Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, 20. kesäkuuta 2014

Neuvosto tukki kaksinkertaisen verottamatta jäämisen porsaanreiän

Ministerit sopivat talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa 20. kesäkuuta EU:n verotussääntöjen muuttamisesta tukkiakseen porsaanreiän, jonka ansiosta rajatylittävää toimintaa harjoittavat yritykset ovat voineet hyötyä kaksinkertaisesta verottamatta jäämisestä.

Sovitulla emo- ja tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU) muutoksella lopetetaan tilanne, jossa rajatylittävää toimintaa harjoittavat konsernit ovat voineet käyttää hyväkseen kansallisten verolakien eroja ja hyötyä kaksinkertaisesta verottamatta jäämisestä hybridilainajärjestelyjen avulla.

Sovitun tekstin mukaan jäsenvaltio, johon emoyhtiö on sijoittautunut, jättäisi verottamatta tytäryhtiön voiton vain siltä osin kuin tällainen voitto ei ole tytäryhtiölle vähennyskelpoinen.

Muutos kuuluu EU:n laajempaan pyrkimykseen ja kansainväliseen sitoumukseen torjua veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua.

Seuraavat vaiheet

Jäsenvaltioiden olisi saatettava muutossäännös osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2015 mennessä.

Emo-tytäryhtiödirektiivi – miksi muutos oli tarpeen?

Muutoksella puututaan erityisesti rajatylittävää toimintaa harjoittavien konsernien käyttämiin hybridilainajärjestelyihin.

Hybridilainajärjestelyt ovat rahoitusinstrumentteja, jotka ovat ominaisuuksiltaan sekä velan että pääoman kaltaisia.

Tämän vuoksi niitä pidetään joissakin jäsenvaltioissa tavallisina lainoina ja joissakin pääomana, jolloin ne katsotaan jäsenvaltion verotuslainsäädännöstä riippuen joko vähennyskelpoisiksi tai verovapaiksi.

Tämän ansiosta rajojen yli toimivat yritykset saattoivat jakaa voittonsa tilanteen mukaan ja välttää näin hybridilainajärjestelyistä saatujen voittojen verotuksen kaikissa jäsenvaltioissa.

Tällaista verosuunnittelua ei ollut suljettu aikaisemmin pois, koska alkuperäisessä emotytäryhtiödirektiivissä jäsenvaltiot velvoitettiin antamaan verovapaus voitoille, jotka emoyhtiöt saivat toisissa jäsenvaltioissa toimivilta tytäryhtiöiltään.

Muita pääaiheita

Euroalueen laajentuminen – Liettua

Komission ja Euroopan keskuspankin annettua lähentymiskertomukset neuvostossa kokoontuneet euroalueen jäsenvaltiot antoivat EU:n neuvostolle suosituksen hyväksyä ehdotus päätökseksi Liettuan liittymisestä euroalueeseen.

Ehdotus toimitetaan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi ja Euroopan parlamentille lausuntoa varten ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Jos päätös hyväksytään, Liettua ottaisi euron käyttöön 1. tammikuuta 2015.

EU:n talousarvioesitys 2015

Neuvosto pani merkille komission esityksen EU:n vuoden 2015 yleiseksi talousarvioksi. Komission talousarvioesityksessä maksumäärärahat ovat yhteensä 142,1 mrd. € (+4,9% vuoteen 2014 verrattuna) ja maksusitoumusmäärärahat 145,6 mrd. € (+2,1%).

Neuvoston odotetaan muodostavan kantansa talousarvioesityksestä heinäkuun loppuun mennessä.

Eurooppalainen ohjausjakso: maakohtaiset suositukset jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikoista

Neuvosto hyväksyi ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikoista, jotka esitetään kansallisissa ohjelmissa. Se antoi myös koko euroaluetta koskevan erillisen suosituksen.

Eurooppa-neuvoston on tarkoitus hyväksyä nämä suositukset 27. kesäkuuta. EU:n neuvosto hyväksyy tekstien lopullisen version heinäkuussa.

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn päättäminen

Neuvosto hyväksyi päätökset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn päättämisestä Belgian, Tšekin tasavallan, Tanskan, Alankomaiden, Itävallan ja Slovakian osalta. Päätöksissä vahvistetaan, että nämä maat ovat supistaneet julkistalouden alijäämänsä niin, että se on alle 3% suhteessa BKT:hen, mikä on julkisen talouden alijäämiä koskeva EU:n viitearvo.