"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, 12.–13. toukokuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Tiistai 13. toukokuuta
Kulttuuri/audiovisuaaliala
Audiovisuaaliset mediapalvelut
Neuvosto hyväksyi päätelmät audiovisuaalisia mediapalveluja ja videonjakoalustapalveluja koskevan oikeudellisen kehyksen arvioinnista.
Jatkuvasti muuttuvassa mediaympäristössä meillä on oltava vahvat ja mukautuvat säännöt. Päätelmissä korostetaan EU:n kiireellisimpiä haasteita audiovisuaalisen median alalla ja kehotetaan toimimaan niin, että kaikkia kansalaisia voidaan suojella haitalliselta sisällöltä tulevina vuosina. Teknologia kehittyy väistämättä. Meidän tehtävänämme ei ole estää siihen liittyviä muutoksia vaan valmistautua hyödyntämään niitä tehokkaasti.
Hanna Wróblewska, Puolan kulttuuri- ja kansallisperintöministeri
Päätelmissään neuvosto korostaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin keskeistä roolia luotaessa oikeudellista kehystä, jolla turvataan ja edistetään monimuotoisia, oikeudenmukaisia, turvallisia, luotettavia ja kilpailukykyisiä EU:n audiovisuaalisen median markkinoita sekä varmistetaan riippumaton, luotettava ja kulttuurisesti monimuotoinen audiovisuaalinen sisältö.
Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät nuorten taiteilijoiden sekä kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten tukemisesta heidän aloittaessaan uraansa.
Taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset sekä kulttuurialan ja luovien alojen tukeminen ovat EU:n kulttuurialan työsuunnitelman 2023–2026 tärkeimpien prioriteettien joukossa. Nuoret taiteilijat ja luovan työn tekijät kohtaavat kuitenkin edelleen monia haasteita. Päätelmillä pyritään vastaamaan kyseisiin haasteisiin useiden ehdotettujen aloitteiden ja toimien avulla.
Kulttuurikompassi ja Luova Eurooppa -ohjelman tulevaisuus
Ministerit osallistuivat periaatekeskusteluun, jossa keskityttiin kahteen aiheeseen: Luova Eurooppa -ohjelman tulevaisuus ja tuleva kulttuuria koskeva strateginen kehys, joka tunnetaan kulttuurikompassina.
He keskustelivat erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen nykyisistä haasteista sekä siitä, olisiko Luova Eurooppa -ohjelmaa mukautettava ja missä määrin, jotta näihin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin.
He myös tarkastelivat keinoja, joiden avulla kulttuurikompassi voisi irrottautua nykytilanteesta ja varmistaa, että kulttuurin strateginen merkitys tunnustetaan EU:n ja jäsenmaiden tasolla nousevien uusien poliittisten prioriteettien rinnalla.
EU:n rahoituksella ja elokuva-alan sääntelymallilla saavutetut onnistumiset (Ranskan tiedotusasia)
Kiiruna: Euroopan kulttuuripääkaupunki 2029 (Ruotsin tiedotusasia)
Chemnitzin valkoinen kirja: Euroopan kulttuuripääkaupungit 40 vuotta – 40 suositusta (Saksan tiedotusasia)
kulttuurialan ja luovien alojen arvo tekoälyn kehittämisessä: tekijänoikeuden ja sen lähioikeuksien toteutumisen turvaaminen sekä läpinäkyvyyden varmistaminen tekoälysäädöksen mukaisissa käytännesäännöissä (Espanjan ja Portugalin tiedotusasia, jota Italia kannattaa)
Mondiacult 2025: kulttuuripolitiikkaa ja kestävää kehitystä käsittelevä Unescon maailmankonferenssi, (Barcelona 29.9.–1.10.2025, Espanjan tiedotusasia)
Avoimuus tiedotusvälineiden omistussuhteista ja rahoituksesta (Kroatian tiedotusasia)
Ukrainan kulttuuriin ja kulttuuriperintöön suunnattavan globaalin tuen vauhdittaminen Ukrainan elpymistä käsittelevässä vuoden 2025 konferenssissa (Rooma 10.–11.7.2025, Italian tiedotusasia)
EU:n kulttuuriyhteistyön panos Euroopan yhteisen muistiperinnön ja EU:n resilienssin vahvistamisen näkökulmasta (Latvian, Liettuan ja Viron tiedotusasia)
kulttuurin panos EU:n varautumiseen: digitaalisen kulttuuriperinnön säilyminen (Viron tiedotusasia)
tulevan puheenjohtajamaan työohjelma (Tanskan tiedotusasia)
Neuvosto hyväksyi päätelmät yhdennetystä lähestymistavasta urheiluun ja liikuntaan koulutuksessa.
