Venezuela

Venezuelan kriisi

Venezuela on syvässä taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa kriisissä, joka vaikuttaa vakavasti maan kansalaisiin. Julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, veden ja sanitaation, sekä koulutuksen saatavuus on romahtanut, ja perushyödykkeitä on niukasti.

YK:n mukaan 7,9 miljoonaa ihmistä (eli 27,7% väestöstä) tarvitsee humanitaarista apua Venezuelassa. Noin 56% väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Venezuelan ruokaturvatilanne on edelleen kriittinen, sillä 15% koko väestöstä (noin 4 miljoonaa ihmistä) tarvitsee kiireellisesti elintarvikeapua ja 40% kokee kohtalaista tai vakavaa ruokaturvattomuutta. Noin 62%:lla väestöstä ei ole säännöllisesti saatavilla puhdasta vettä.

Vuodesta 2015 lähtien lähes 7,9 miljoonaa venezuelalaista on joutunut siirtymään eri puolille maailmaa, ja suurin osa (yli 6,9 miljoonaa ihmistä) on asettunut Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin. Venezuelalaiset ovat tällä hetkellä afganistanilaisten jälkeen EU:n toiseksi suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä.

Kouluikäisistä lapsista jopa 30% ei käy koulua säännöllisesti ja 13% on täysin koulutusjärjestelmän ulkopuolella. 70% väestöstä on jäänyt ilman terveydenhuoltopalveluita. Malarian ja denguekuumeen kaltaisten tautien epidemiat kohdistuvat usein kaikkein haavoittuvimpiin väestönosiin.

Jo ennestään katastrofaalista humanitaarista tilannetta pahentavat heikkenevä taloustilanne sekä korkea inflaatio, joka nousi 270%:iin vuonna 2025 Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan.

Lisäksi humanitaarisiin resursseihin kohdistuvaa painetta lisää altistuminen luonnon ja ihmisen aiheuttamille vaaroille, kuten tulville, maanvyörymille, öljyvuodoille ja aseelliselle väkivallalle.

Euroopan unioni on aina tukenut yhdessä venezuelalaisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa rauhanomaista, demokraattista, osallistavaa ja Venezuelan johdolla toteutettavaa ratkaisua kriisin lopettamiseksi.

Yhdysvaltojen väliintulo Venezuelassa

Ulkoasiainedustaja kehotti kaikkia toimijoita toimimaan rauhallisesti ja maltillisesti, jotta vältetään tilanteen kärjistyminen ja varmistetaan kriisin rauhanomainen ratkaisu.

Ulkoasiainedustaja muistutti, että kansainvälisen oikeuden periaatteita ja YK:n peruskirjaa on noudatettava kaikissa olosuhteissa. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenillä on erityinen vastuu noudattaa näitä periaatteita kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin pilarina.

EU on toistuvasti todennut, että Nicolás Madurolta puuttuu demokraattisesti valitun presidentin legitimiteetti, ja on kannattanut venezuelalaisten johtamaa rauhanomaista siirtymistä demokratiaan maassa sen suvereniteettia kunnioittaen. Venezuelan kansan oikeutta päättää tulevaisuudestaan on kunnioitettava.

EU on yhtä mieltä siitä, että on ensisijaisen tärkeää torjua kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa, jotka ovat merkittävä turvallisuusuhka maailmanlaajuisesti. Samalla ulkoasiainedustaja korosti, että näihin haasteisiin on vastattava jatkuvalla yhteistyöllä noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta sekä alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin periaatteita.

EU on tiiviissä yhteydessä Yhdysvaltoihin sekä alueellisiin ja kansainvälisiin kumppaneihin tukeakseen ja helpottaakseen vuoropuhelua kaikkien osapuolten kanssa, jotta kriisiin saataisiin neuvoteltua demokraattinen, osallistava ja rauhanomainen ratkaisu venezuelalaisten johdolla.

Venezuelan kansan tahdon kunnioittaminen on edelleen ainoa keino, jolla maa voi palauttaa demokratian ja ratkaista vallitsevan kriisin.

Näinä kriittisinä aikoina on olennaisen tärkeää, että kaikki toimijat kunnioittavat täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Kaikki Venezuelassa tällä hetkellä pidätetyt poliittiset vangit on vapautettava ehdoitta.

EU:n jäsenmaiden konsuliviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä suojellakseen EU:n kansalaisten turvallisuutta, myös heidän jouduttuaan laittomasti pidätetyiksi Venezuelassa.

