Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi
Strategisessa kompassissa annetaan ohjeita ja esitetään yhteinen visio EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Mikä on strateginen kompassi?
Neuvosto hyväksyi strategisen kompassin 22. maaliskuuta 2022 vain muutama viikko sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Strateginen kompassi on toimintasuunnitelma, jossa esitetään yhteinen strateginen visio ja konkreettiset tavoitteet EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Siinä käsitellään kasvavia uhkia, kuten geopoliittista kilpailua, taloudellista kilpailua, teknologian kehitystä, disinformaatiota ja ilmastokriisiä.
Kompassissa esitetään monitahoinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät diplomatia, humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, ilmastotoimet, ihmisoikeuksien edistäminen, taloudellinen tuki ja kauppapolitiikka.
Se kattaa kaikki turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökohdat, ja se on järjestetty neljään pilariin: toiminta, suojaaminen, investoinnit ja yhteistyö.
Toiminta – läsnäolo ja toiminta kentällä
Nopeutetaan EU:n siviili- ja sotilasalan välineiden käsittelyä, jotta voidaan räätälöidä toiminta kumppaneiden tarpeisiin ja vahvistaa EU:n roolia keskeisenä toimijana kriisinhallinnassa kaikkialla maailmassa.
Investoinnit – enemmän ja paremmin
Puolustusvalmius rakentuu integroidun, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja häiriönsietokykyisen Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan sekä vahvistetun Euroopan puolustusteollisuuden varaan.
Suojaaminen – uhkien ennakointi ja kansalaisten suojelu
Vahvistetaan selviytymiskykyä, jotta voidaan taata vapaa, turvallinen ja turvattu pääsy kiistellyille strategisille alueille, suojella EU:n kansalaisia ja tukea EU:n kumppaneita maailmanlaajuisesti.
Yhteistyö – keskeinen vahvuuden ja häiriönsietokyvyn perusta
Laajennetaan ja syvennetään räätälöityjä kumppanuuksia kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti, jotta varmistetaan yhteinen etu ja tehostettu yhteistyö.
Edistyminen numeroina
Sen jälkeen, kun strateginen kompassi hyväksyttiin vuonna 2022, kaikissa neljässä pilarissa on edistytty merkittävästi:
Toiminta
- EU:n nopea toimintakyky, jonka avulla EU voi reagoida nopeasti kriiseihin ja uhkiin (2025)
- uuden EUNAVFOR ASPIDES -merioperaation käynnistäminen Punaisenmeren ja Persianlahden alueen turvallisuuden parantamiseksi (2024)
- Armeniassa toteutettavan EU:n operaation käynnistäminen (2023)
- Moldovassa toteutettavan EU:n kumppanuusoperaation käynnistäminen (2023)
- turvallisuus- ja puolustusaloitteen käynnistäminen Guineanlahden Länsi-Afrikan maiden tukemiseksi räätälöidyn siviili- ja sotilasasiantuntemuksen avulla (2023)
- Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation käynnistäminen (2022)
Investoinnit
- ReArm Europe (Readiness 2030) ‑suunnitelman esittely (2025)
- Euroopan turvallisuutta edistävän välineen (SAFE) hyväksyminen ja kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointi (2025)
- käynnissä olevat neuvottelut Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta (2025)
- jäsenmaiden puolustusmenot olivat 326 mrd. €, joista 102 mrd. € oli puolustusinvestointeja (2024)
- 300 milj. € yhteisten puolustushankintojen tukemiseen ja 500 milj. € ampumatarvikkeiden tuotannon edistämiseen EU:n budjetin puitteissa (2023)
Suojaaminen
- varautumisunionistrategian esittely (2025)
- hybridialan nopean toiminnan ryhmien perustaminen avustamaan jäsenmaita ja kumppaneita (2024)
- ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntavälineistön kehittäminen demokraattisiin prosesseihin kohdistuviin uhkiin puuttumiseksi (2024)
- kyberresilienssisäädöksen ja kybersolidaarisuussäädöksen hyväksyminen (2024)
- yhteisen korkean kyberturvatason varmistamista koko unionissa (NIS2) ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevien toimenpiteiden hyväksyminen (2023)
- turvallisuutta ja puolustusta tukevan EU:n avaruusstrategian, EU:n kyberpuolustuspolitiikan ja tarkistetun EU:n merellisen turvallisuusstrategian hyväksyminen (2023)
Yhteistyö
- turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksien allekirjoittaminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (2024–2025)
- yhteistyö YK:n kanssa EU:n ja YK:n yhteistyön yhteisten prioriteettien toteuttamiseksi (2022–2024)
- Schumanin turvallisuus- ja puolustusfoorumi, johon osallistui kansainvälisiä kumppaneita, EU:n puolustusministereitä ja sidosryhmiä (2023–2024)
- EU:n ja Naton kolmannen yhteisen julistuksen allekirjoittaminen (2023)
- yhteistyö alueellisten kumppaneiden, kuten Afrikan unionin, Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön, Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön ja Persianlahden yhteistyöneuvoston, kanssa
- tehostettu vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten kahdenvälisten kumppaneiden kanssa
Katso myös
Euroopan puolustusvalmius
EU:n puolustus numeroina
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY)
Päivitetty viimeksi: 28. elokuuta 2025