Puheenjohtaja Donald Tuskin kommentit EU:n valtion- tai hallitusten johtajien epävirallisen kokouksen jälkeen 23.2.2018

Keskustelimme tänään EU:n poliittisista prioriteeteista, jotka haluamme ottaa huomioon vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevassa monivuotisessa budjetissa. Budjettineuvottelut ovat aina vaikeita. Tällä kertaa keskustelussa on kuitenkin otettava huomioon myös muuttunut geopoliittinen tilanne EU:n ympärillä ja brexit. Voin ilokseni todeta, että kaikki johtajat osallistuivat keskusteluun avoimin mielin ehtoja esittämättä. Sovimme, että EU käyttää enemmän varoja laittoman muuttoliikkeen ehkäisemiseen, turvallisuuteen ja puolustukseen sekä Erasmus+ -ohjelmaan. Monet johtajat korostivat koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan, tutkimukseen ja innovointiin investoimisen sekä yleiseurooppalaisen infrastruktuurin jatkuvaa merkitystä. On selvää, että prioriteetit ovat yhteydessä budjetin kokoon, ja tässä tilanteessa meidän on ratkaistava brexitin aiheuttama tulovaje.

Tavanomaisista eroista huolimatta kaikki johtajat ovat valmiit tekemään työtä EU:n budjetin ja sen politiikkojen nykyaikaistamiseksi. Ja monet ovat valmiit osallistumaan suuremmalla rahoitusosuudella kuin vuotta 2020 edeltävään budjettiin.

Neuvottelujen aikataulun osalta sovimme, että meidän olisi pyrittävä nopeuttamaan työtä aiempiin neuvotteluihin verrattuna. Yhteisymmärryksen löytyminen Eurooppa-neuvostossa jo tämän vuoden aikana vaikuttaa kuitenkin todella vaikealta. Voimme arvioida tilannetta paremmin, kun olemme saaneet komission ehdotuksen.

Toinen keskustelu koski EU:n toimielimiä, jotka ovat tärkeä osa Brysselin kuplaa.

Puhuimme Euroopan parlamentin uudesta kokoonpanosta vuoden 2019 vaalien jälkeen. Johtajat kannattivat laajalti periaatetta, jonka mukaan vähemmän jäsenvaltioita tarkoittaa vähemmän Euroopan parlamentin paikkoja, jolloin meppien määrää vähenisi 751:stä 705:een.

Kärkiehdokkaita ("Spitzenkandidaten") koskevan kysymyksen osalta oltiin yhtä mieltä siitä, ettei Eurooppa-neuvosto voi edeltä käsin luvata ehdottavansa yhtä kärkiehdokasta Euroopan komission puheenjohtajaksi. Prosessi ei ole automaattinen. Perussopimuksessa määrätään selvästi, että Eurooppa-neuvosto voi päättää ehdokkaasta itsenäisesti asianmukaisten kuulemisten jälkeen Euroopan parlamentin vaalit huomioon ottaen.

Johtajat palaavat ylikansallisia listoja koskevaan kysymykseen myöhemmin.

Jean-Claude esitti myös ajatuksen kahden puheenjohtajan viran yhdistämisestä, mutta se ei saanut kannatusta. Ennen kaikkea siksi, että se vähentäisi merkittävästi jäsenvaltioiden roolia EU:ssa.

Lisäksi olen tänään tiedottanut EU-johtajille, että aion esitellä maaliskuun huippukokouksessa ehdotuksen EU:n ja Ison-Britannian tulevia suhteita koskeviksi suuntaviivoiksi. Tavoitteena on hyväksyä nämä suuntaviivat riippumatta siitä, onko Iso-Britannia saanut muodostettua visionsa tulevista suhteistamme vai ei. Luonnollisesti olisi paljon parempi, jos näin olisi. Mutta emme voi jäädä odottamaan. Toivon saavani lisäselvyyttä Ison-Britannian suunnitelmista ensi viikolla, kun tapaan pääministeri Mayn Lontoossa.

Tänä iltana presidentti Anastasiades ja pääministeri Tsipras antoivat meille tietoja Turkin viimeisimmistä laittomista toimista itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä. Haluan ilmaista kaikkien EU-johtajien puolesta solidaarisuutemme Kyprokselle ja Kreikalle, ja vetoan Turkkiin, jotta se lopettaisi nämä toimet välittömästi. Toistan tukemme Kyproksen tasavallan suvereenille oikeudelle tutkia ja hyödyntää luonnonvarojaan EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti, YK:n merioikeusyleissopimus mukaan luettuna.

Nämä toimet ovat ristiriidassa sen kanssa, että Turkki on sitoutunut hyviin naapuruussuhteisiin ja suhteiden normalisointiin kaikkien jäsenvaltioiden kanssa. Olemme valmiit tekemään yhteistyötä Turkin kanssa, ja arvioimme maaliskuun Eurooppa-neuvostossa, täyttyvätkö edellytykset EU-johtajien ja Turkin välisen kokouksen pitämiseksi Varnassa 26. maaliskuuta.

Lopuksi ja uskoakseni tärkeimpänä Syyria. Assadin hallinto hyökkää raakalaismaisesti viattomia miehiä, naisia ja lapsia vastaan. Sen tukijat, Venäjä ja Iran, antavat tämän tapahtua. Vaadimme niitä lopettamaan nämä väkivaltaisuudet. EU vaatii välitöntä tulitaukoa, humanitaarisen avun pikaista perillepääsyä sekä siviilien suojelua.

