Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, 11. maaliskuuta 2014

Neuvosto päivitti kantansa yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin

EU:n valtiovarainministerit päivittivät Ecofin-neuvostossa 11. maaliskuuta puheenjohtajavaltio Kreikalle antamansa toimeksiannon neuvotella Euroopan parlamentin kanssa yhteisestä kriisinratkaisumekanismista.

Ministerit vahvistivat, että neuvosto aikoo saattaa neuvottelut päätökseen ennen Euroopan parlamentin vaalitaukoa toukokuussa eli vielä tällä vaalikaudella.

Neuvosto päivitti neuvottelukantansa eli joulukuussa 2013 sovitun "yleisnäkemyksen" 6 seikan osalta:

1. kriisinratkaisumenettely: mikä elin on "lopullinen kriisinratkaisuviranomainen"
2. mikä elin määrittelee, että pankki "on kaatumassa tai sen kaatuminen on todennäköistä"
3. yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon jajohdon istunnon rooli yksittäisessä kriisinratkaisupäätöksessä
4. yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistunnon äänestysmenettelyt
5. yhteisen kriisinratkaisuneuvoston mahdollisuudet ottaa lainaa yhteistä kriisinratkaisurahastoa varten
6. yhteiseen kriisinratkaisurahastoon osoitettavien rahoitusosuuksien määrittely

"Neuvoston tämänpäiväiset keskustelut kaikista näistä kysymyksistä olivat perusteellisia ja vaikeita mutta rakentavia, ja meillä on nyt uusi päivitetty toimeksianto [...], joka antaa meille tarvittavaa joustavuutta parlamentin kanssa huomenna aloitettavissa kolmikantaneuvotteluissa", sanoi istunnon puheenjohtajana toiminut Kreikan valtiovarainministeri Giannis Stournaras lehdistötilaisuudessa.

Päivitetyn toimeksiannon perusteella puheenjohtajavaltio jatkaa neuvotteluja 12. maaliskuuta "kolmikantaneuvotteluissa" neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välillä Strasbourgissa.

Stournaras ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem osallistuvat huomisiin kolmikantaneuvotteluihin puheenjohtajavaltion neuvotteluryhmän kanssa. Euroryhmän puheenjohtaja johtaa myös ministerien erityisistuntoa, jolle hallitustenvälinen konferenssi on raportoinut neuvotteluista, jotka koskevat hallitustenvälistä sopimusta yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi: taustaa

Kun yhteinen kriisinratkaisumekanismi on hyväksytty, siitä tulee Euroopan tulevan pankkiunionin olennainen osa.

Ehdotuksen mukaan yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin kuuluu yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja yhteinen kriisinratkaisurahasto. Mekanismin tavoitteena on varmistaa kaatumassa olevien rahoituslaitosten hallittu kriisinratkaisu mahdollisimman vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja reaalitaloudelle.

Kriisinratkaisumekanismia sovelletaan periaatteessa kaikkiin euroalueen pankkeihin ja niiden muiden EU-maiden pankkeihin, jotka päättävät osallistua mekanismiin.

Hallitustenvälinen sopimus yhteisestä kriisinratkaisurahastosta

Neuvoston joulukuussa sopimaan yleisnäkemykseen sisältyy myös sitoumus neuvotella hallitustenvälinen sopimus yhteisen kriisinratkaisurahaston toiminnasta.

Sopimukseen sisällytetään järjestelyjä kansallisten rahoitusosuuksien siirtämiseksi rahastoon ja niiden vastavuoroisuuden asteittaiseksi lisäämiseksi eli niiden sulauttamiseksi vähitellen yhteen yhteiseksi rahastoksi.

Sopimuksen yksityiskohdista neuvotellaan parhaillaan hallitustenvälisessä konferenssissa, johon osallistuvat kaikki EU:n jäsenvaltiot. Euroopan parlamentin edustajia osallistuu siihen tarkkailijoina.

Hallitustenvälinen sopimus viimeistellään sen jälkeen, kun neuvosto on saanut päätökseen neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa yhteisestä kriisinratkaisumekanismista.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2015. Osakkeenomistajien ja velkojien osalta toteutettavaa velkakirjojen arvon alaskirjausta sekä kriisinratkaisua koskevia säännöksiä sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen.

Muita pääaiheita

Säästötulojen verotus

Ministerit keskustelivat säästötulojen verotusta koskevasta muutetusta direktiivistä. Direktiivin tavoitteena on tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Neuvosto vahvisti laajan tukensa tiukemmille säännöille. Teksti on tarkoitus hyväksyä lopullisesti ennen maaliskuun loppua, kun Eurooppa-neuvosto on antanut sille hyväksyntänsä.

G20-maiden ministerikokous Sydneyssä

Neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio esittelivät Sydneyssä 22. ja 23. helmikuuta pidetyn G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksen tuloksia.

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030

Ministerit keskustelivat vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden taloudellisista näkökohdista Eurooppa-neuvoston 20. ja 21. maaliskuuta pidettävää kokousta silmällä pitäen. He tarkastelivat ehdotettujen puitteiden vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen, energian hintoihin, teollisuuden kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen. Puheenjohtajavaltion selvitys käydystä keskustelusta tulee antamaan virikkeitä tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa käytävään keskusteluun.