Maatalous- ja kalastusneuvosto, 22.–23. maaliskuuta 2021

Tärkeimmät tulokset

Kalastus

Ministerit arvioivat EU:n ja Ison-Britannian neuvotteluja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2021 ja syvänmeren kantojen osalta vuosiksi 2021 ja 2022. Koska osapuolet eivät kenties pääse yhteisymmärrykseen maaliskuun loppuun mennessä (jolloin väliaikaisten ja rajoitettujen kalastusmahdollisuuksien voimassaolo lakkaa), ministerit sopivat varautumissuunnitelmasta EU:n ja Ison-Britannian kalastusmahdollisuuksien jatkamiseksi 31. heinäkuuta 2021 asti. Suunnitelmalla varmistetaan EU:n laivastojen keskeytymätön kalastustoiminta siihen asti, kunnes EU ja Iso-Britannia pääsevät yhteisymmärrykseen lopullisista kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2021 ja syvänmeren kantojen osalta vuosiksi 2021 ja 2022.

Varautumissuunnitelmassa esitetään väliaikaiset ja rajoitetut kalastusmahdollisuudet Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vuodeksi 2021 antaman tieteellisen lausunnon sekä EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Varautumissuunnitelmalla taataan, että EU:n laivastot voivat jatkaa toimintaansa perinteisillä kalastusalueillaan maaliskuun jälkeen. Toivon, että emme tarvitse tätä suunnitelmaa ja että pääsemme pian yhteisymmärrykseen EU:n ja Ison-Britannian lopullisten saalisrajoitusten vahvistamisesta.

Ricardo Serrão Santos, Portugalin meriministeri

Ministerit olivat tyytyväisiä myös siihen, että EU:n ja Norjan sekä EU:n, Norjan ja Ison-Britannian neuvottelut lopullisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta Pohjanmerellä ja Skagerrakin ja Kattegatin alueilla vuodeksi 2021 saatiin epävirallisesti päätökseen.

Maatalous

Kasvintuhoojien vastaisiin kasvinsuojelutoimiin liittyvä valmius

Ministerit keskustelivat EU:n valmiudesta, joka liittyy maataloutta uhkaavien kasvintuhoojien vastaisiin kasvinsuojelutoimiin. Ministerit korostivat, että on tärkeää lisätä tietoisuutta kasvien terveydestä ja että vaaralliset kasvintuhoojat on tärkeää tunnistaa varhain ja hävittää mahdollisimman tehokkaasti.

Useat ministerit mainitsivat, että digitaalisilla valmiuksilla (esimerkiksi digitaalisten tietokantojen kehittämisellä) ja innovoinnilla voi olla keskeinen merkitys kasvien terveyteen ja kasvintuhoojiin liittyvien nykyisten ja tulevien haasteiden käsittelyssä. Ministerit toivat esiin myös keinoja vahvistaa EU:n valmiutta kasvintuhoojia vastaan esimerkiksi kehittämällä valmiussuunnitelmia ja panemalla täytäntöön tiukkoja rajatarkastuksia.

Eliöperäisten torjunta-aineiden käyttö kasvintuhoojien torjumiseksi

Ministerit kävivät periaatekeskustelun eliöperäisten torjunta-aineiden (makro-organismien) käytöstä kasvintuhoojien torjumiseksi. Ministerit olivat yksimielisiä siitä, että eliöperäiset torjunta-aineet ovat käyttökelpoinen vaihtoehto kemiallisille torjunta-aineille ja että niillä voidaan edistää vihreän kehityksen ohjelman ja pellolta pöytään -strategian tiettyjen tavoitteiden saavuttamista.

Laajaa kannatusta sai myös puheenjohtajan aloite esittää ehdotus neuvoston päätökseksi, jossa komissiota pyydetään tekemään tutkimus EU:n tilanteesta ja eliöperäisten torjunta-aineiden tuontia, arviointia, tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevista vaihtoehdoista.

Kasvien suojelu tarkoittaa biodiversiteetin, satojen, elintarviketuotannon ja loppujen lopuksi ihmishenkien suojelua. Yhdessä voimme hyödyntää olemassa olevia aloitteita ja siirtyä seuraavalle valmiuden tasolle.

Maria do Céu Antunes, Portugalin maatalousministeri

YMP:n uudistuspaketti

Puheenjohtaja kertoi ministereille käynnissä olevista toimielinten välisistä neuvotteluista, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuspaketin (kaudeksi 2023–2027) muodostavia kolmea asetusta. Puheenjohtaja pani merkille ministerien erilaiset näkemykset uudistuspaketin useista näkökohdista. Puheenjohtaja sai ministereiltä uudistettua poliittista ohjausta ja pyrkii nyt viemään eteenpäin toimielinten välisiä neuvotteluja erityisesti perjantaina 26. maaliskuussa 2021 käytävässä superkolmikantakokouksessa.

