"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti sopuun uudesta EU-laista korruption torjunnan tehostamiseksi
Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet alustavaan sopimukseen vähimmäisvaatimuksista korruptiorikosten määrittelylle jäsenmaiden rikoslaissa ja niistä määrättäville seuraamuksille. Uusi laki sisältää myös ennaltaehkäiseviä toimia ja sääntöjä tutkinta- ja syytetoimien tehostamiseksi.
Tällä direktiivillä päivitetään ja vahvistetaan korruptiota koskevaa EU:n oikeuskehystä, ja se on tärkeä askel yhteisessä taistelussamme korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
Peter Hummelgaard, Tanskan oikeusministeri
Rikosten yhdenmukainen määritelmä
Uudessa laissa vahvistetaan koko EU:ta koskevat normit, joiden mukaan kaikkien jäsenmaiden on kriminalisoitava tietyt teot ja määriteltävä ne samalla tavalla.
Seuraavat rikokset ovat vastedes rangaistavia rikoksia kaikkialla EU:ssa: lahjonta julkisella ja yksityisellä sektorilla, varojen väärinkäyttö, vaikutusvallan väärinkäyttö, oikeudenkäytön häiritseminen, korruptiorikoksilla vaurastuminen, varojen salaaminen ja tietyt vakavat lainvastaisuudet julkisen tehtävän hoidossa.
Luonnollisille henkilöille ja yrityksille määrättävät seuraamukset
Sen lisäksi, että jäsenmaiden on yhdenmukaistettava korruptiorikosten määritelmät, niiden on myös otettava käyttöön samantasoiset rangaistukset seuraamusten määräämiseksi. Rikoksentekijöille määrättävä enimmäisrangaistus on rikoksesta riippuen vähintään 3 tai 5 vuotta vankeutta.
Korruptiorikoksista tuomituille henkilöille voidaan määrätä toissijaisia rangaistuksia, joita ovat sakot, virasta erottaminen, kielto toimia julkisessa virassa tai hoitaa julkista tehtävää, lupien peruuttaminen sekä sulkeminen julkisten hankintojen ja julkisten varojen ulkopuolelle.
Myös oikeushenkilöille (eli yrityksille) voidaan määrätä seuraamuksia. Uuden lain mukaan nämä seuraamukset ovat sakkoja, joiden suuruus on vähintään 3–5% yrityksen maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta tai vähintään 24 tai 40 milj. € rikoksesta riippuen.
Lainkäyttövalta
Neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat myös säännöistä, joissa määritellään, milloin jäsenmaa on toimivaltainen rikoksen osalta ja sen vuoksi velvollinen aloittamaan menettelyn. Pääsääntöisesti jäsenmailla on lainkäyttövalta alueellaan tehtyihin rikoksiin, jos rikoksentekijä on asianomaisen jäsenmaan kansalainen.
Lisäksi kukin jäsenmaa voi päättää laajentaa lainkäyttövaltansa koskemaan rikoksia, jotka on tehty sen alueen ulkopuolella, jos
rikoksentekijän vakinainen asuinpaikka on sen alueella
rikos on tehty sen kansalaista tai sellaista henkilöä vastaan, jonka vakinainen asuinpaikka on sen alueella
rikos on tehty sen alueelle sijoittautuneen oikeushenkilön hyväksi
rikos on tehty oikeushenkilön hyväksi sellaisen liiketoiminnan yhteydessä, joka tapahtuu kokonaan tai osittain sen alueella
Ennaltaehkäisevät toimet
Korruptiorikosten ja korruption riskin vähentämiseksi jäsenmaiden on ryhdyttävä toimiin, joilla lisätään yleistä tietoisuutta korruption haitallisuudesta ja varmistetaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus julkishallinnossa korruption ehkäisemiseksi.
Muita ennaltaehkäiseviä toimia ovat muun muassa seuraavat:
perustetaan elimiä, joiden tehtävänä on korruption ehkäiseminen ja torjunta. Elinten (tai yksiköiden) on voitava toimia ilman epäasianmukaista puuttumista, ja niillä on oltava riittävä määrä pätevää henkilöstöä ja taloudellisia resursseja
tehdään sopivin väliajoin arviointi, jossa yksilöidään suurimmassa korruptiovaarassa olevat alat tai ammatit, ja kehitetään toimia, joilla puututaan yksilöityjen alojen tai ammattien parissa havaittuihin suurimpiin riskeihin
toteutetaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikilla rikoksista ilmoittavilla, todisteita toimittavilla tai muulla tavoin toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteistyötä tekevillä henkilöillä on mahdollisuus saada suojelua, tukea ja apua rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä
Yksi EU-laki julkisen ja yksityisen sektorin korruption torjuntaan
Uudella lailla eli EU-direktiivillä korvataan kaksi erillistä EU:n säädöstä: vuonna 2003 annettu laki, joka koskee korruption torjuntaa yksityisellä sektorilla, ja vuonna 1997 tehty EU:n yleissopimus sellaisen korruption torjunnasta, jossa on osallisina EU:n tai EU-maiden virkamiehiä.
Seuraavat vaiheet
Neuvoston ja Euroopan parlamentin on vahvistettava alustava yhteisymmärrys ennen säädöksen virallista hyväksymistä.
Taustatietoa
EU on osapuolena korruption vastaisessa YK:n yleissopimuksessa, joka on alan kattavin kansainvälinen oikeudellinen väline. Ehdotetulla säädöksellä päivitetään EU:n nykyinen lainsäädäntökehys ja sisällytetään siihen EU:ta sitovat kansainväliset normit, kuten YK:n yleissopimuksessa määrätyt normit.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
