Skip to content

Armenia

EU:n ja Armenian suhteet perustuvat kokonaisvaltaiseen ja tehostettuun kumppanuussopimukseen, joka on ollut voimassa vuodesta 2021. EU on Armenian uudistusohjelman keskeinen kumppani ja maan suurin avunantaja.

Itäinen kumppanuus

EU tekee yhteistyötä Armenian kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen alueellisen ulottuvuuden eli itäisen kumppanuuden puitteissa.

EU:n ja Armenian kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus

EU:n ja Armenian suhteet perustuvat kokonaisvaltaiseen ja tehostettuun kumppanuussopimukseen, joka allekirjoitettiin marraskuussa 2017 itäisen kumppanuuden viidennen huippukokouksen yhteydessä.

Se tuli täysimääräisesti voimaan maaliskuussa 2021, kun Armenian tasavalta, kaikki EU:n jäsenmaat ja Euroopan parlamentti olivat ratifioineet sen.

Sopimus toimii kehyksenä, jossa Euroopan unioni ja Armenia voivat jatkaa yhteistyötä Armenian kansalaisten hyväksi.

Armenia on sopimuksella sitoutunut toteuttamaan kattavaa uudistusohjelmaa, joka perustuu demokratiaan, avoimuuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Maa on erityisesti sitoutunut torjumaan korruptiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja vahvistamaan sen vastuuvelvollisuutta kansalaisia kohtaan sekä varmistamaan yhtäläiset taloudelliset, sosiaaliset ja työllisyysmahdollisuudet kaikille.

Sopimus on myös vahvistanut yhteistyötä muun muassa energian, liikenteen, ympäristön ja kaupan aloilla.

EU ja Armenia hyväksyivät joulukuussa 2025 EU:n ja Armenian kumppanuuden uuden strategisen ohjelman. Se on merkittävä askel kohti kumppaneiden poliittisen, taloudellisen ja alakohtaisen yhteistyön syventämistä.

Kumppanuusneuvosto

Kumppanuusneuvosto on korkein EU:n ja Armenian kokonaisvaltaisella ja tehostetulla kumppanuussopimuksella perustettu virallinen instituutio. Se valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa.

EU–Armenia-kumppanuusneuvoston kuudes kokous pidettiin 2. joulukuuta 2025. Neuvosto arvioi EU:n ja Armenian kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa ja keskusteli kahdenvälisestä poliittisesta vuoropuhelusta, jossa käsitellään uudistuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Viisumivuoropuhelu

Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus EU:n ja Armenian välillä tuli voimaan tammikuussa 2014. Sopimuksella alennetaan Armenian kansalaisten viisumimaksuja ja poistetaan maksut tietyiltä hakijaryhmiltä.

EU käynnisti syyskuussa 2024 viisumivapautta koskevan vuoropuhelun Armenian kanssa tukeakseen maata sen pitkän aikavälin tavoitteessa saavuttaa viisumivapausjärjestelmä EU:n kanssa.

EU–Armenia-huippukokous

EU ja Armenia pitivät 5. toukokuuta 2026 kaikkien aikojen ensimmäisen huippukokouksensa. Huippukokous tarjosi hyvän tilaisuuden lujittaa edelleen kahdenvälisiä suhteita erityisesti yhteyksien, energian, liikenteen ja digitaalisen yhteistyön aloilla.

Johtajat keskustelivat myös ajankohtaisista globaaleista haasteista, kuten viimeaikaisista tapahtumista Armenian lähialueella, myös Ukrainassa, ja Lähi-idän kriisin vaikutuksista. Huippukokouksen päätteeksi johtajat hyväksyivät yhteisen julistuksen.

Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden normalisointi

Rauhan tukeminen

EU tukee täysin Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden normalisointia, joka perustuu osapuolten suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja rajojen loukkaamattomuuden vastavuoroiseen tunnustamiseen vuonna 1991 annetun Alma-Atan julistuksen mukaisesti.