Venezuela: ulkoasiainedustajan julkilausuma Yhdysvaltojen väliintulon jälkeen Venezuelassa (Euroopan ulkosuhdehallinto)

Vuoden 2024 presidentinvaalit

EU on edelleen erittäin huolissaan 28. heinäkuuta 2024 järjestettyjä presidentinvaaleja seuranneista ihmisoikeusloukkauksista.

Loka- ja joulukuussa 2024 pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa EU-johtajat kehottivat Venezuelan viranomaisia

kunnioittamaan Venezuelan kansan demokraattista tahtoa
lopettamaan oppositioon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan väkivallan, sorron ja häirinnän
vapauttamaan poliittiset vangit
lopettamaan perusteettomat syytökset EU-maita vastaan ja myöntämään Venezuelassa pidätetyille EU:n kansalaisille täyden pääsyn konsulipalveluihin
täyttämään kansainvälisen oikeuden mukaiset sitoumuksensa

Lisäksi he painottivat, että ainoastaan täydelliset ja riippumattomasti todennettavissa olevat tulokset hyväksytään ja tunnustetaan. EU aikoo hyödyntää kaikkia välineitään tukeakseen demokratiaa sekä rauhanomaista ja osallistavaa siirtymää Venezuelassa.

Eurooppa-neuvoston päätelmät:

EU:n puolesta annetut julkilausumat:

Humanitaarinen apu venezuelalaisille

EU on vuodesta 2016 alkaen myöntänyt Venezuelalle 572 milj. € humanitaarista hätäapua. Vuonna 2026 venezuelalaisten kiireellisimpiin tarpeisiin myönnettiin 52 milj. €.

Rahoituksella autetaan avun tarpeessa olevia venezuelalaisia Venezuelassa ja naapurimaissa. EU:n humanitaarista apua annetaan YK:n järjestöjen, kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja Punaisen Ristin kautta.

Apu on tarkoitettu erityisesti haavoittuville ryhmille, kuten lapsille, nuorille, raskaana oleville naisille ja imettäville äideille, ikääntyneille ja alkuperäisväestölle.

Venezuelassa rahoitus kohdennetaan terveydenhuoltoon, suojeluapuun, vedensaantiin, sanitaatioon ja hygieniaan, koulutukseen hätätilanteissa, ravitsemus- ja ruokatukeen sekä katastrofi- ja hätäapuvalmiuksiin.

Pakolaisille ja maan sisällä siirtymään joutuneille ihmisille tarkoitettu rahoitus kohdennetaan ensiapupalveluihin, elintarvikeapuun, oikeudellisen tiedon ja tuen tarjoamiseen, suojelualoitteisiin (erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumiseen), koulutukseen hätätilanteissa ja majoitukseen.

Humanitaarinen apu Venezuelalle (Euroopan komissio)

Maanjäristykset 24. kesäkuuta 2026

Venezuelaa 24. kesäkuuta koetelleiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen EU on lähettänyt pelastusryhmiä ja muuta hätäapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

Lisäksi EU:n Copernicus-satelliittipalvelussa on aktivoitu hätätilanteiden kartoitustila, jotta voidaan tarjota oikea-aikaisia ja tarkkoja satelliittikuvia ja muita paikkatietoja maksutta.

EU on valmis antamaan lisäapua tarpeiden kehittyessä paikan päällä.

EU lähettää hätäapua Venezuelalle maanjäristysten jälkeen (Euroopan komissio)

Venezuelaan liittyvät pakotteet

Neuvosto otti 13. marraskuuta 2017 käyttöön pakotteita Venezuelan tilanteen johdosta. Niihin kuuluvat

aseiden ja sellaisten tarvikkeiden vientikielto, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin
sellaisten henkilöiden matkustuskielto ja sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen varojen jäädyttäminen, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista ja demokratian ja oikeusvaltion heikentämisestä Venezuelassa

Pakotteiden tavoitteena on edistää yhteisiä demokraattisia ratkaisuja, joilla vakautettaisiin maan poliittinen tilanne ja vastattaisiin venezuelalaisten kiireellisiin tarpeisiin. Pakotteet eivät vahingoita Venezuelan väestöä. Pakotteiden kumoaminen riippuu konkreettisesta edistymisestä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla Venezuelassa sekä merkityksellisistä toimista kohti aitoa vuoropuhelua ja siirtymistä demokratiaan.

Pakotteita sovelletaan tällä hetkellä 69 henkilöön, ja niitä jatkettiin viimeksi 10. tammikuuta 2027 saakka.

Katso myös

Sammutushelikopteri ja pelastuspalvelua kuvaavia abstrakteja kuvioita.

Kriisitoiminta

Humanitaarinen apu

Miksi EU hyväksyy pakotteita?