"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun 55-valmiuspaketin niistä asiakokonaisuuksista, jotka kuuluvat ympäristöneuvoston toimialaan. Paketin tavoitteena on saattaa EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntökehys vastaamaan tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä ja sen tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55%:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna.
Ministerit keskustelivat tieliikenne- ja rakennusalan päästökauppajärjestelmästä ja erityisesti kyseisen välineen tehokkuudesta päästöjen vähentämisessä, jotta 55%:n tavoite voitaisiin saavuttaa vuonna 2030.
Ministerit esittivät vaihtoehtoja ja keskeisiä tekijöitä, joita ne pitivät tärkeimpinä tällaisen järjestelmän sosiaalisen hyväksynnän parantamiseksi samalla kun varmistetaan sen tehokkuus, sekä joitain mahdollisia vaihtoehtoja järjestelmälle.
Ministerit keskustelivat sosiaaliselle ilmastorahastolle määritettävistä ominaisuuksista, joiden avulla se voi tukea tehokkaasti haavoittuvimpia ryhmiä, jos tieliikenne- ja rakennusalan päästökauppajärjestelmä perustetaan.
55-valmiuspaketti: miten EU muuttaa ilmastotavoitteet lainsäädännöksi (Infografiikka)
Akut ja paristot ja jäteakut ja -paristot
Ministerit hyväksyivät yleisnäkemyksen asetusehdotuksesta, jolla päivitetään akkuja ja paristoja ja jäteakkuja ja -paristoja koskevaa EU:n lainsäädäntöä.
Akut ja paristot ovat keskeisessä asemassa siirryttäessä puhtaaseen energiaan. Uusilla säännöillä edistetään Euroopan teollisuuden ja tuotantoketjujen kilpailukykyä ja lisätään akkujen ja paristojen saatavuutta siirryttäessä kohti päästöttömiä liikennemuotoja. Uusilla säännöillä varmistetaan, että käytöstä poistetut akut ja paristot kerätään asianmukaisesti eivätkä ne päädy ympäristöön. Näin estetään niiden sisältämien myrkyllisten aineiden pääsy ympäristöön ja vähennetään merkittävästi sellaisten arvokkaiden materiaalien tuhlaamista, jotka voitaisiin ottaa talteen kiertotalouden yhteydessä.
Barbara Pompili – Ranskan ekologisen siirtymän ministeri
Ehdotuksella pyritään vähentämään ympäristö- ja yhteisövaikutuksia akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa materiaalien hankinnasta tuotantoon, käyttöön ja kierrätykseen.
Ehdotuksella pyritään myös puuttumaan sääntöjen ja tietojen eroavaisuuksista johtuviin epäkohtiin sisämarkkinoilla luomalla talouden toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset selkeämpien yhteisten sääntöjen avulla.
Kohti kestävää eurooppalaista akkujen kiertotaloutta (Infografiikka)
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen
Ministerit kävivät periaatekeskustelun komission ehdotuksesta minimoida sellaisten tuotteiden kulutus, jotka ovat peräisin metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvistä toimitusketjuista.
Ehdotus julkaistiin 17. marraskuuta 2021 ja siinä esitetään pakolliset huolellisuusvelvoitetta koskevat säännöt toimijoille, jotka asettavat EU:n markkinoilla saataville metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyviä hyödykkeitä ja niistä saatuja tuotteita, kuten nahkaa, suklaata ja huonekaluja.
Ministerit keskustelivat siitä, miten voidaan varmistaa tehokas ja vaikuttava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä ja saavuttaa tarvittava jäljitettävyys sen varmistamiseksi, että asetukseen sisältyvät tuotteet eivät liity metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Ministerit vaihtoivat myös näkemyksiään ja esittivät ehdotuksiaan keskeisten termien yhteisiksi määritelmiksi asetuksen soveltamista varten.
Ministerit kävivät lounaskeskustelun eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämisestä. Eurooppalainen ohjausjakso on EU:ssa toteutettava talous-, finanssi-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan koordinointisykli.
Ministerit käsittelivät sitä, miten ohjausjaksossa voidaan ottaa paremmin huomioon osallistavan ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän haasteet, samalla kun varmistetaan EU:n tavoitteiden saavuttaminen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja biodiversiteetin säilyttämisessä.
Ministerit keskustelivat myös keskeisistä periaatteista ja hyvistä käytännöistä oikeudenmukaisen siirtymän ottamiseksi huomioon talouspolitiikassa, erityisesti kun on kyse vaikutusten jakautumisen analysoinnista, jota olisi vahvistettava eurooppalaisessa ohjausjaksossa.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua kaksi neuvoston päätöstä, jotka koskevat EU:n kantaa elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssin neljännen kokouksen toisessa osassa. Yleissopimus muodostaa kehyksen, jonka perusteella hallitaan ja rajoitetaan elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä sekä ihmisten toiminnasta aiheutuvia näiden aineiden päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään tarkoituksena suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä.
