Miten EU suojelee alaikäisiä verkossa?
Internet on yhä suurempi osa lasten ja teini-ikäisten elämää kaikkialla EU:ssa. EU ja jäsenmaat pyrkivät suojelemaan heitä verkkomaailman riskeiltä.
Miten EU suojelee alaikäisiä verkossa?
EU ja jäsenmaat tekevät yhteistyötä alaikäisten suojelemiseksi digiympäristössä EU:n arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
Viimeisimpiä aloitteita ovat muun muassa
- säännöt verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
- digipalvelusäädös, jolla torjutaan haitallista verkkosisältöä
- EU:n laajuinen iäntodentamissovellus
- päätelmät turvallisemmasta digitaalisesta ympäristöstä
Uudet säännöt verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
EU-maiden edustajat ovat sopineet neuvoston kannasta asetukseen verkossa levitettävän lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisystä ja torjunnasta. Kun uusi laki on hyväksytty, digitaalialan yritykset velvoitetaan estämään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin levittäminen ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin.
Verkkopalvelujen tarjoajien olisi poistettava tietty sisältö ja estettävä pääsy siihen tai hakukoneiden osalta poistettava sitä koskevat hakutulokset. Asetuksella perustetaan myös uusi EU:n virasto, lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskus, tukemaan jäsenmaita ja verkkopalvelujen tarjoajia lainsäädännön täytäntöönpanossa.
Neuvosto ja parlamentti ovat myös sopineet tiukemmista rikosoikeudellisista säännöistä, jotka koskevat lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa. Uusien sääntöjen mukaan esimerkiksi maksaminen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan reaaliaikaiseen suoratoistoon pääsystä on rangaistavaa. Lisäksi tekoälyjärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin tuottamiseksi ja tällaisten järjestelmien levittäminen katsotaan rikokseksi. Sääntöjen päivitys oli tarpeen, sillä syväväärennösten tai tekoälyn tuottama väkivaltaa todistava materiaali on yleistynyt.
Digipalvelusäädös: haitallisen verkkosisällön torjuminen
EU on myös hyväksynyt digipalvelusäädöksen, jolla autetaan torjumaan sellaisen haitallisen verkkosisällön leviämistä, joka voi vaikuttaa kielteisesti alaikäisten henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Digipalvelusäädöksessä edellytetään verkkoalustoilta toimia, joilla käyttäjiä suojellaan paremmin ja haitallinen sisältö, kuten verkkokiusaaminen, vihapuhe tai laittomien tuotteiden myynti, poistetaan.
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä puututaan myös alaikäisten turvallisuuteen verkossa. Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2025 päätelmät, joissa määritellään, mihin se toivoo Euroopan komission keskittyvän. Päätelmissä mainitaan myös alaikäisten suojelu.
EU:n iäntodentamisjärjestelmä
EU on ehdottanut eurooppalaista iäntodentamissovellusta, jonka avulla verkkoalustat voivat tarkistaa käyttäjien iän laillisesti ikärajoitetuilla sivustoilla.
Käyttäjät lataavat sovelluksen, ottavat sen käyttöön passin tai henkilökortin avulla ja käyttävät sitä iän todistamiseen verkkopalveluissa. Sovellus on suunniteltu tiukimpien mahdollisten yksityisyydensuojavaatimusten mukaisesti, jotta käyttäjät voivat todistaa ikänsä nimettömästi ja ilman muita henkilötietoja.
Päätelmät turvallisemmasta digitaalisesta ympäristöstä
Kesäkuussa 2025 hyväksytyissä päätelmissä neuvosto vaati toimia, joilla varmistetaan, että lapset ja nuoret käyttävät digitaalisia välineitä turvallisella ja terveellisellä tavalla vaarantamatta mielenterveyttään.
Toimia ovat muun muassa
- tiivis yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa turvallisemman digitaalisen ympäristön luomiseksi
- tietoisuuden lisääminen digitaalisen ympäristön aiheuttamista riskeistä ja digitaalisten välineiden viivästetyn tai asteittaisen käyttöönoton hyödyistä
- lasten ja nuorten media- ja digilukutaitoa koskevat kampanjat
- digitaalisten tuotteiden parempi suunnittelu, joka edistäisi turvallisuutta ja yksityisyyttä
- ilmoitusmekanismien tehostaminen verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi
Mitä alaikäiset tekevät internetissä?
Internetistä on tullut osa kaikkien ja etenkin nuorten jokapäiväistä elämää. Euroopan komission mukaan 9–15-vuotiaat lapset käyttävät keskimäärin kolme tuntia päivässä näytöillä ja sosiaalisessa mediassa.
Vuonna 2024 98% 16–17-vuotiaista EU:ssa käytti internetiä päivittäin, kun vastaava osuus koko väestöstä oli 88%. 16–17-vuotiaiden suosituinta tekemistä verkossa ovat muun muassa
- pikaviestien vaihtaminen
- suoratoistotelevision tai videoiden katselu internetissä
- puhelut tai videopuhelut
- sosiaalisiin verkostoihin osallistuminen
- videoiden katselu kaupallisista tai jakoalustapalveluista
- musiikin kuuntelu tai lataaminen
Sosiaalinen media on heidän tärkein tietolähteensä poliittisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Vuonna 2024 tehdyn Euroopan parlamentin tutkimuksen mukaan sosiaalinen media on 16–18-vuotiaiden tärkein tietolähde poliittisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä, ei niinkään perinteinen media, kuten televisio- tai verkkouutiset. Sitä vastoin 25–30-vuotiaiden ensisijaisena tietolähteenä on edelleen televisio sosiaalisen median tai verkkouutisten sijasta.