Lapset ja nuoret liikkuvat yhä vähemmän, ja sillä voi olla vakavia seurauksia heidän fyysiselle ja mielenterveydelleen. Liikunnan painottaminen koulutuksessa ja koulujen liikuntatilojen parempi saatavuus voivat auttaa torjumaan tätä huolestuttavaa suuntausta edistämällä terveitä tottumuksia ja koko eliniän kestävää liikunnan iloa.
Piotr Borys, valtiosihteeri, urheilu- ja matkailuministeriö
Päätelmissä pyritään vastaamaan nykyisiin haasteisiin, jotka liittyvät lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, ja edistämään liikuntaa fyysisen ja mielenterveyden välineenä erityisesti tarkastelemalla, miten liikunta voidaan sisällyttää arkipäivään hyödyntämällä kouluympäristöä sekä tuntien aikana että niiden ulkopuolella.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun urheilijoiden roolista urheilupolitiikan luomisessa. Ministerit keskittyivät urheilijoiden kokemuksen ja ammatillisen asiantuntemuksen arvoon ja keskustelivat tavoista ottaa heidät mukaan urheilupolitiikan muotoiluun ja toteuttamiseen kaikilla tasoilla, etenkin kun on kyse haasteiden kartoittamisesta, ratkaisujen ehdottamisesta ja sen varmistamisesta, että toimintapolitiikat vastaavat urheiluyhteisön tarpeita.
Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vaikutus Ukrainan urheilualaan (puheenjohtajamaan tiedotusasia)
vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten (Milano–Cortina 2026) eurooppalainen ja sosiaalinen ulottuvuus: suuret urheilutapahtumat, urheilun eurooppalainen malli ja vapaaehtoistyön rooli (Italian tiedotusasia)
Maailman antidopingtoimisto (WADA): hallintoneuvoston kokous 5. joulukuuta 2024 (WADAn hallintoneuvostoon kuuluvan EU:n jäsenmaiden edustajan tiedotusasia)
9. toukokuuta 2025: urheiluala juhlistaa Eurooppa-päivää (Espanjan tiedotusasia)
tulevan puheenjohtajamaan työohjelma (Tanskan tiedotusasia)
Epävirallinen lounas
Urheiluministerit osallistuivat epäviralliseen lounaskeskusteluun monialaisesta yhteistyöstä urheilun ja liikunnan edistämiseksi kouluissa.
Osana korkeakoulutuspakettia neuvosto hyväksyi suosituksen korkeakoulutuksen eurooppalaisesta laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmästä ja päätöslauselman eurooppalaisesta yhteistutkintomerkistä ja seuraavista vaiheista kohti mahdollista eurooppalaista yhteistutkintoa.
Saavutettu yhteisymmärrys vie meidät askeleen lähemmäksi EU:n korkeakoulutuksen yhtä keskeistä strategista tavoitetta: mahdollista eurooppalaista yhteistutkintoa, joka lisäisi eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Tämä on tärkeä virstanpylväs, kun pyrimme syventämään eurooppalaista korkeakoulualan yhteistyötä ja vahvistamaan sen globaalia asemaa.
Andrzej Szeptycki, Puolan tiede- ja korkeakouluministerin sijainen
Suosituksessa keskitytään parantamaan korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä luottamuksen, vastuuvelvollisuuden ja kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi kaikkialla EU:ssa. Se sisältää joukon kriteerejä, joiden perusteella voitaisiin myöntää eurooppalainen yhteistutkintomerkki yhteisille ohjelmille, jotka toteutetaan vähintään kahden EU-maan korkeakoulujen välillä. Päätöslauselmassa esitetään neuvoston visio eurooppalaisesta yhteistutkintomerkistä ja vuoteen 2029 mennessä toteutettava kolmivaiheinen etenemissuunnitelma.
EU-maiden opetusministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät osallistavista ja oppijakeskeisistä käytännöistä varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa. Päätelmissä otetaan huomioon tarve rakentaa kestävämpiä ja osallistavampia koulutusjärjestelmiä ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun osaamisunionin roolista eurooppalaisen koulutusalueen vahvistamisessa.
Ministerit keskustelivat siitä, miten osaamisunioni ja eurooppalainen koulutusalue voisivat parhaiten täydentää toisiaan, jotta kaikille oppijoille voitaisiin taata laadukas ja osallistava koulutus, välttäen samalla päällekkäisyyksiä ja ylimääräistä hallinnollista rasitusta.
He ilmaisivat myös näkemyksiään siitä, mitkä osaamisunionin keskeiset osatekijät olisi asetettava etusijalle eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden tukemiseksi, ja tarkastelivat sitä, miten hallintoa voitaisiin yksinkertaistaa johdonmukaisuuden parantamiseksi ja päätöksenteon nopeuttamiseksi.
