"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kuultuaan videoyhteyden välityksellä Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban puheenvuoron, jossa hän tiedotti EU:n vastaaville tahoille viimeaikaisista tapahtumista paikalla.
Venäjän jatkuvista hyökkäyksistä huolimatta Ukraina saavuttaa merkittävää sotilaallista menestystä erityisesti Mustallamerellä. Venäjä on kuitenkin lisännyt ohjus- ja droonihyökkäyksiä siviilikohteisiin Ukrainassa ja on edelleen uhka Euroopalle.
Neuvoston keskustelussa keskityttiin sen vuoksi tarpeeseen jatkaa Ukrainalle annettavaa apua, myös sotilaallista tukea.
Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että emme voi heikentää tukeamme Ukrainalle, vaan nyt on päinvastoin lisättävä ja vauhditettava sitä. Tarjoamalla taloudellisia resursseja, sotilaskalustoa, sotilaiden koulutusta ja kaikkea sitä, mitä Ukraina tarvitsee puolustautuakseen.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Valmistellakseen 1. helmikuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston ylimääräistä kokousta ministerit keskustelivat tavoista tukea Ukrainaa antamalla enemmän ja ennakoitavampaa apua. Ulkoasiainedustaja toivoi, että EU pääsisi sopimukseen Euroopan rauhanrahaston 5 mrd. €:n lisämäärärahoista ja Ukrainan avustusrahaston perustamisesta Ukrainan kiireellisimpiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Mitä tulee Venäjän pysäytettyihin varoihin, voin mielestäni sanoa, että meillä on poliittinen yhteisymmärrys työn saattamisesta päätökseen joulukuussa esittämämme ehdotuksen pohjalta, jossa keskitytään tuloihin eli satunnaisiin voittoihin.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Lähi-idän tilanne
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän tilanteesta ja kävi aiheesta erilliset keskustelut seuraavien kanssa: Israelin ulkoministeri Israel Katz; Saudi-Arabian, Egyptin ja Jordanian ulkoministerit Faisal bin Farhan Al Saud, Sameh Shoukry ja Ayman Safadi; sekä Arabiliiton pääsihteeri Ahmed Aboul Gheit ja palestiinalaishallinnon ulkoministeri Riyad al-Maliki.
Ministeri Israel Katzin kanssa käydyn ensimmäisen keskustelun aikana EU-maiden ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että ehdoton ja välittömin prioriteetti on katastrofaalinen tilanne Gazassa – siviiliuhrien lisääntyminen, laajalle levinnyt nälänhätä, vakavat puutteet humanitaarisen avun toimittamisessa ja saatavuudessa sekä yli 100 päivää panttivankeina pidetyt israelilaiset.
Yhä kasvava määrä kuolemaa, tuhoa ja vaikeuksia Palestiinan kansalle ei auta Hamasin ja sen ideologian kukistamisessa. Se ei lisää Israelin turvallisuutta, vaan päinvastoin.
Siksi meidän on kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehostettava pyrkimyksiä löytää ulospääsy tappavasta vastakkainasettelusta.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Sen jälkeen EU-maiden ministerit kävivät lounaskeskustelun rauhanpäivän hankkeen alueellisten kumppaneiden – Saudi-Arabian, Jordanian, Egyptin ja Arabiliiton – kanssa.
He olivat yhtä mieltä tarpeesta tukea YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöä (UNRWA) ja keskustelivat sodanjälkeisestä Gazasta, yhteisistä ponnisteluista elvyttää kahden valtion ratkaisua koskeva poliittinen prosessi sekä valmistelevan rauhankonferenssin ja kattavan alueellisen rauhansuunnitelman valmistelusta.
Kolmannen keskustelun ministerit kävivät Palestiinan ulkoministerin Riyad al-Malikin kanssa, jolle he vahvistivat EU:n vahvan tuen Palestiinan kansalle ja palestiinalaishallinnolle.
Lopuksi ulkoasiainedustaja esitteli EU:n jäsenmaille ajatuksensa EU:n sisäisestä keskustelusta, joka koskisi kokonaisvaltaista lähestymistapaa Lähi-idän rauhanprosessin uudelleen aloittamiseksi ja joka perustuisi rauhanpäivän hankkeen yhteydessä tehtyyn työhön. Ulkoasiainedustaja kehotti erityisesti jatkamaan tulevaisuudessa työskentelyä valmistelevan rauhankonferenssin hyväksi, jotta Israelin ja Palestiinan konfliktiin voidaan puuttua kattavalla tavalla.
Ministerit käsittelivät myös seuraavia näkökohtia: käynnissä oleva työ koskien pakotteita Länsirannan siirtokuntien ääriryhmiä ja väkivaltaisia miehittäjiä vastaan, jatkuvat jännitteet Israelin Libanonin vastaisella rajalla ja Punaisellamerellä sekä viimeaikainen väkivallan kierre, joka on vaatinut useita siviiliuhreja alueella ja Etelä-Aasiassa.
Azerbaidžan ja Armenia
Ulkoasiainneuvosto käsitteli ajankohtaisten asioiden yhteydessä Azerbaidžania ja Armeniaa. Neuvosto ilmaisi solidaarisuutensa Ranskalle sen diplomaattien karkottamisen ja viimeaikaisten mediahyökkäysten johdosta. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että Azerbaidžanin on palattava merkittäviin rauhan- ja normalisointineuvotteluihin Armenian kanssa.
Armenian alueellista koskemattomuutta ei saa loukata, ja mahdollisilla loukkauksilla on vakavia vaikutuksia suhteisiin EU:n kanssa.
Neuvoston päätelmät
Neuvosto hyväksyi päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2024.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että emme voi heikentää tukeamme Ukrainalle, vaan nyt on päinvastoin lisättävä ja vauhditettava sitä. Tarjoamalla taloudellisia resursseja, sotilaskalustoa, sotilaiden koulutusta ja kaikkea sitä, mitä Ukraina tarvitsee puolustautuakseen.