Pylväsdiagrammi, joka kuvaa 16–18-vuotiaiden, 19–24-vuotiaiden ja 25–30-vuotiaiden tärkeimpiä tietolähteitä poliittisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Sosiaalinen media:
45% 16–18-vuotiaista ja 19–24-vuotiaista ja 39% 25–30-vuotiaista.
Televisio:
39% 16–18-vuotiaista, 38% 19–24-vuotiaista ja 41% 25–30-vuotiaista.
Verkkolehdet ja/tai verkon uutisalustat:
21% 16–18-vuotiaista, 25% 19–24-vuotiaista ja 30% 25–30-vuotiaista.
Ystävät, perhe ja työtoverit:
29% 16–18-vuotiaista, 26% 19–24-vuotiaista ja 33% 25–30-vuotiaista.
Videoalustat:
23% 16–18-vuotiaista, 24% 19–24-vuotiaista ja 23% 25–30-vuotiaista.
Radio:
13% 16–18-vuotiaista, 14% 19–24-vuotiaista ja 19% 25–30-vuotiaista.
Painetut sanoma- tai aikakauslehdet:
10% 16–18-vuotiaista, 12% 19–24-vuotiaista ja 13% 25–30-vuotiaista.
10% 16–18-vuotiaista, 12% 19–24-vuotiaista ja 13% 25–30-vuotiaista.
Digiympäristön riskit lapsille ja teini-ikäisille
Eurostatin mukaan 45% 16–19-vuotiaista EU:ssa kohtasi vihamielisiä tai halventavia verkkoviestejä vuonna 2023. Pelkästään kyseisenä vuonna EU:ssa tehtiin Euroopan komission mukaan 1,3 miljoonaa ilmoitusta lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, mukaan lukien yli 3,4 miljoonasta kuvasta ja videosta.
Internet tarjoaa lapsille ja teini-ikäisille monia etuja, kuten pääsyn tieto- ja opetusresursseihin, viihdettä ja mahdollisuuden olla yhteydessä muihin. Se altistaa heidät kuitenkin myös merkittäville riskeille, joilla voi olla vakavia seurauksia heidän henkiselle ja emotionaaliselle hyvinvoinnilleen. He saattavat kohdata verkossa levitettävää seksuaaliväkivaltaa, verkkokiusaamista tai epäasianmukaista sisältöä.
Verkon seksuaaliväkivalta
Ns. grooming eli alaikäisten houkutteleminen seksuaalisen riiston kohteiksi ja lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen riistoon liittyvän materiaalin luominen, jakaminen tai hallussapito.
Verkkokiusaaminen
Uhkailu tai väärien tietojen levittäminen pelottelu-, häpäisy- tai suututtamistarkoituksessa.
Haitallinen sisältö
Vihapuhe, valeuutiset tai itsensä vahingoittamisen mainostaminen.
Ikätasolle sopimaton sisältö
Pornografia, rahapelit tai alkoholiin liittyvä materiaali.
Riippuvuutta aiheuttavat tai manipuloivat ominaisuudet
Loputtoman vierityksen, automaattisen toiston ja paitsi jäämisestä ilmoittavien viestien kaltaiset ominaisuudet, joiden tavoitteena on vangita alaikäisten huomio.
Haitalliset kaupalliset menettelyt
Harhaanjohtavat mainokset, maksa voittaaksesi -mekanismit, saalislaatikot (pelien virtuaaliset tuotteet, joita pelaajat voivat ostaa oikealla rahalla).
Verkkokiusaamisella ja verkon seksuaaliväkivallalla voi olla tuhoisia vaikutuksia lapsiin ja teini-ikäisiin. Ne voivat aiheuttaa traumoja, ahdistusta ja masennusta sekä heikentää itsetuntoa. Kohteena ovat erityisesti tytöt, usein siitä hetkestä lähtien, kun he alkavat käyttää digiteknologiaa ja sosiaalista mediaa.
Valeuutiset tai ikätasolle sopimaton sisältö, kuten pornografia tai rahapelit, voivat vääristää käsitystä maailmasta ja terveestä käytöksestä ja ihmissuhteista, mikä aiheuttaa pelkoa ja hämmennystä.
Riippuvuutta aiheuttavat tai manipuloivat ominaisuudet, kuten loputon vieritys tai automaattinen toisto, vaikeuttavat lasten ja teini-ikäisten mahdollisuuksia kehittää terveellisiä digitottumuksia, mikä voi vaikuttaa heidän koulumenestykseensä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseensa.
Haitalliset kaupalliset menettelyt, kuten harhaanjohtavat mainokset tai maksa voittaaksesi -mekanismit, voivat aiheuttaa riippuvuutta ja kannustaa epäterveisiin kulutustottumuksiin.
Katso myös
Digipalvelusäädös: haitallisen verkkosisällön torjuminen
Tekoälysäädös
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäiseminen
Päivitetty viimeksi: 4. elokuuta 2026