Itäinen kumppanuus

Mitä on itäinen kumppanuus?

Itäinen kumppanuus on yhteistyökehys. Se käynnistettiin vuonna 2009 yhteisenä aloitteena, johon osallistuivat EU, EU:n jäsenmaat sekä kuusi Itä-Euroopan kumppanimaata:

• Armenia
• Azerbaidžan
• Georgia
• Moldova
• Ukraina
• Valko-Venäjä

Itäinen kumppanuus on Euroopan naapuruuspolitiikan erityinen itäinen ulottuvuus. Naapuruuspolitiikan avulla EU pyrkii yhdessä eteläisten ja itäisten naapuriensa kanssa mahdollisimman tiiviiseen poliittiseen assosiaatioon ja mahdollisimman vahvaan taloudelliseen yhdentymiseen.

Kolmen Itä-Euroopan kumppanimaan (Ukraina, Moldova ja Georgia) liittymisprosessi EU:hun on käynnissä.

• EU:n laajentuminen

Valko-Venäjä keskeytti 28. kesäkuuta 2021 osallistumisensa itäiseen kumppanuuteen. EU jatkaa yhteistyötä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa ja pitää sitä tärkeänä kumppanina itäisen kumppanuuden puitteissa helmikuussa 2024 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti.

• EU:n pakotteet Valko-Venäjää vastaan

Miten itäinen kumppanuus toimii?

EU on sitoutunut ylläpitämään vahvaa, räätälöityä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä kaikkien itäisen kumppanuuden maan kanssa riippumatta siitä, mitkä ovat niiden omat pyrkimykset suhteissa EU:hun. Vastineena sille, että kumppanimaat toteuttavat poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, itäinen kumppanuus tarjoaa

uudet sopimuspohjaiset suhteet

pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset

toimet viisumipakon poistamiseksi

Lisäksi itäinen kumppanuus tarjoaa vankat puitteet monenväliselle yhteistyölle ja helpottaa EU:n kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön syventämistä.

Monenvälinen yhteistyö

Itä-Euroopan kumppanimailla on monia yhteisiä haasteita. Niiden ratkominen yhdessä edistää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista.

Monenväliseen yhteistyöhön itäisen kumppanuuden puitteissa sisältyy

• instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen, myös ulkoisiin tekijöihin mukautuminen
• markkinamahdollisuuksien luominen taloudellisen yhdentymisen ja kauppasopimusten avulla
• energiaturvallisuuden varmistaminen sekä energian siirtoverkkojen ja liikenneyhteyksien kehittäminen
• liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien lisääminen viisumineuvotteluiden avulla

Kahdenvälinen yhteistyö

Assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset

EU on esittänyt konkreettisia ideoita kunkin Itä-Euroopan kumppanimaan kanssa tehdyissä uuden sukupolven sopimuksissa. Ne korvasivat Itä-Euroopan kumppanimaiden kanssa 1990-luvun lopulla tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset.

EU on neuvotellut itäisten kumppanimaiden kanssa useita sopimuksia, joissa määrätään seuraavista:

• tiiviimpi poliittinen assosiaatio
• lisää poliittista vuoropuhelua
• tiiviimpi yhteistyö oikeus- ja turvallisuusasioissa

Sopimukset ovat perusta uudistusohjelmalle, joka tuo kumppanimaat lähemmäs EU:ta mukauttamalla niiden lainsäädännön ja normit EU:n vastaaviin. Tämä parantaa ihmisten elämää konkreettisella tavalla.

Vapaakauppasopimukset

Osana assosiaatiosopimuksia EU on neuvotellut Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, jotka

• parantavat tavaroiden ja palvelujen saatavuutta
• vähentävät tulleja, kiintiöitä ja kaupan esteitä
• takaavat vakaan oikeudellisen ympäristön
• mukauttavat käytäntöjä ja normeja

• EU:n kauppasopimukset
• Kauppaneuvottelut ja -sopimukset (Euroopan komissio)

Viisumivuoropuhelu

Itäiset kumppanimaat ovat ensimmäisten joukossa päässeet hyödyntämään liikkuvuuskumppanuuksia, joiden nojalla niiden kansalaiset pystyvät liikkumaan ympäri Eurooppaa turvallisessa ympäristössä.

Viisumien myöntämisen helpottamista koskevilla sopimuksilla edistetään Itä-Euroopan kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta, ja takaisinottosopimuksissa vahvistetaan säännöt, joilla hallinnoidaan laittomien muuttajien palauttamista.

EU siirtyy viisumivapautta koskevien vuoropuhelujen avulla asteittain kohti pitkän aikavälin tavoitetta sallia viisumivapaa matkustaminen tiettyjen itäisten kumppanimaiden kansalaisille.

• EU:n viisumipolitiikka

Kahdenväliset sopimukset tyypeittäin ja maittain

Yhteiskunnan laajempi osallistuminen

Itäinen kumppanuus huomioi paitsi hallitusten näkemykset myös kansalaisyhteiskunnan, paikallis- ja alueviranomaisten, liike-elämän johtajien ja parlamentaaristen edustajakokousten näkemykset.

Mitkä ovat itäisen kumppanuuden tavoitteet?

Itäisen kumppanuuden voimassaolon kymmenen ensimmäisen vuoden aikana saavutetun edistyksen pohjalta Euroopan unioni on määritellyt viisi pitkän aikavälin poliittista tavoitetta:

selviytymiskykyiset, kestävät ja yhdentyneet taloudet

vastuulliset instituutiot, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus

ympäristö- ja ilmastokestävyys

digitalisaatio

oikeudenmukaiset ja osallistavat yhteiskunnat

EU ja itäisen kumppanuuden johtajat sitoutuivat vuoden 2021 itäisen kumppanuuden huippukokouksessa tehostamaan yhteistyötään näiden prioriteettien pohjalta.

• Itäisen kumppanuuden huippukokous 15.12.2021
• Itäinen kumppanuus vuoden 2020 jälkeen (Euroopan ulkosuhdehallinto)

Investointiohjelma

Uuden itäisen kumppanuuden ohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa selviytymiskykyä ja tuottaa konkreettisia hyötyjä ihmisille, ja se rakentuu kahden pilarin ympärille. Ne ovat investoinnit (joita tuetaan 2,3 mrd. €:n talous- ja investointisuunnitelmalla) ja hallinto.

Pilareita tuetaan EU:n eri välineillä ja prosesseilla, mukaan lukien naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa sekä Team Europe -aloitteet, rajatylittävän yhteistyön ohjelmat ja kumppaneiden omat investoinnit.

Kymmenen päätavoitetta vuodelle 2025

Osana toimintaohjelmaa vuodeksi 2025 on määritelty investointien kohteiksi seuraavat kymmenen tärkeintä osa-aluetta:

• kilpailukykyiset ja innovatiiviset taloudet
• oikeusvaltioperiaate
• kestävät ja älykkäät yhteydet
• ihmiset ja tietoyhteiskunnat
• turvallisuus ja kyberuhkien sietokyky
• kestävä energia
• ympäristö ja ilmasto
• terveydenhuollon häiriönsietokyky
• osallistavat, sukupuolten tasa-arvoa kunnioittavat ja moninaiset yhteiskunnat ja strateginen viestintä
• digitalisaatio

Neuvoston rooli

Kansainvälisten sopimuksien neuvottelu itäisten kumppaneiden kanssa

Neuvosto on mukana kaikissa vaiheissa neuvoteltaessa ja hyväksyttäessä kansainvälisiä sopimuksia Itä-Euroopan kumppanimaiden kanssa.