Liiallisen alijäämän menettely

Mikä on liiallisen alijäämän menettely?

Liiallisen alijäämän menettely on mekanismi, jolla varmistetaan, että EU:n jäsenmaat palaavat budjettikuriin tai ylläpitävät sitä.

Talous- ja budjettipolitiikat ovat erittäin tärkeitä jäsenmaille. Ne pitävät niitä yhteistä etua koskevana asiana. Julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan rajoittamiseksi jäsenmaat ovat sopineet viitearvoista, jotka ovat 3%:n alijäämäsuhde ja 60%:n velkasuhde. Ne on vahvistettu EU:n perussopimuksissa. Suhdeluvut lasketaan aina suhteessa jäsenmaan BKT:n määrään.

Viitearvot ovat

Kaikkien jäsenmaiden on vältettävä kyseisten viitearvojen ylittämistä. Niiden on varmistettava, ettei liiallista julkisen talouden alijäämää synny, ja vähennettävä liiallista velkaa.

Liiallisen alijäämän menettelyn tavoitteena on estää liialliset julkisen talouden alijäämät ja, kun niitä esiintyy, vauhdittaa niiden korjaamista. Liiallisen alijäämän menettelyä koskevat säännöt vahvistetaan äskettäin tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavassa osiossa.

• Talouden ohjausjärjestelmä
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 126

Liiallisen alijäämän menettelyn vaiheet

EU:n uusi talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30. huhtikuuta 2024. Se on muuttanut tapaa, jolla liiallisen alijäämän menettelyä toteutetaan.

Prosessi sisältää useita vaiheita.

Jos jäsenmaa ylittää alijäämää tai velkaa koskevat viitearvot tai on vaarassa ylittää ne lähitulevaisuudessa, komissio laatii kertomuksen, jossa se analysoi, onko kyseisen jäsenmaan alijäämä liiallinen.

Jos komissio kaikki merkitykselliset tekijät huomioituaan katsoo, että jäsenmaassa on perusteltua käynnistää liiallisen alijäämän menettely, se ilmoittaa asiasta neuvostolle ja ehdottaa, että tämä hyväksyy päätöksen, jossa todetaan, että kyseisessä jäsenmaassa on liiallinen alijäämä.

Komission ehdotuksen perusteella neuvosto ottaa huomioon asianomaisen jäsenmaan mahdollisesti esittämät huomautukset ja hyväksyy sen jälkeen päätöksen, joka sisältää kokonaisarvion liiallisen alijäämän olemassaolosta.

Jos neuvosto on todennut, että alijäämä on liiallinen, se hyväksyy komission suosituksen perusteella suosituksen siitä, miten tilanne olisi korjattava. Suositus voi sisältää numeerisesti ilmaistun korjaavan julkisen talouden kehityspolun sekä määräajan.

Tämän jälkeen asianomaisen jäsenmaan on toteutettava tarvittavat toimet kuuden kuukauden kuluessa.

Jos määräaikaan mennessä ei ole toteutettu tuloksellisia toimia tai jäsenmaa ei ole noudattanut suositusta, neuvosto voi määrätä seuraamuksia. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi euroalueen jäsenmaita koskeva sakko, jonka määrä on enintään 0,05% suhteessa edellisen vuoden BKT:hen.

Sakko on maksettava joka kuudes kuukausi, kunnes neuvosto arvioi, että asianomainen jäsenmaa on toteuttanut tuloksellisia toimia. Jos jäsenmaa ei edelleenkään noudata vaatimuksia, neuvostolla on oikeus koventaa seuraamuksia.

Äänestyssäännöt

Neuvoston päätökset ja suositukset hyväksytään erityisiä äänestyssääntöjä noudattaen.

Asianomainen jäsenmaa ei osallistu äänestykseen.

Määräenemmistö saavutetaan, kun puolesta äänestää vähintään 55% osallistuvia jäsenmaita edustavista neuvoston jäsenistä, jotka samalla edustavat jäsenmaita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65% osallistuvien maiden väestöstä.