EU on vuosien ajan työskennellyt molempien osapuolten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa edellytysten luomiseksi kestävälle rauhalle Eurooppa-neuvoston peräkkäisten puheenjohtajien henkilökohtaisella myötävaikutuksella sekä EU:n ulkoasiainedustajan ja Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn EU:n erityisedustajan jatkuvien ponnistelujen avulla.

Elokuussa 2025 EU pani tyytyväisenä merkille Armenian ja Azerbaidžanin rauhansopimuksen parafoinnin ja poliittisen julistuksen allekirjoittamisen. Armenian ja Azerbaidžanin sopimus on merkittävä läpimurto vuosikymmeniä kestäneen konfliktin päättämiseksi.

EU on valmis investoimaan alueellisiin yhteyksiin ja täysimääräiseen avautumiseen, mikä hyödyttää ennen kaikkea konfliktin jälkivaikutusten jakamaa väestöä ja tuo aluetta lähemmäs kestävää rauhaa, vakautta ja vaurautta.

Armeniassa toteutettavat siviilioperaatiot

EU on perustanut Armeniaan kaksi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaista siviilioperaatiota:

  • Armeniassa toteutettava siviilioperaatio (EUMA)
  • Armeniassa toteutettava EU:n kumppanuusoperaatio (EUPM Armenia)

Armeniassa toteutettava siviilioperaatio (EUMA)

Neuvosto sopi 23. tammikuuta 2023 Armeniassa toteutettavan siviilioperaation (EUMA) perustamisesta. Operaation tavoitteena on edistää

  • vakautta Armenian ja Azerbaidžanin raja-alueilla
  • luottamuksen rakentamista kentällä

EUMA:n käynnistäminen on seurausta neuvoston 17. lokakuuta 2022 hyväksymästä päätöksestä lähettää ryhmä tarkkailuasiantuntijoita Armenian puolelle sen ja Azerbaidžanin välistä kansainvälistä rajaa seuraamaan ja analysoimaan alueen tilannetta ja raportoimaan siitä.

Operaation toimeksianto jatkuu helmikuuhun 2027 saakka.

Armeniassa toteutettava EU:n kumppanuusoperaatio (EUPM Armenia)

EU sopi Armeniassa toteutettavan EU:n kumppanuusoperaation (EUPM Armenia) perustamisesta 21. huhtikuuta 2026. Operaatiolla edistetään maan pyrkimyksiä parantaa

  • demokratian selviytymiskykyä
  • kriisinhallintakykyä

Operaatio tukee Armeniaa monikerroksisia uhkia vastaan. Niitä ovat muun muassa ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä, kyberhyökkäykset ja laittomat rahavirrat. Sen alustava toimeksianto on kaksi vuotta.

Rahoitusapu

EU on Armenian suurin avunantaja, ja se on antanut maalle merkittävää apua sen itsenäistymisestä lähtien.

EU antaa myös teknistä ja rahoitusapua, jotta varmistetaan, että EU:n ja Armenian kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus pannaan tehokkaasti täytäntöön.

Palautumis- ja kasvusuunnitelma

EU ilmoitti huhtikuussa 2024 Armenian palautumis- ja kasvusuunnitelmasta, jolla tuetaan uutta kumppanuusohjelmaa. Tarkoituksena on tukea Armenian sosioekonomista uudistusohjelmaa ja edistää alueellisia yhteyksiä.

Suunnitelman arvo vuosina 2024–2027 on 270 milj. €, ja sen tarkoituksena on houkutella investointeja yhteyksiin, selviytymiskykyyn ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Palautumis- ja kasvusuunnitelmassa keskitytään seuraaviin prioriteetteihin:

  • selviytymiskykyinen Armenian yhteiskunta
  • investoinnit yhteyksiin ja yrityksiin
  • Armenian lähentyminen Euroopan kanssa

Investoinnit

EU tukee Armeniaa investoinneilla, joilla pyritään parantamaan Armenian kansalaisten elämää ja edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista. EU:n investoinneilla rahoitetaan muun muassa seuraavia:

  • kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen talous (mm. suoralla tuella 30 000 pk-yritykselle)
  • yhteydet, sosioekonominen kehitys ja pohjoinen-etelä-käytävä
  • digitalisaatio, innovointi, tiede ja teknologia
  • energiatehokkuus ja vihreät linja-autot
  • eteläisten alueiden selviytymiskyky

EU:n Global Gateway -strategian puitteissa Armeniaan tekemien investointien odotetaan nousevan 2,5 mrd. €:oon, mikä edistää osallistavaa kasvua ja yhteyksiä.

