Skip to content

Ilmansaasteet EU:ssa: faktatietoja

Vaikka ilmamme on vähemmän saastunut kuin se oli joitakin vuosikymmeniä sitten, ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2023 noin 280 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa.

Maatalous on ilman epäpuhtauksien suurin lähde Euroopassa.

EU:n visiona on ilman saasteettomuus vuoteen 2050 mennessä, ja se hyväksyi vuonna 2024 uusia sääntöjä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tärkeimmät epäpuhtaudet

Tärkeimpiä epäpuhtauksia ovat

  • pienhiukkaset (PM2,5) ja hiukkaset (PM10)
  • ammoniakki
  • metaani
  • otsoni
  • typen oksidit
  • rikkidioksidi
  • muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani

Kukin näistä aineista on itsessään haitallinen. Jotkut niistä voivat reagoida keskenään kemiallisissa prosesseissa niin, että niistä muodostuu hiukkasia tai otsonia.

Pienhiukkaset (PM2,5) aiheuttavat eniten haittaa eurooppalaisille

Pienhiukkaset ovat niin pieniä, että ne voivat päätyä keuhkoihin tai jopa verenkiertoon, aiheuttaen vakavia terveysongelmia. Ne koostuvat kiinteistä hiukkasista ja erikokoisista nestemäisistä pisaroista.

Pöly ja siitepöly ovat helposti nähtävissä paljain silmin, kun taas palamisesta syntyvät pienhiukkaset ovat suuruudeltaan alle 2,5 mikrometriä (μm). Ne ovat bakteerien kokoluokkaa.

Yksi mikrometri on miljoonasosa metriä. Hiuksen halkaisija on noin 100 μm, mikä on suunnilleen 30 kertaa enemmän kuin suurin PM2,5-pienhiukkanen.

Kaavio, jossa verrataan hiuksen kokoa (noin 100 μm) PM10-hiukkasten (alle 10 μm) ja PM2,5-hiukkasten (alle 2,5 μm) kokoon.

Ilman epäpuhtauspäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990

EU on1980-luvulta lähtien toteuttanut tiukkoja toimia ilmansaasteiden vähentämiseksi, ja tärkeimpien ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Vuosina 1990–2023 PM10-hiukkasten, PM2,5-pienhiukkasten, ammoniakin, rikkioksidin, muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin ja typen oksidien päästöt vähentyivät yli 65 miljoonasta tonnista noin 19 miljoonaan tonniin.

Tekstiversio

Kaavio kuuden ilman epäpuhtauden kehityksestä vuosina 1990–2023: PM10, PM2,5, ammoniakki, rikin oksidit, muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ja typen oksidit. Kaikkien näiden epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuoden 1990 yli 65 miljoonasta tonnista noin 19 miljoonaan tonniin vuonna 2023. Rikin oksidien päästöt vähenivät eniten, lähes 95%, ja ammoniakkipäästöt vähenivät vähiten, vain 36%.

Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan kuitenkin yli 94% EU:n kaupunkiväestöstä altistui vuonna 2023 pienhiukkaspitoisuuksille (PM2,5-pienhiukkaset), jotka ylittävät Maailman terveysjärjestön (WHO) viimeisimmät ohjearvot. Muille epäpuhtauksille altistuminen oli myös yli suositeltujen tasojen.

Ilman epäpuhtauksien lähteet

Maatalous ja energian kulutus ovat ilman epäpuhtauksien suurimmat lähteet EU:ssa.

Yli 60% pienhiukkaspäästöistä tulee energian kulutuksesta

Kaavio esittää eri päästölähteiden prosenttiosuuden seuraavista ilman epäpuhtauksista vuonna 2023: pienhiukkaset (PM2,5), hiukkaset (PM10), ammoniakki, rikkidioksidi, muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC-yhdisteet) ja typen oksidit. Saat näkyviin tarkempia tietoja liikuttamalla hiirtä kaavion päällä.

Tekstiversio

Pylväskaavio, jossa esitetään eri päästölähteiden prosenttiosuus seuraavista ilman epäpuhtauksista: PM2,5, PM10, rikkidioksidi, muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani, typen oksidit ja ammoniakki. Seuraavat alat vaikuttavat ilman epäpuhtauspäästöihin eniten:

  • PM2,5: asumisen, liiketoiminnan ja laitosten energiankulutus 63%
  • PM10: asumisen, liiketoiminnan ja laitosten energiankulutus 43%
  • rikkidioksidi: energiahuolto 41% ja tehdas- ja kaivannaisteollisuus 36%
  • muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani: tehdas- ja kaivannaisteollisuus 45%
  • typen oksidit: liikenne 50%
  • ammoniakki: maatalous 94%

PM2,5-pienhiukkaset vapautuvat joko suoraan pääasiassa fossiilisten polttoaineiden tai biomassan poltosta, tai niitä muodostuu ilmakehässä muiden saasteiden, kuten typen oksidien, rikkidioksidin tai ammoniakin, reagoidessa keskenään.

Otsonia ei vapaudu suoraan, vaan sitä muodostuu, kun muut saasteet, kuten typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet, reagoivat auringonvalon ja lämmön kanssa.

