20 jäsenmaata sopuun yksityiskohdista Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseksi

Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseksi tehtävään tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenmaat sopivat 8. kesäkuuta lainsäädännöstä, jossa vahvistetaan viraston toiminnan ja tehtävien yksityiskohdat.

EPPOlla on toimivalta toteuttaa EU:hun kohdistuviin petoksiin ja muihin unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin liittyviä tutkinta- ja syytetoimia tietyin edellytyksen. Sen avulla yhdistetään Euroopan unionin ja jäsenmaiden lainvalvontatoimet EU:hun kohdistuvien petosten torjumiseksi.

EPPOn keskusvirasto sijaitsee Luxemburgissa. Kun EPPO on perustettu, komissio vahvistaa tutkinta- ja syytetehtävien aloittamispäivän Euroopan pääsyyttäjän ehdotuksen pohjalta. Tämä päivä on aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua EPPO-asetuksen voimaantulosta.

EPPOn toiminta

EPPO työskentelee kahdesta eri tasosta koostuvana kollegiona. Keskustasona on Euroopan pääsyyttäjä, jolla on kokonaisvastuu virastosta. Hajautettu taso koostuu jäsenmaissa toimivista valtuutetuista Euroopan syyttäjistä, jotka vastaavat rikostutkinta- ja syytetoimien päivittäisestä toteuttamisesta asetuksen ja kyseisen jäsenmaan lainsäädännön mukaisesti.

Keskustaso seuraa, johtaa ja valvoo kaikkia valtuutettujen Euroopan syyttäjien toteuttamia tutkinta- ja syytetoimia ja varmistaa näin tutkinta- ja syytetoimien yhtenäisen linjan Euroopassa.

Vaikka EPPOn toimivalta koskee vain osallistuvia jäsenmaita, se tekee yhteistyötä niiden EU-maiden kanssa, jotka eivät osallistu sen toimintaan. Neuvosto pyysi komissiota harkitsemaan sellaisten ehdotusten tekemistä, joilla varmistettaisiin tämän oikeudellisen yhteistyön tehokkuus.

Tiiviimpi yhteistyö

Tiiviimmän yhteistyön menettely aloitettiin 3. huhtikuuta 2017, kun oli selvää, ettei ehdotuksesta päästäisi yksimielisyyteen.

18 jäsenmaata on tähän mennessä liittynyt tiiviimpään yhteistyöhön: Belgia, Bulgaria, Espanja, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Viro.

Kaksi muuta jäsenmaata, Italia ja Itävalta, ovat ilmoittaneet aikovansa liittyä tiiviimpään yhteistyöhön.

Muut jäsenmaat voivat koska tahansa liittyä mukaan.

Taustatietoa

EU ja sen jäsenmaat joutuvat toisinaan monimutkaisten rikosten uhreiksi, kuten EU:n rakennerahastoihin kohdistuvat petokset tai laajat rajatylittävät alv-petokset. Näissä tapauksissa jäsenmaiden rikostutkijoilla ja syyttäjillä ei useinkaan ole tarvittavia välineitä nopeaan ja tehokkaaseen rajatylittävään toimintaan.

EPPOn avulla voidaan puuttua näihin ongelmiin ja tehostaa unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjuntaa. Näin varmistetaan vahvempi ja paremmin suojattu unionin budjetti.

EPPO täydentää OLAFin ja Eurojustin työtä, koska näillä ei ole toimivaltaa toteuttaa tutkinta- tai syytetoimia yksittäisissä rikostapauksissa.

Seuraavat vaiheet

Euroopan parlamentilta on saatava hyväksyntä ennen EPPO-asetuksen hyväksymistä lopullisesti. Hyväksyntä pitäisi olla mahdollista saada ennen kesätaukoa, jolloin teksti voitaisiin hyväksyä lopullisesti lokakuussa.

Hyväksyntämenettelyssä Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä säädösehdotuksen ehdottomalla enemmistöllä, mutta se ei voi muuttaa ehdotusta.

• Euroopan syyttäjänvirastoa koskeva komission ehdotus – tiivistelmä