Uudistukset ja yhteiskunta

EU tukee Armenian sosioekonomista kehitystä ja uudistuksia naapuruus-, kehitys- ja yhteistyövälineen kautta.

EU tukee varoillaan Armenian demokraattisen hallinnon uudistuksia, oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelua. Se tukee oikeusalan uudistuksia, edistää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja osaltaan tukee infrastruktuurin kehittämistä.

EU tukee kansalaisyhteiskunnan aloitteita, jotka edistävät korruption vastaisia uudistuksia ja toimivat Armenian hallituksen valvojina.

EU tukee myös energian vaihdon ja siirron parantamista Armenian ja Georgian välillä osittain liittämällä Armenian EU:n sähköverkkoon.

Kauppa

EU oli vuonna 2024 Armenian neljänneksi suurin kauppakumppani. Sen osuus Armenian kokonaistavarakaupasta oli 7,5%, Armenian viennistä 4,7% ja Armenian tuonnista 9,7%.

Armenia vie EU:hun pääasiassa teollisuustuotteita ja kaivostuotteita.

EU tarjoaa armenialaisyrityksille rahoitusta, koulutusta ja vientitukea uusille markkinoille siirtymiseen EU4Business-aloitteen kautta. Vuoden 2009 jälkeen on myönnetty yrityksille yli 473 milj. €, tuettu 25 000:tä yritystä ja luotu 900 uutta työpaikkaa.

Humanitaarinen apu

Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa syyskuussa 2023 toteuttaman sotilasoperaation seurauksena yli 121 000 Karabahin armenialaista on paennut Armeniaan.

Armenian ja Azerbaidžanin välinen konflikti on aiheuttanut alueella pakkomuuttokriisin, jonka takia tuhannet ihmiset tarvitsevat perustukea, kuten suojaa, elintarvikeapua ja terveydenhuoltoa.

EU antaa edelleen humanitaarista tukea Vuoristo-Karabahista siirtymään joutuneille. Euroopan unioni on vuodesta 2020 lähtien antanut 40,4 milj. € humanitaarista apua tukeakseen hätätilanteesta kärsineitä.

EU:n humanitaariseen apuun kuuluvat elintarvikkeet, hygienia- ja kotitaloustarvikkeet, monikäyttöinen käteisapu, majoitus, koulutus hätätilanteissa, terveydenhuolto ja psykososiaalinen tuki sekä lääkintätarvikkeet.

EU:n humanitaarisilla avustustoimilla tuetaan varhaista jälleenrakennusapua, jolla autetaan konflikteista kärsineitä ihmisiä pääsemään jaloilleen tarjoamalla ammatillista koulutusta, ja tuetaan ylikuormitettua kansallista sosiaaliturvajärjestelmää, jotta voidaan täyttää haavoittuvimpien ihmisten perustarpeet.

EU noudattaa avustustoiminnassaan humanitaarisia periaatteita, joita ovat humaanisuus, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus.

Tuki Armenian asevoimille

Vuosina 2024–2026 EU myönsi Euroopan rauhanrahastosta 30 milj. € Armenian asevoimien tukemiseen.

Avustustoimenpiteen tavoitteena on parantaa Armenian asevoimien logistisia valmiuksia sekä siviilien suojelua kriiseissä ja hätätilanteissa.

Sillä pyritään myös vahvistamaan Armenian selviytymiskykyä ja edistämään sen asevoimien yhteentoimivuutta pitäen silmällä maan mahdollista osallistumista tulevaisuudessa kansainvälisiin sekä EU-johtoisiin sotilasoperaatioihin.

Katso myös

Itäinen kumppanuus

Itäinen kumppanuus

Azerbaidžan

Azerbaidžan

Georgia

Georgia

Päivitetty viimeksi: 13. heinäkuuta 2026