Ministerien keskustelut kyseisistä kolmesta asetuksesta koskivat muun muassa

• strategiasuunnitelmia
• uutta täytäntöönpanomallia
• tukien kohdentamista
• markkinoiden hallintaa ja poikkeuksellisia toimenpiteitä

Strategiasuunnitelmat

Ministerit vaihtoivat näkemyksiä YMP:n strategiasuunnitelmien valmistelusta. Jäsenmaat laativat parhaillaan kansallisia strategiasuunnitelmiaan, myös komission oikeudellisesti sitomattomien ja maakohtaisten suositusten pohjalta.

Ministerit kiittivät komissiota maakohtaisten suositusten esittämisestä. Useat ministerit selittivät, että nämä suositukset ovat hyvä viite- ja lähtökohta strategisten suunnitelmien laatimiselle. He korostivat kuitenkin, että suunnitelmien on perustuttava pääasiassa kansallisiin prioriteetteihin, erityispiirteisiin ja SWOT-analyysiin.

Valtuuskunnat esittävät erilaisia näkemyksiä siitä, missä määrin vihreän kehityksen ohjelman ja pellolta pöytään -strategian tavoitteet on sisällytettävä YMP-strategiasuunnitelmiin. Jotkut ministerit pyysivät Euroopan komissiolta vaikutustenarviointia näiden strategioiden liittämisestä YMP:hen.

Uusi täytäntöönpanomalli

Ministerit ilmaisivat painokkaasti kannattavansa uutta täytäntöönpanomallia (joka on esitetty strategiasuunnitelma-asetuksessa ja horisontaalisessa asetuksessa). Siinä annetaan jäsenmaille tarpeeksi joustavuutta suunnitella rahoitustoimensa samalla kun taataan yksinkertaistettu prosessi. Yksinkertaistamisen ja byrokratian vähentämisen varmistamiseksi useat ministerit vastustivat ehdotusta kaksiosaisesta järjestelmästä, jossa otettaisiin käyttöön sekä noudattamiseen että suorituksiin perustuvia velvoitteita.

Tukien kohdentaminen

Puheenjohtaja esitteli kompromissiehdotukset useisiin avoinna oleviin kysymyksiin, jotka koskevat pääasiassa säännösten pakollista (tai ei-pakollista) luonnetta, mukaan lukien aktiiviviljelijän ja uuden viljelijän määritelmät, tukien alentaminen (tukikatto), pienviljelijöille maksettavat tuet ja uudelleenjakotulotuet. Vaikka säännöksistä esitettiin erilaisia näkemyksiä, useat ministerit korostivat tarvetta joustavuuteen useiden toimenpiteiden kohdalla (kannattaen useimmiten vapaaehtoisia säännöksiä).

Markkinoiden hallinta ja poikkeukselliset toimenpiteet

Puheenjohtaja selitti, että neuvoston ja Euroopan parlamentin kannat ovat suhteellisen yhtenevät viiniin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyvissä kysymyksissä, mutta eroavat markkinoiden hallinnan ja kriisitoimenpiteiden osalta. Ministerit kehottivat puheenjohtajaa noudattamaan tarkoin (lokakuussa 2020 hyväksytyssä) neuvoston yleisnäkemyksessä sovittuja periaatteita sekä kunnioittamaan WTO:hon liittyviä EU:n sitoumuksia käynnissä olevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa. He olivat myös valmiita lähentymään parlamentin näkemyksiä tietyissä kysymyksissä.

Muut asiat

EU:n metsästrategia vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten

Itävallan valtuuskunta esitti 11 jäsenmaan tuella huolensa siitä, miten useissa EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisissa aloitteissa käsitellään metsään liittyviä näkökohtia, mikä mahdollisesti määrittää ennakolta soveltamisalan tulevalle EU:n metsästrategialle vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Suurin osa ministereistä korosti tarvetta edistää metsien kestävää hoitoa ja niiden monikäyttöä EU:n metsästrategiassa. He myös kehottivat komissiota tunnustamaan tulevassa EU:n vuoden 2020 jälkeisessä metsästrategiassa metsien panoksen biodiversiteetissä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ehdotukset YMP:n täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi

Ranskan valtuuskunta esitti 14 jäsenmaan puolesta epävirallisen asiakirjan hallinnollisen rasituksen rajoittamisesta uudessa YMP:ssä erityisillä ehdotuksilla, jotka koskevat muun muassa uutta täytäntöönpanomallia, YMP-strategiasuunnitelmien sisältöä ja delegoituja säädöksiä.

Koronaviruskriisi ja viiniala

Espanjan valtuuskunta kertoi yhdessä 13 jäsenmaan kanssa ministereille tarpeesta saada lisävaroja tukemaan viinialaa, joka on kärsinyt koronaviruskriisistä ja Yhdysvaltojen tullitariffeista.