"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, 15.–16. toukokuuta 2023
Tärkeimmät tulokset
Nuoriso ja urheilu (maanantai 15. toukokuuta)
Nuorisosta ja urheilusta vastaavat ministerit kokoontuivat Brysseliin keskustelemaan nuorten sosiaalisesta osallisuudesta Euroopassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kansainvälisissä urheilutapahtumissa. He myös hyväksyivät päätelmät eurooppalaisen kestävän kehityksen sosiaalisesta ulottuvuudesta nuorten kannalta sekä päätöslauselmat EU:n nuorisodialogin 9. kierroksen tuloksista, EU:n nuorisostrategian työsuunnitelman 2022–2024 tarkistamisesta ja EU:n jäsenmaiden edustuksesta Maailman antidopingtoimistossa (WADA).
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen kansainvälisissä urheilutapahtumissa
Urheilusta vastaavat ministerit keskustelivat tarpeesta varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittaminen suurten kansainvälisten urheilutapahtumien järjestelyissä. Ministerit korostivat hyvän hallintotavan merkitystä urheilualalla ja pohtivat tapoja lisätä avoimuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kansainvälisten urheilutapahtumien myöntämisessä ja järjestämisessä sekä kansallisten, eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten urheilujärjestöjen toiminnassa YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Useat ministerit ottivat esille toimia, joita heidän kotimaissaan toteutetaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja syrjinnän torjumiseksi laajemmin, myös tukemalla naisurheilijoita ja hlbt-urheilijoita.
Kansainvälisten urheilutapahtumien olisi edustettava arvokkaimpia inhimillisiä arvoja eli rehellisyyttä, keskinäistä kunnioitusta, yhteisöllisyyttä ja reilua peliä. Meidän on torjuttava kaikin keinoin näihin periaatteisiin kohdistuvia hyökkäyksiä, kuten korruptiota, laitonta dopingia, ”urheilupesua” ja ihmisoikeusloukkauksia.
Jakob Forssmed, Ruotsin sosiaali- ja kansanterveysministeri
Ministerit kiinnittivät huomiota äskettäin julkaistuun Kansainväliselle olympiakomitealle osoitettuun neljänteen julkilausumaan, jossa todetaan, että Venäjä ei saa käyttää urheilua hyväkseen oikeuttaakseen hyökkäyksensä Ukrainaan. Useat ministerit käyttivät puheenvuoron, jossa he osoittivat solidaarisuutta Ukrainalle ja korostivat vastustavansa voimakkaasti venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistumista merkittäviin kansainvälisiin urheilutapahtumiin, kuten tuleviin Pariisin olympia- ja paralympiakisoihin. Keskusteluun osallistuivat Ukrainan nuoriso- ja urheiluministeri Andriy Chesnokov ja Euroopan neuvoston EPAS:n pääsihteeri ja urheiluosaston päällikkö Sophie Kwasny.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun tarpeesta edistää nuorten osallisuutta EU:n yhteiskunnissa erityisesti nuorten ukrainalaisten osalta. Ministerit pohtivat tapoja muotoilla monenlaisille eri nuorille soveltuvia politiikkatoimia. He korostivat nuorten moninaisia haasteita nykymaailmassa ja keskustelivat EU:n nuorisodialogissa suositelluista tavoista auttaa nuoria voittamaan nämä haasteet. Ministerit painottivat Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaltaisten EU:n ohjelmien merkitystä. He kertoivat myös toimenpiteistä, joita heidän kotimaissaan on jo toteutettu nuorten, myös tilapäisesti siirtymään joutuneiden ukrainalaisten nuorten, tukemiseksi.
Ukrainan nuoriso- ja urheiluministeri Andriy Chesnokov osallistui keskusteluun. Chesnokov totesi, että noin 40% ukrainalaisista nuorista on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja että monet heistä saavat tällä hetkellä tilapäistä suojelua EU:ssa. Hän esitteli Ukrainan prioriteetit EU:n kanssa nuorisopolitiikan alalla tehtävälle yhteistyölle. Neuvosto kuuli myös tilannekatsauksen Växjössä 20.–22. maaliskuuta järjestettyyn EU:n nuorisokonferenssiin osallistuneilta valtuuskunnilta.