Ensimmäinen päätös koskee yleissopimuksen liitteen A muuttamista sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan uusia lisättyä elohopeaa sisältäviä tuotteita, mukaan lukien tietyn tyyppiset lamput. Se koskee myös liitteen B muuttamista sen soveltamisalan laajentamiseksi asettamalla lopullinen käytöstä luopumisen määräaika kyseisen liitteen kattamalle elohopeaprosessille.
Toisen päätöksen tavoitteena on määritellä tarkemmin jätteitä koskevien yleissopimuksen määräysten ja erityisesti sen artiklan 11 kohdan 3 soveltamisala. Se koskee velvoitetta käsitellä elohopeajäte ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon periaatteen mukaisesti.
Elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssin neljännen kokouksen toinen osa pidetään 21.–25. maaliskuuta 2022 Balilla Indonesiassa.
Neuvosto hyväksyi myös Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden avauspuheenvuoron elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssissa. Avauspuheenvuoroa on mukautettu erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistamaa sotilaallista hyökkäystä koskevan EU:n ja sen jäsenmaiden kannan huomioon ottamiseksi.
Pysyvät orgaaniset yhdisteet
Puheenjohtajamaa Ranska kertoi ministereille pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan asetusehdotuksen käsittelyn tilanteesta. Neuvosto hyväksyi neuvottelukantansa suurlähettiläiden tasolla 11. maaliskuuta tulevien kolmikantaneuvottelujen käymiseksi Euroopan parlamentin kanssa.
Ehdotuksessa muutetaan nykyisen asetuksen liitteitä näiden kemikaalien päästöjen poistamiseksi tai minimoimiseksi jätteistä.
Vaikka pysyviä orgaanisia yhdisteitä ei yleensä enää käytetä uusissa tuotteissa, niitä voi silti yhä esiintyä jätteissä, jotka ovat peräisin joistain kuluttajatuotteista kuten vedenpitävistä tekstiileistä, huonekaluista, muoveista ja elektroniikkalaitteista. Ehdotuksessa esitetään tiukkoja rajoituksia seuraaville kolmelle aineelle tai aineiden ryhmälle jätteissä:
perfluorioktaanihappo (PFOA), sen suolat ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet, joita esiintyy vedenpitävissä tekstiileissä ja sammutusvaahdoissa
dikofoli, joka on aiemmin maataloudessa käytetty torjunta-aine
pentakloorifenoli, sen suolat ja esterit, joita esiintyy käsitellyssä puussa ja tekstiileissä
Siinä esitetään myös tiukemmat arvot tietyille muille liitteissä jo luetelluille aineille, kuten dioksiineille ja furaaneille, joita esiintyy epäpuhtauksina tuhkassa ja noessa. Jätteet, joiden pysyvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ylittää kyseiset raja-arvot, on käsiteltävä erityisillä tavoilla, jotta varmistetaan kyseisten yhdisteiden pitoisuuden hävittäminen tai palautumaton muuntaminen.
Neuvosto hyväksyi komission aikomuksen liittyä ei-sitovaan yhteiseen sitoumukseen vauhdittaa siirtymistä ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään IEA:n (Kansainvälisen energiajärjestön) puhtaaseen energiaan siirtymisen ohjelman avulla.
Muut asiat
Puheenjohtaja ja komissio antoivat tietoja YK:n ympäristökokouksen viidennen istunnon (UNEA-5) toisesta osasta, joka pidettiin 28. helmikuuta – 2. maaliskuuta Nairobissa Keniassa. Istunnon yleisenä aiheena oli "Luontoa koskevien toimien vahvistaminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi".
Komissio antoi tietoja uudesta ehdotuksesta direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin. Siinä määritellään uusia ympäristörikoksia ja otetaan käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä seuraamuksista, säännöistä täytäntöönpanon tehostamiseksi ja toimenpiteistä rikoksista raportoivien ja valvontaviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevien ihmisten avustamiseksi.
Komissio kehotti jäsenmaita kiireellisiin toimiin monenvälisten ympäristösopimusten ratifioimiseksi.
Viron ja Suomen valtuuskunnat tiedottivat maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskevan yleissopimuksen (rajavesistösopimus) 30-vuotisjuhlallisuuksista. Rajavesistösopimus hyväksyttiin Helsingissä vuonna 1992. Se on oikeudellisesti sitova väline, jolla edistetään rajojen yli ulottuvien vesivarojen kestävää hallinnointia koskevaa yhteistyötä.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.