooppa-neuvoston yhteydessä.
Tilannekatsaukset lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta
Komissio esitteli vuotuisen tilannekatsauksensa lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta sekä vuotuiset tilannekatsaukset lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta laajentumisen ja itäisten naapurialueiden osalta sekä koheesion ja uudistusten alalla. Ministerit keskustelivat tilannekatsauksista.
Puheenjohtajamaa Tanska esitti yhdessä seuraavan puheenjohtajamaan Kyproksen kanssa etenemissuunnitelman vuoden 2026 eurooppalaista ohjausjaksoa varten. Etenemissuunnitelma on jaettu kahteen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe on yksityiskohtaisempi ja ulottuu maaliskuun Eurooppa-neuvostoon saakka, ja toinen ohjeellisempi vaihe kattaa vuoden 2026 maaliskuun ja kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokousten välisen jakson. Eurooppalaisen ohjausjakson vuotuinen sykli alkoi tänä vuonna 25. marraskuuta, kun komissio esitteli syyspakettinsa, jossa se kehotti jäsenmaita toimiin Euroopan kilpailukyvyn, tuottavuuden ja innovoinnin parantamiseksi.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ranskan, Irlannin ja Espanjan valtuuskunnat tiedottivat neuvostolle Atlantin makroaluetta koskevasta EU:n strategiasta (EUSMAR).
Ministerit keskustelivat epävirallisella lounaalla EU:n koheesiopolitiikan vaikutuksista EU:n strategisiin prioriteetteihin.
Neuvosto hyväksyi lisäksi ilman keskustelua päätöksen komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa puitesopimuksesta, joka koskee vastavuoroista tietojenvaihtoa rajamenettelyihin ja viisumihakemuksiin liittyviä turvallisuusselvityksiä ja henkilöllisyyden todentamisia varten. Kun puitesopimus on neuvoteltu, se toimii oikeudellisena kehyksenä jäsenmaiden ja Yhdysvaltojen kahdenvälisille neuvotteluille tietojenvaihtosopimuksista. Nämä EU:n tason ja kansalliset sopimukset ovat osa Yhdysvaltojen pyrkimyksiä solmia ”tehostettuja rajaturvallisuuskumppanuuksia” Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan osallistuvien maiden kanssa.
Vastuuvelvollisuuden alalla neuvosto hyväksyi päätöksen Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisesta. Vaadekomissio on hallintoelin, joka tarkastelee ja arvioi korvausvaatimuksia Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan tekemistä kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista aiheutuneista vahingoista, menetyksistä tai vammoista Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkamisen jälkeiseltä ajalta, ja tekee niistä päätökset.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