Ministerit hyväksyivät päätelmät eurooppalaisen kestävän kehityksen sosiaalisesta ulottuvuudesta nuorten kannalta. Päätelmissä todettiin, että EU:n olisi tehtävä enemmän saadakseen nuoret mukaan kestävän tulevaisuuden politiikan kehittämiseen, ja korostettiin nuorten roolia keskeisinä toimijoina kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toteuttamisessa.
Ministerit hyväksyivät nuoriso-osiossa päätöslauselman sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat sidosryhmät ottavat EU:n nuorisodialogin 9. kierroksen tulokset huomioon ja toteuttavat niiden suhteen jatkotoimia. He hyväksyivät myös päätöslauselman EU:n nuorisostrategian työsuunnitelman 2022–2024 tarkistamisesta.
Urheilusta vastaavat ministerit hyväksyivät päätöslauselman EU:n jäsenmaiden edustusta Maailman antidopingtoimistossa (WADA) ja WADAn toiminnan koordinointia koskevasta arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksena on helpottaa WADAn kokouksiin osallistuvien EU:n edustajien nimeämistä ja korvaamista. Neuvoston päätöslauselmalla päivitetään erityisesti WADAn hallintoneuvoston EU:n edustajien valintamenettelyä.
Muut asiat -kohdassa käsiteltiin useita asioita, kuten EU:n nuorisodialogin epävirallisen aamiaiskokouksen keskustelujen tuloksia, Macolinin sopimusta ja Pariisin vuoden 2024 olympia- ja paralympiakisojen eurooppalaista ulottuvuutta.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Kulttuuri, audiovisuaaliala ja koulutus (tiistai 16. toukokuuta)
Tiistaina neuvosto keskittyi kulttuuria, mediaa ja koulutusta koskeviin kysymyksiin. Aamupäivän istunnossa keskusteltiin eurooppalaisen medianvapaussäädöksen tilanteesta, ja iltapäivällä aiheena oli lukemisen merkitys sosiaalisen osallisuuden ja elämänlaadun kannalta. Ministerit myös hyväksyivät päätelmät vaarassa olevista ja muuttamaan joutuneista taiteilijoista ja tutkintotodistusten automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä päätöslauselman eurooppalaisesta koulutusalueesta: Näkymät vuoteen 2025 ja sen jälkeiseen aikaan.
Lukemisen merkitys
Ministerit kävivät periaatekeskustelun lukemisen merkityksestä oppimisen, oikeudenmukaisuuden ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. He tunnustivat lukemisen ratkaisevan tärkeän roolin monilla elämänaloilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskuntaan integroitumisessa, sekä sen vaikutuksen elämänlaatuun. He painottivat myös, että lukeminen on keskeinen tekijä osallistavan eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa vuoteen 2025 mennessä.
Useat ministerit käyttivät puheenvuoron esitelläkseen omassa maassaan toteutettuja toimia, joilla kannustetaan lapsia ja nuoria lukemaan. Niihin kuuluivat lukuinnon ruokkiminen varhaisesta iästä lähtien, kirjastojen saavutettavuus sekä opettajankoulutuksen painottaminen. Ministerit huomioivat myös haasteet, joita asettavat digitaalisen siirtymän kaltaiset tekijät, sekä tarpeen tunnustaa fyysisten kirjojen merkitys, sukupuolten väliset erot lukutaidossa ja maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaamat erityishaasteet.
Kun lapsi alkaa lukea, hänelle avautuvat koko maailmankaikkeuden ovet. Lukuinnon valaminen varhaisesta iästä kylvää siemenen, joka kantaa hedelmää myöhemmin, kun lapsista tulee aktiivisia kansalaisia, jotka käyttävät demokraattisia oikeuksiaan.