EU-tietoisuuden edistäminen koulutuksen avulla (puheenjohtajamaan tiedotusasia)
älypuhelinten käytön kielteiset vaikutukset kouluissa (Italian, Itävallan ja Ruotsin tiedotusasia)
epävirallinen konferenssi (Rooma, 27.–28.6.2025): Vuosi G7-maiden opetusministerikokouksen jälkeen: mitä toimia olisi toteutettava koulutusyhteistyön kehittämiseksi edelleen? (Italian tiedotusasia)
EU:n koulutusyhteistyön panos totalitaarisia järjestelmiä koskevan tietämyksen lisäämiseen ja EU:n resilienssin vahvistamiseen (Latvian, Liettuan ja Viron tiedotusasia)
seitsemäs OECD:n maailmanlaajuinen foorumi: koulutuksen ja osaamisen tulevaisuus 2040 (Bratislava, 24.–26.11.2025) (Slovakian tiedotusasia)
tulevan puheenjohtajamaan työohjelma (Tanskan tiedotusasia)
Epävirallinen lounas
Ministerit kävivät epävirallisen lounaskeskustelun koulutusjärjestelmien kestävyydestä ja valmiudesta.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun disinformaatiosta, manipuloinnista ja uhkista kybertoimintaympäristössä ja niiden vaikutuksesta nuorten elämään.
Nuoret altistuvat yhä useammin verkossa disinformaatiolle, joka vääristää heidän käsitystään kriittisistä kysymyksistä ja vaikuttaa kielteisesti heidän mielenterveyteensä. Meidän on torjuttava näitä kasvavia uhkia toteuttamalla EU:n tason toimia, joilla edistetään nuorten sukupolvien digi- ja medialukutaitoa, mikä parantaa heidän kykyään sietää paremmin verkossa tapahtuvaa manipulointia ja edistää turvallisempaa digitaalista ympäristöä.
Barbara Nowacka, Puolan opetusministeri
Ministerien aiheena oli erityisesti se, miten jäsenmaat voivat tarjota nuorille parempia digitaitoja, kriittisen ajattelun taitoja ja medialukutaitoa, joita he tarvitsevat kyetäkseen arvioimaan verkkosisältöä ja kehittääkseen disinformaation ja manipuloinnin torjuntakykyään digiympäristössä.
He ehdottivat myös EU:n tason välineitä ja toimia, jotka voivat parantaa nuorten kykyä torjua disinformaatiota ja manipulointia verkossa, edistää digitaalisten välineiden myönteistä ja vastuullista hyödyntämistä ja tarjota nuorille paremmat valmiudet tietoon perustuvaan ja aktiiviseen demokraattiseen osallistumiseen digiaikana.
EU:n nuorisoministerit hyväksyivät päätelmät eurooppalaisiin arvoihin perustuvasta Euroopan nuorten yhteisöstä yhteisen ja turvallisen Euroopan puolesta.
Puheenjohtajamaa Puolan prioriteettien mukaisesti päätelmissä tarkastellaan tapoja vahvistaa nuorten eurooppalaisten eurooppalaista identiteettiä erityisesti edistämällä demokratiaan liittyvää kansalaiskoulutusta, digi- ja medialukutaitoa sekä yhteisöjen kehittämistä.
Niissä otetaan huomioon Lublinissa maaliskuussa osana EU:n nuorisodialogia järjestetyn EU:n nuorisokonferenssin tulokset.
Ministerit hyväksyivät neuvoston päätöslauselman EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen tarkistamiseksi.
Päätöslauselmalla pyritään saattamaan hallinto ajan tasalle ottaen huomioon EU:n nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa tapahtunut kehitys ja edellisen, vuonna 2019 toteutetun uudelleentarkastelun jälkeen saadut kokemukset.
EU:n nuorisodialogi – epävirallisen aamiaiskokouksen keskustelujen tulokset (puheenjohtajamaan tiedotusasia)
Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vaikutus ukrainalaisiin nuoriin (puheenjohtajamaan tiedotusasia)
nuorisopolitiikan alan EU-yhteistyön panos Euroopan yhteisen muistiperinnön edistämiseen ja EU:n resilienssin vahvistamiseen (Liettuan tiedotusasia Latvian ja Viron tukemana)
tulevan puheenjohtajamaan työohjelma (Tanskan tiedotusasia)
Epävirallinen aamiainen
Ministerit keskustelivat epävirallisen aamiaisen yhteydessä aiheesta ”Verkossa mutta millä hinnalla? Nuoriso, sosiaalinen media ja verkkohyvinvoinnin tulevaisuus”.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
