Azerbaidžan
EU:n ja Azerbaidžanin suhteet perustuvat vuodesta 1999 voimassa olleeseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. EU on tärkein investoija Azerbaidžanissa ja maan suurin kauppakumppani.
Itäinen kumppanuus
EU tekee yhteistyötä Azerbaidžanin kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen alueellisen ulottuvuuden eli itäisen kumppanuuden puitteissa.
Kumppanuus- ja yhteistyösopimus
EU:n ja Azerbaidžanin suhteet perustuvat vuodesta 1999 voimassa olleeseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen.
Neuvosto antoi 14. marraskuuta 2016 valtuudet neuvotella päivitetty puitesopimus Azerbaidžanin kanssa. Neuvottelut käynnistettiin 7. helmikuuta 2017.
EU:n ja Azerbaidžanin yhteistyötä ohjaavat myös vuodesta 2018 alkaen voimassa olleet yhteiset kumppanuuden prioriteetit. Näihin Euroopan naapuruuspolitiikan arvoja ja periaatteita heijastaviin prioriteetteihin kuuluvat
- instituutioiden ja hyvän hallinnon lujittaminen
- talouskehitys ja markkinamahdollisuudet
- yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastotoimet
- liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet
- EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus (EU:n virallinen lehti)
- Itäinen kumppanuus
- EU aloittamassa neuvottelut uudesta sopimuksesta Azerbaidžanin kanssa (lehdistötiedote 14.11.2016)
Yhteistyöneuvosto
Yhteistyöneuvosto on korkein EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustettu virallinen instituutio. Se valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa.
EU–Azerbaidžan-yhteistyöneuvoston 18. kokous pidettiin Brysselissä 19. heinäkuuta 2022. Kokouksen tavoitteena oli tarkastella uudelleen EU:n ja Azerbaidžanin suhteiden yleistä tilaa ja keskustella yhteisen edun mukaisista asioista tulevaa yhteistyötä silmällä pitäen.
Viisumihelpotukset
EU:n ja Azerbaidžanin sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta tuli voimaan vuonna 2014. Sen ansiosta Azerbaidžanin kansalaisten ja erityisesti usein matkustavien on helpompaa ja halvempaa hankkia lyhytaikaisia viisumeja, joiden avulla he voivat matkustaa useimmissa EU-maissa.
Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden normalisointi
Rauhan tukeminen
EU tukee täysin Armenian ja Azerbaidžanin suhteiden normalisointia, joka perustuu osapuolten suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja rajojen loukkaamattomuuden vastavuoroiseen tunnustamiseen vuonna 1991 annetun Alma-Atan julistuksen mukaisesti.
EU on vuosien ajan työskennellyt molempien osapuolten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa edellytysten luomiseksi kestävälle rauhalle Eurooppa-neuvoston peräkkäisten puheenjohtajien henkilökohtaisella myötävaikutuksella sekä EU:n ulkoasiainedustajan ja Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn EU:n erityisedustajan jatkuvien ponnistelujen avulla.
Elokuussa 2025 EU pani tyytyväisenä merkille Armenian ja Azerbaidžanin rauhansopimuksen parafoinnin ja poliittisen julistuksen allekirjoittamisen. Armenian ja Azerbaidžanin sopimus on merkittävä läpimurto vuosikymmeniä kestäneen konfliktin päättämiseksi.
EU on valmis investoimaan alueellisiin yhteyksiin ja täysimääräiseen avautumiseen, mikä hyödyttää ennen kaikkea konfliktin jälkivaikutusten jakamaa väestöä ja tuo aluetta lähemmäs kestävää rauhaa, vakautta ja vaurautta.
- Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Costan ja Euroopan komission puheenjohtajan von der Leyenin yhteinen julkilausuma Armenian ja Azerbaidžanin rauhansopimuksen parafoinnista ja presidentti Alijevin ja pääministeri Pašinjanin julistuksesta Washingtonissa (lehdistötiedote 8.8.2025)
- Armenia–Azerbaidžan: ulkoasiainedustajan Euroopan unionin puolesta antama julkilausuma Armenian ja Azerbaidžanin välisen rauhansopimuksen parafoimisesta (lehdistötiedote 8.8.2025)
- EU:n erityisedustaja Etelä-Kaukasiassa (Euroopan ulkosuhdehallinto)
Siviilioperaatio
Neuvosto sopi 23. tammikuuta 2023 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alan siviilioperaation perustamisesta Armeniaan (EUMA).