Lotta Edholm, Ruotsin opetusministeri
Ennen keskustelua neuvosto kutsui kansainvälisen koulutustutkimusjärjestön toiminnanjohtajan Dirk Hastedtin esittelemään vuoden 2021 kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (Progress in International Reading Literacy Study, PIRLS) tulokset, ja useat jäsenmaat tarttuivat tilaisuuteen ja pohtivat tutkimuksen tuloksia.
Neuvosto kävi puheenjohtajamaan valmisteleman tilanneselvityksen ja tausta-asiakirjan pohjalta periaatekeskustelun eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. Ministerit ilmaisivat näkemyksensä siitä, mitkä ehdotuksen osat ovat keskeisiä, jotta voidaan vahvistaa media-alaa ja auttaa toimittajia harjoittamaan toimintaansa riippumattomasti. Niihin kuuluivat ehdotetun eurooppalaisen mediapalvelulautakunnan riippumattomuuden turvaaminen, digitaalialan nopeiden muutosten huomioiminen ja toimittajien lähteiden suojelun varmistaminen.
Useat jäsenmaat kommentoivat ehdotetun eurooppalaisen medianvapaussäädöksen ja muiden EU:n välineiden, kuten digitaalisten markkinoiden uuden sääntelykehyksen ja voimassa olevien oikeusvaltiota koskevien säännösten, välistä yhteyttä. Ministerit keskustelivat myös keskeisistä kysymyksistä, jotka on vielä ratkaistava, ennen kuin neuvostossa voidaan päästä yhteisymmärrykseen. Niitä olivat muun muassa kansallisten turvallisuusvaatimusten ja toimittajien ja heidän lähteidensä suojelutarpeiden välinen tasapaino, jäsenmaiden erityispiirteiden parempi huomioiminen sekä liiallisen hallinnollisen taakan välttäminen.
Useat ministerit käyttivät puheenvuoron korostaakseen jatkuvaa sitoutumistaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden takaamiseen ja toimittajien suojelun varmistamiseen osana toimivaa demokraattista yhteiskuntaa.
Vaarassa olevat ja muuttamaan joutuneet taiteilijat
Neuvosto hyväksyi vaarassa olevia ja muuttamaan joutuneita taiteilijoita koskevat päätelmät, joissa se toteaa, että taiteilijoilla on keskeisen tärkeä rooli yhteiskuntien ja yksilöiden elämässä, kehityksessä ja häiriönsietokyvyssä ja että heidän olisi voitava ylläpitää sitä säilyttäen samalla luovuuden ja sananvapauden. Päätelmissä painotetaan, että taiteilijoita on tuettava ja suojeltava kaikenlaisilta uhkilta tai loukkauksilta, jotka vaarantavat heitä taiteellisen työn vuoksi. Taiteilijoiden suojelemiseksi toteutettavia toimia ovat esimerkiksi turvakaupungit, taiteilijaresidenssien mukauttaminen hätämajoituksiksi ja tukitoimet taiteilijoiden integroitumiseksi paikallisiin yhteisöihin.
Ministerit hyväksyivät päätöslauselman eurooppalaisesta koulutusalueesta: Näkymät vuoteen 2025 ja sen jälkeiseen aikaan. Neuvoston päätöslauselma on vastaus komission marraskuussa 2022 julkaisemaan tilanneselvitykseen. Neuvosto hyväksyi myös päätelmät lisätoimista automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamiseksi koulutusalalla. Päätelmissä arvioidaan komission raportin tuloksia ja ehdotetaan useita toimia, joiden avulla voidaan toteuttaa automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen koulutusalalla. Niissä painotetaan, että tällaisen tunnustamisen saavuttaminen edellyttää jäsenmaiden yhteistyötä keskinäisen luottamuksen ja avoimuuden edistämiseksi.
Muut asiat -kohdassa käsiteltiin useita asioita, kuten tukea Ukrainan kulttuuri- ja luoville aloille, julkisia kirjastoja ja ukrainalaispakolaisia sekä Évoran nimeämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2027 (ks. kattava luettelo muista asioista taustatietoasiakirjasta).
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.