Määrävähemmistössä on oltava vähintään se määrä neuvoston jäseniä, joka edustaa yli 35%:a osallistuvien jäsenmaiden yhteenlasketusta väestöstä lisättynä yhdellä jäsenellä.

• Äänestysjärjestelmä

Käynnissä olevat liiallista alijäämää koskevat menettelyt

Alijäämäperusteinen liiallisen alijäämän menettely

Koronapandemian vuoksi EU keskeytti budjettisääntöjensä soveltamisen kaikkiin jäsenmaihin vuosiksi 2020–2023 aktivoimalla yleisen poikkeuslausekkeen. Yleinen poikkeuslauseke ei ole enää ollut voimassa vuoden 2024 jälkeen. Sen vuoksi EU on käynnistänyt uudelleen alijäämäperusteisen liiallisen alijäämän menettelyn uudistetun talouden ohjausjärjestelmän uusien sääntöjen mukaisesti.

Itävalta

Neuvosto päätti 8. heinäkuuta 2025 aloittaa Itävaltaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätös oli perusteltu, koska Itävallan julkisen talouden alijäämä oli 4,7% vuonna 2024. Neuvosto hyväksyi päätöksensä rinnalla myös Itävallalle osoitetun suosituksen, jossa hahmotellaan nettomenoura ja aikataulu, joita sen olisi noudatettava lopettaakseen liiallisen alijäämän tilanteen vuoteen 2028 mennessä.

Suosituksessa asetettiin Itävallan nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 2,6% vuonna 2025, 2,2% vuonna 2026, 2,2% vuonna 2027 ja 2,0% vuonna 2028.

Belgia

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 komission ehdotuksen perusteella Belgiaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätöksen perustana oli Belgian 4,4%:n suuruinen julkisen talouden alijäämä vuonna 2023.

Neuvosto antoi 21. tammikuuta 2025 suosituksen, jonka mukaan Belgian olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2027. Suosituksessa asetettiin Belgian nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 2,4% vuonna 2025, 1,9% vuonna 2026 ja 2,0% vuonna 2027.

Neuvosto antoi 20. kesäkuuta 2025 Belgialle tarkistetun suosituksen liiallisen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2029 mennessä. Suosituksessa muutettiin Belgian nettomenojen nimelliskasvun rajoja seuraavasti: 3,6% vuonna 2025, 2,5% vuonna 2026, 2,5% vuonna 2027, 2,1% vuonna 2028 ja 2,1% vuonna 2029.

Suomi

Neuvosto käynnisti 20. tammikuuta 2026 Suomea koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätös oli perusteltu, koska Suomen julkisen talouden alijäämä oli 4,4% vuonna 2024 ja 4,3% vuonna 2025.

Neuvosto toteaa suosituksessaan, että Suomen olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä tarvittavat toimenpiteet alijäämänsä supistamiseksi 30. huhtikuuta 2026 mennessä.

Suosituksessa asetettiin Suomen kumulatiiviselle nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 2,5% vuonna 2026, 4,1% vuonna 2027 ja 5,9% vuonna 2028.

Ranska

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 komission ehdotuksen perusteella Ranskaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätös oli perusteltu, koska Ranskan julkisen talouden alijäämä oli 5,5% vuonna 2023.

Neuvosto antoi 21. tammikuuta 2025 suosituksen, jonka mukaan Ranskan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2029. Suosituksessa asetettiin Ranskan nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 0,8% vuonna 2025, 1,2% vuonna 2026, 1,2% vuonna 2027,1,2% vuonna 2028 ja 1,1% vuonna 2029.

Italia

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 komission ehdotuksen perusteella Italiaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätös oli perusteltu, koska Italian julkisen talouden alijäämä oli 7,4% vuonna 2023.

Neuvosto antoi 21. tammikuuta 2025 suosituksen, jonka mukaan Italian olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2026.

Suosituksessa asetettiin Italian nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 1,3% vuonna 2025 ja 1,6% vuonna 2026.

Unkari

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 Unkaria koskevan liiallisen alijäämän menettelyn, koska Unkarin julkisen talouden alijäämä oli 6,7% vuonna 2023.