Kysymys- ja vastauskierros:

Euroopan komission seuraavan puheenjohtajan valinta ei ole automaattinen, mutta oletteko samaa mieltä kärkiehdokasprosessin kannattajien kanssa siitä, että se on demokraattisempi? Onko perussopimukseen nyt kirjattu prosessi vähemmän demokraattinen?

Ajatus siitä, että kärkiehdokasprosessi olisi jotenkin demokraattisempi, on väärä. Perussopimuksessa määrätään, että Euroopan komission puheenjohtajaa ehdottavat demokraattisesti valitut jäsenvaltioiden johtajat ja että puheenjohtajan valitsevat demokraattisesti valitut Euroopan parlamentin jäsenet. Näin komission puheenjohtajalla on demokratiaan perustuva kaksinkertainen legitimiteetti. Jos jompikumpi legitimiteetin perusteista jätetään pois, prosessi ei olisi demokraattisempi vaan vähemmän demokraattinen. Kärkiehdokkaana oleminen ei tietenkään estä ketään tulemasta valituksi Euroopan komission puheenjohtajaksi. Olen aivan varma, että se saattaa jopa lisätä mahdollisuuksia, mutta valinta ei ole eikä se voi olla automaattinen.

Kysymys ehdollisuudesta. Vaikuttivatko kansleri Merkelin eiliset lausunnot tämänpäiväiseen keskusteluun? Reagoitiinko siihen, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä saatavien maksujen ehtona olisi pakolaisten vastaanottaminen?

Olen kuullut ainoastaan myönteisiä reaktioita tähän mielipiteeseen. Olin myönteisesti yllättynyt, sillä ehdollisuutta ei kyseenalaistettu. Esimerkiksi Puolan pääministeri Morawiecki totesi, että myös Puola voisi kannattaa ehdollisuutta, jos ehdollisuus perustuu hyvin objektiivisiin kriteereihin. Minusta mielipide ei aiheuta ristiriitaa. Tämänpäiväinen keskustelu käytiin hyvin yleisellä tasolla, mutta toistaiseksi mahdollinen ehdollisuus näyttää olevan vähemmän kiistanalainen kysymys kuin oletettiin.

Olette ensi viikolla Lontoossa. Mayn kabinetti on ilmeisesti sopinut jotain kunnianhimoista "hallitusta erkanemisesta". Tällaistako selkeyttä olette hakemassa? Miten tämä vaikuttaa tulevia suhteita koskeviin suuntaviivoihin, jotka hyväksytte maaliskuussa?

Olen iloinen, että Ison-Britannian hallitus näyttää olevan muodostamassa yksityiskohtaisempaa kantaa. Jos mediaraportit pitävät paikkansa, pelkään kuitenkin, että Ison-Britannian tämänhetkinen kanta perustuu illuusioon. Näyttää siltä, että "kakkufilosofia" elää edelleen. EU27:n keskeisenä periaatteena on ollut alusta saakka, ettei unionin säännöstöstä voi poimia parhaita paloja ja ettei tule olemaan sisämarkkinoita "à la carte". Tämä on ja tulee olemaan keskeinen periaate. Siitä ei ole mitään epäilystäkään. Ensi viikolla tapaan pääministeri Mayn Lontoossa keskustellakseni Ison-Britannian kannasta, ja maaliskuussa EU27 hyväksyy tulevia suhteita koskevat uudet suuntaviivat. Olen aivan varma siitä, että EU27 kykenee arvioimaan täysin realistisesti mahdollisia uusia ehdotuksia.

Haluaisin esittää kysymyksen Puolan ja Israelin viimeaikaisista suhteista. Johtuvatko jännitteet mielestänne väärinymmärryksestä, virheistä vaiko ehkä jomman kumman osapuolen pahantahtoisuudesta?

Minulla oli tilaisuus puhua pääministeri Morawieckin kanssa tämänpäiväisen Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä. Esitin hänelle arvioni tilanteesta, johon Puola on joutunut, samoin kuin johtopäätökseni tapaamisistani EU-johtajien kanssa, joissa otin myös esille nämä kysymykset ja yritin puolustaa maani hyvää mainetta, mikä ei ole tällä hetkellä aivan yksinkertainen tehtävä. Keskustelustamme ilmeni selvästi, että pääministeri Morawiecki ymmärtää tämän. Kuten hänellekin totesin, haluan korostaa, että tilanne on erittäin vakava ja vaikuttaa suoraan Puolan etuihin, Puolan maineeseen ja Puolan asemaan maailmassa. Tähän ei voi antaa kuin yhden neuvon: on kaikin voimin pyrittävä pysäyttämään kaksi aaltoa. Ensimmäinen on Puolaa koskevien kielteisten mielipiteiden aalto, joka on itse asiassa kasvanut tsunamin mittasuhteisiin. Toinen on Puolassa annettujen lausuntojen sisältämien ajattelemattomien ja asiattomien antisemitististen ylilyöntien aiheuttama aalto. Puolan hallituksella on kaikki keinot pysäyttää molemmat aallot, jos se vain todella niin haluaa. Olemme kaikki tehneet kovasti työtä Puolassa viimeisten 30 vuoden aikana, minä mukaan luettuna, sen varmistamiseksi, että Puolalla olisi hyvät suhteet muuhun maailmaan, myös Israeliin ja juutalaiseen yhteisöön. Emmekä voi antaa kenenkään tuhota kaikkea tätä työtä vain muutamassa viikossa. Vielä on mahdollista korjata tilanne hyvällä käytöksellä.

Videotallenteet