Operaation tavoitteena on edistää
- vakautta Armenian ja Azerbaidžanin raja-alueilla
- luottamuksen rakentamista kentällä
EUMA:n käynnistäminen on seurausta neuvoston 17. lokakuuta 2022 hyväksymästä päätöksestä lähettää ryhmä tarkkailuasiantuntijoita Armenian puolelle sen ja Azerbaidžanin välistä kansainvälistä rajaa seuraamaan ja analysoimaan alueen tilannetta ja raportoimaan siitä.
Operaation toimeksianto jatkuu helmikuuhun 2027 saakka.
EU:n tuki Azerbaidžanille
Investoinnit
EU on Azerbaidžanin suurin ulkomainen sijoittaja sekä öljyalalla että muilla aloilla.
EU tukee Azerbaidžania investoinneilla, joilla tuetaan maan talouden monipuolistamista ja nopeutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. EU:n investoinneilla rahoitetaan esimerkiksi
- Bakun satamaa tavaroiden ja palvelujen kestävän liikkuvuuden keskuksena
- liikennekäytävien digitalisointia Azerbaidžanissa
- 25 000 startup-yrityksen ja pk-yrityksen kilpailukykyä
- maaseudun kehittämistä ja talouskasvua
- kestävää infrastruktuuria sekä ratkaisuja älykkäämpiä ja vihreämpiä kaupunkeja varten
EU on myös Azerbaidžanin suurin avunantaja maassa toteutettavien miinanraivausoperaatioiden osalta. Se antaa elintärkeää tukea, jolla vähennetään riskejä ja pelastetaan ihmishenkiä.
Uudistukset ja yhteiskunta
EU tukee Azerbaidžanin sosioekonomista kehitystä ja uudistuksia naapuruus-, kehitys- ja yhteistyövälineen kautta.
Oikeusalan uudistus on yksi EU:n Azerbaidžanille antaman avun prioriteeteista. EU tukee erityisesti vaihtoehtoista riidanratkaisua, auttaa torjumaan korruptiota ja tarjoaa kansalaisille ja yrityksille oikeusapua ja parempaa oikeussuojan saatavuutta.
Azerbaidžan on yksi tärkeimmistä edunsaajista twinning-välineessä, joka tarjoaa vertaiskoulutusta ja vaihtoa EU:n jäsenmaiden julkishallintojen kanssa.
EU on Azerbaidžanin kansalaisyhteiskunnan johtava tukija, joka edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä tiedotusvälineiden, sanan- ja kokoontumisvapautta.
Kauppa
EU oli vuonna 2024 Azerbaidžanin tärkein kauppakumppani, jonka osuus maan kokonaistavarakaupasta oli noin 41,2%, ja Azerbaidžanin suurin vientimarkkina, jonka osuus sen viennistä oli 63,3% ja tuonnista 13,2%.
EU:n vientiä Azerbaidžaniin hallitsevat koneet ja kuljetusvälineet. Muita EU:n vientituotteita Azerbaidžaniin ovat pääasiassa kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet sekä teollisuustuotteet ja -valmisteet.
Energia-alan kumppanit
Azerbaidžan on EU:n strateginen energia-alan kumppani, joka toimittaa tällä hetkellä noin 5% EU:n kaasunkysynnästä. Eteläinen kaasukäytävä on strateginen aloite kaasun tuomiseksi Kaspianmereltä Euroopan markkinoille, ja se on keskeinen väline energian toimitusvarmuuden parantamiseksi Euroopassa.
Azerbaidžan liittyi vuonna 2019 Itäisen Euroopan energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuuteen (E5P). EU:n lisätukea energia-alalla, energiatehokkuus mukaan lukien, on annettu EU4Energy-aloitteen kautta.
Maaliskuussa 2024 EU auttoi myös laatimaan tuulivoimayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Azerbaidžanin uusiutuvan energian viraston ja eurooppalaisen toimialajärjestön WindEuropen välillä.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 13. elokuuta 2025