Neuvosto antoi 18. helmikuuta suosituksen, jonka mukaan Unkarin olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2026. Suosituksessa asetettiin Unkarin nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 4,3% vuonna 2025 ja 4,0% vuonna 2026.

Puola

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 komission ehdotuksen perusteella Puolaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn, koska sen julkisen talouden alijäämä oli 5,1% vuonna 2023.

Neuvosto suositteli 21. tammikuuta 2025, että Puolan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2028. Suosituksessa asetettiin Puolan nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 6,3% vuonna 2025, 4,4% vuonna 2026, 4,0% vuonna 2027 ja 3,5% vuonna 2028.

Slovakia

Neuvosto käynnisti 26. heinäkuuta 2024 komission ehdotuksen perusteella Slovakiaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Päätös oli perusteltu, koska Slovakian julkisen talouden alijäämä oli 4,9% vuonna 2023.

Neuvosto antoi 21. tammikuuta 2025 suosituksen, jonka mukaan Slovakian olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2027.

Suosituksessa asetettiin Slovakian nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 3,8% vuonna 2025, 0,9% vuonna 2026 ja 1,6% vuonna 2027.

Romania

Neuvosto käynnisti 3. huhtikuuta 2020 Romaniaa koskevan liiallisen alijäämän menettelyn maan tilanteen lopettamiseksi.

Neuvosto totesi 26. heinäkuuta 2024, että Romanian liiallisen alijäämän menettelyn olisi pysyttävä voimassa, koska maa ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia alijäämänsä korjaamiseksi.

Koska Romanian julkisen talouden alijäämä oli edelleen suuri ja ylitti perussopimuksissa vahvistetun 3%:n viitearvon, neuvosto hyväksyi 20. kesäkuuta 2025 uuden päätöksen, jossa todetaan, että Romania ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston suositusten johdosta.

Neuvosto tarkisti 8. heinäkuuta 2025 Romanialle sen käynnissä olevan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa antamaansa suositusta. Romanian oli sen vuoksi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä tarvittavat toimenpiteet alijäämänsä supistamiseksi 15. lokakuuta 2025 mennessä ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Suosituksessa asetettiin Romanian nettomenojen nimelliskasvulle seuraavat rajat: 2,8% vuonna 2025, 2,6% vuonna 2026, 4,6% vuonna 2027, 4,4% vuonna 2028, 4,2% vuonna 2029 ja 4,0% vuonna 2030.

Velkaan perustuva liiallisen alijäämän menettely

Uusien sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaiden on laadittava kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat. Niihin on sisällyttävä nettomenopolku.

Jos voimakkaasti velkaantuneet maat noudattavat neuvoston niille asettamaa nettomenopolkua, saavat velkansa uskottavalle lasku-uralle ja lähestyvät perussopimuksen viitearvoa tyydyttävällä tahdilla, niihin ei sovelleta liiallisen alijäämän menettelyä. Näiden noudattamista arvioidaan säännöllisesti.

Julkisen talouden suuntaukset

Kaikkien EU-maiden on noudatettava budjettikuria, joka perustuu EU:n perussopimuksissa vahvistettuihin kriteereihin ja viitearvoihin. Niiden julkisen talouden alijäämä ei saisi ylittää 3% bruttokansantuotteesta (BKT), ja niiden julkisen velan olisi pysyttävä alle 60%:ssa suhteessa BKT:hen.

Alla olevista kaavioista käy ilmi, miten jäsenmaat ovat edistyneet näiden kahden viitearvon suhteen.

Alijäämän kehitys jäsenmaittain (2013–2024)

Seuraavasta kaaviosta käy ilmi, miten kunkin EU-maan julkisen talouden alijäämä on ajan mittaan kehittynyt suhteessa 3%:n viitearvoon.

Velan kehitys jäsenmaittain (2013–2024)

Seuraavassa kaaviossa kuvataan julkisen velan tasojen kehitystä kussakin EU-maassa 60%:n viitearvoon verrattuna.