PM2,5-hiukkaspitoisuuksien merkittävä vähentäminen ilmassa edellyttää siksi toimia, jotka kohdistuvat useisiin ilman epäpuhtauksiin ja useisiin aloihin, kuten kotitalouksien lämmitykseen, maatalouteen, liikenteeseen, sähköntuotantoon ja teollisuuteen.

Terveysvaikutukset

Ihminen hengittää päivittäin noin 14 kg ilmaa. Mutta kun hengitämme sisään, hengitämme myös epäpuhtauksia, jotka päätyvät keuhkoihimme ja jopa verenkiertoomme.

Ilman epäpuhtauksille altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden sairauksia, kuten astmaa, sekä keuhkosyöpää ja aivohalvauksia.

Graafinen esitys ihmiskehon elimistä sekä taudeista ja tiloista, joita ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa. Aivot kuvastavat päänsärkyä, ahdistusta ja vaikutuksia keskushermostoon. Pää kuvastaa silmien, nenän ja kurkun ärsytystä sekä hengitysvaikeuksia. Keuhkot kuvastavat infektioita, astmaa, keuhkojen toiminnan heikkenemistä, kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkosyöpää. Sydän kuvastaa sydän- ja verisuonitauteja. Muut elimet kuvastavat vaikutuksia maksaan, pernaan ja vereen sekä lisääntymiselimiin.

Euroopassa kuolee vuosittain satojatuhansia ihmisiä ennenaikaisesti, koska he ovat altistuneet saastepitoisuuksille, jotka ylittävät Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvot.

182 000 kuolemaa

Pienhiukkaset (PM2,5)

34 000 kuolemaa

Typpidioksidi (NO2)

63 000 kuolemaa

Otsoni (O3)

Ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset

Ilman epäpuhtaudet vahingoittavat myös ekosysteemejä ja kasvillisuutta, mikä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia kustannuksia.

Maanpintaotsoni (O3) aiheuttaa tuhoa viljelykasveissa ja metsissä hidastamalla kasvua ja vähentämällä satoja. Se vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan monet EU-maat ovat viime vuosina menettäneet otsonin takia yli 5% vehnäsadostaan.

Typen oksidit (NOX) ja ammoniakki (NH3) ilmassa laskeutuvat takaisin maahan ja vesistöihin. Näiden aineiden suuri määrä voi aiheuttaa rehevöitymistä eli levien ja vesikasvien nopeaa kasvua joissa, järvissä ja merissä. Kasviaines käyttää kuollessaan ja hajotessaan veden happea, mikä vahingoittaa kaloja ja muita organismeja.

Nämä epäpuhtaudet edistävät myös sisävesien ja metsämaiden happamoitumista.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 74% EU:n ekosysteemeistä altistui vuonna 2023 typpitasoille, jotka voivat aiheuttaa rehevöitymistä.

Kuinka puhdasta kaupunkisi ilma on?

Ilman epäpuhtaudet ovat vähentyneet Euroopassa merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta kaupunkien välillä on paljon vaihtelua.

Vuosina 2024 ja 2025 337 eurooppalaista kaupunkia ylitti uuden pienhiukkasten EU-raja-arvon (10 mikrogrammaa/m3). Yksi Kroatian kaupunki, Slavonski Brod, ylitti aiemman pienhiukkasten EU-raja-arvon, joka oli 25 mikrogrammaa/m3.

15 eurooppalaisessa kaupungissa pienhiukkasten pitoisuudet olivat alle 5 mikrogrammaa/m3:

  • Narvassa Virossa
  • Kuopiossa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Lahdessa ja Espoossa Suomessa
  • Reykjavikissa Islannissa
  • Tromssassa Norjassa
  • Farossa Portugalissa
  • Uumajassa, Uppsalassa, Västeråsissa, Södertäljessä ja Örebrossa Ruotsissa

Ilman epäpuhtaudet eurooppalaisissa kaupungeissa

Alla olevassa kartassa eurooppalaiset kaupungit on luokiteltu viiteen ryhmään ilman epäpuhtaustason mukaan ”erittäin alhaisesta” ”erittäin korkeaan”. Luokittelu perustuu kuolevuusriskiin, joka liittyy pitkäaikaiseen altistumiseen pienhiukkasille, typpioksidille tai maanpintaotsonille.

Saat näkyviin kaupunkisi ilman epäpuhtauden tason sekä pienhiukkas-, typpioksidi- ja maanpintaotsonipäästöt liikuttamalla hiirtä kaupungin päällä.

Tekstiversio

Kartalla esitetään eurooppalaisten kaupunkien pienhiukkas-, typpioksidi- ja maanpintaotsonipäästöt (mg/m3). Ilman epäpuhtaustasot on luokiteltu viiteen ryhmään ”erittäin alhaisesta” ”erittäin korkeaan”. Pohjois- ja länsieurooppalaisissa kaupungeissa ilmanlaatu on yleensä parempi, kun taas itä- ja eteläeurooppalaisissa kaupungeissa ilmanlaatu on yleensä huonompi.

Päivitetty viimeksi: 27. heinäkuuta 2026