Konsuliviranomaisten antama suojelu

Konsuliviranomaisten EU-kansalaisille antama suojelu

Konsuliviranomaisten antamalla suojelulla tarkoitetaan apua, jota maa antaa omille ulkomailla asuville tai matkustaville, avun tarpeessa oleville kansalaisilleen.

Konsuliavun antamisesta EU-kansalaisille vastaavat ensisijaisesti yksittäiset EU-maat. Kaikilla EU-mailla ei kuitenkaan ole suurlähetystöä tai konsulaattia kaikissa maailman maissa. Tämän seurauksena osa EU-kansalaisista on vailla edustusta eikä voi saada apua kotimaansa suurlähetystöltä tai konsulaatilta.

Edustusta vailla olevien EU-kansalaisten oikeudet ulkomailla

EU-kansalaisilla on oikeus kääntyä minkä tahansa muun jäsenmaan suurlähetystön tai konsulaatin puoleen, jos he ovat vailla edustusta ja tarvitsevat apua EU:n ulkopuolella.

Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toisin sanoen autettava edustusta vailla olevia EU-kansalaisia samoin edellytyksin kuin omia kansalaisiaan.

Tässä on kyse oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, joka on yksi EU-kansalaisten perusoikeuksista. Se on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa 20 (2 c) ja 23 ja EU:n perusoikeuskirjan artiklassa 46.

Jäsenmaiden keskinäinen avunanto on erityisen tärkeää konsuliapua edellyttävissä kriisitilanteissa. Tällainen tilanne syntyy, kun lukuisien EU-kansalaisten henki, terveys tai turvallisuus on vaarassa EU:n ulkopuolisessa maassa esimerkiksi luonnonkatastrofin, suuronnettomuuden tai poliittisen sekasorron vuoksi.

EU:n jäsenmaiden suurlähetystöt ja konsulaatit voivat antaa apua seuraavissa tapauksissa:

Varastettu tai kadonnut passi tai henkilökortti

Suurlähetystö voi myöntää tilapäisen matkustusasiakirjan, jotta EU-kansalainen voi palata kotiinsa.

Pidätys tai vangitseminen

Suurlähetystö voi antaa tietoa paikallisesta oikeusjärjestelmästä ja auttaa EU-kansalaista löytämään asianajajan.

Rikoksen uhriksi joutuminen

Suurlähetystö voi avustaa EU-kansalaista ja neuvoa, miten toimitaan.

Vakava onnettomuus tai sairaustapaus

Suurlähetystö voi auttaa sairaalaan joutunutta EU-kansalaista saamaan yhteyden vakuutusyhtiöön, perheeseen tai ystäviin.

Hätäapu ja kotiuttaminen

Suurlähetystö voi auttaa EU-kansalaisia hätätilanteissa (esim. konflikti tai luonnonkatastrofi).

Kuolema

Suurlähetystö voi auttaa EU-kansalaisia tiedon välittämisessä lähiomaisille ja kuolemantapauksen ilmoittamisessa viranomaisille.

Vahvistaakseen konsulisuojelua ja helpottaakseen suojeluoikeuden käyttöä EU hyväksyi vuonna 2015 direktiivin EU:n ulkopuolella asuville tai matkustaville edustusta vailla oleville unionin kansalaisille annettavasta konsuliviranomaisten suojelusta.

Direktiivin tarkoituksena on lisätä EU-maiden konsuliviranomaisten yhteistyötä ja koordinointia.

• Direktiivi konsuliviranomaisten antamasta suojelusta (EU:n virallinen lehti)

Seuraavalla verkkosivustolla on kaikkien EU-maiden suurlähetystöjen ja konsulaattien yhteystiedot avun pyytämistä varten:

• Luettelo EU-maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista

Konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan direktiivin mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnolla (EUH) ja EU:n edustustoilla ympäri maailmaa on yhdessä EU:n jäsenmaiden kanssa keskeinen rooli sen varmistamisessa, että EU-kansalaisten oikeus konsulisuojeluun toteutuu.

EUH ja EU:n edustustot auttavat erityisesti koordinoimaan EU:n toimia konsuliviranomaisten kriisivalmiuden ja -toiminnan alalla.

• Luettelo EU:n edustustoista

Tilapäiset matkustusasiakirjat

Tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntäminen on EU-kansalaisille useimmin annettava avun muoto paikoissa, joissa heidän kotimaallaan ei ole suurlähetystöä eikä konsulaattia.

Niitä myönnetään kansalaisille, joiden passit tai muut matkustusasiakirjat ovat kadonneet, varastettu tai tuhoutuneet. Niitä tarvitaan, jotta he pääsisivät turvallisesti takaisin kotiinsa.

EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevat säännöt hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. EU hyväksyi asiaa koskevan uuden direktiivin kesäkuussa 2019. Uusilla säännöillä päivitettiin EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan muotoa ja turvaominaisuuksia ja yksinkertaistettiin menettelyjä, joita sovelletaan edustusta vailla oleviin EU-kansalaisiin EU:n ulkopuolisissa maissa.

Euroopan komissio hyväksyi 8. joulukuuta 2022 EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan tekniset yksityiskohdat. Kansalaisille aletaan joulukuussa 2025 myöntää uudistettuja EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja, jotka koostuvat tarrasta ja passin kokoisesta kirjasesta.

Tarra

Kirjanen (etupuoli)

Kirjanen (takapuoli)

Jäsenmaiden yhteistyö konsuliapuasioissa

Koska kaikki jäsenmaat eivät ole edustettuina koko maailmassa, on olennaista, että EU-maat tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kaikki hädänalaiset EU-kansalaiset saavat apua samoin ehdoin.

Jäsenmaiden konsulaattiverkosto kokoontuu EU:n ulkopuolisissa maissa käsittelemään EU-kansalaisia kyseisessä maassa koskevia yhteisiä huolenaiheita.

Lisäksi kyseisessä maassa edustettuina olevien jäsenmaiden konsulaattihenkilöstö voi yhdessä EU:n edustuston kanssa valmistautua kriisitilanteisiin esimerkiksi laatimalla yhteisen varautumissuunnitelman.

Jäsenmaiden konsuliosastot ja kriisikeskukset sekä EU-edustustot käyttävät tietojen jakamiseen ja varautumissuunnitteluun myös verkkoalustaa.

Esimerkkejä yhteistyöstä

EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet yhteisvoimin konsuliapua edustusta vailla oleville EU-kansalaisille monessa yhteydessä, kuten koronapandemian, Afganistanin kriisin, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, Sudanin konfliktin ja Lähi-idän kriisin aikana.

Evakuoinnit Sudanista vuonna 2023 ja koronapandemiasta johtuneet kotiuttamiset vuonna 2020 olivat erityisen haasteellisia, edellinen Sudanin kriisin monimutkaisuuden ja jälkimmäinen koronapandemian laajuuden vuoksi.

Evakuoinnit Sudanista

Kun Sudanissa puhkesi konflikti huhtikuussa 2023, maassa oli noin 1 700 EU-kansalaista, joista monet olivat vailla edustusta.

Evakuointioperaatioita johtaneet EU:n jäsenmaat evakuoivat tehokkaan EU-tason koordinoinnin ansiosta myös muita EU-kansalaisia ja jopa muiden maanosien kansalaisia.

Koronapandemiasta johtuneet kotiuttamiset

Kun maailmanlaajuiset matkustusrajoitukset otettiin vuoden 2020 alussa äkillisesti käyttöön koronapandemian vuoksi, yli 600 000 EU-kansalaista jäi jumiin ulkomaille.

EU ja sen jäsenmaat reagoivat tilanteeseen järjestämällä yhteisesti laajamittaisen koordinoidun kotiuttamisoperaation, jonka ansiosta ihmiset pääsivät matkustamaan kotiin.

Pelastuspalvelumekanismi

EU:n jäsenmaat ja muut EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat maat voivat pyytää mekanismin kautta konsuliapua kansalaisilleen esimerkiksi evakuointioperaatioiden yhteydessä.

Mekanismin avulla saatiin vuonna 2024 turvallisesti evakuoitua lähes 1 400 EU-kansalaista muun muassa Haitista, Lähi-idästä ja Vanuatusta. Aiempia laajamittaisia operaatioita ovat olleet muun muassa

• 100 000 henkilön kotiuttaminen koronapandemian aikana vuonna 2020 (kotimaahan palanneista yhteensä 600 000 EU-kansalaisesta)
• 3 000 EU-kansalaisen ja 7 000 afganistanilaisen evakuointi Afganistanista vuonna 2021

• EU:n pelastuspalvelumekanismi: konsuliapua täydentävä tuki (Euroopan komissio)

EU-kansalaisten oikeuksien suojelu ulkomailla

EU ja sen jäsenmaat voivat tehdä konsuliviranomaisten yhteisiä virallisia yhteydenottoja, jos EU-kansalaisten oikeuksia loukataan jatkuvalla tavalla tai jos he joutuvat ulkomailla vaikeaan tilanteeseen.

Esimerkiksi avun saamiseksi EU-kansalaisille, joita pidetään hyvin huonoissa vankilaoloissa ravinnon tai lääkkeiden puutteessa, voidaan aloittaa konsulihanke.

Konsulihankkeen lisäksi EU ja sen jäsenmaat voivat myös käynnistää konsuliyhteistyöhankkeen. Sen tavoitteena on jatkaa keskusteluja kyseisen maan viranomaisten kanssa EU-kansalaisten tilanteen parantamiseksi.

Käsittely neuvostossa

Neuvostossa konsuliyhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelystä vastaa konsuliasioiden työryhmä (COCON). Se käsittelee ja koordinoi konsuliyhteistyötä EU:n jäsenmaiden kesken ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa.

• Konsuliasioiden työryhmä

Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

EU keskustelee säännöllisesti USA:n, Kanadan, Norjan, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa yhteisistä huolenaiheista sekä yhteistyöstä. Näissä kokouksissa EU:ta edustaa neuvoston puheenjohtajamaa.

Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa

• konsuliviranomaisten kriisivalmius ja kriisinseuranta
• yhteistyö hiljattain ilmenneisiin kriiseihin vastaamisessa
• konsuliyhteistyöhankkeet
• mahdollisten yhteistä etua koskevien asioiden määrittely
• tietojenvaihto

Katso myös

• Konsuliviranomaisten antama suojelu (Euroopan komissio)
• Konsuliviranomaisten EU:n kansalaisille antama suojelu (Euroopan ulkosuhdehallinto)