EU:n ja Naton yhteistyö

Miksi EU:n ja Naton kumppanuudella on merkitystä?

EU:n ja Naton strateginen kumppanuus perustuu yhteisiin arvoihin, päättäväisyyteen vastata yhteisiin haasteisiin ja yksiselitteiseen sitoumukseen edistää ja varjella rauhaa, vapautta ja vaurautta euroatlanttisella alueella.

EU:n ja Naton suhteet institutionalisoitiin 2000-luvun alussa käyttäen perustana 1990-luvulla toteutettuja toimia, joilla pyrittiin lisäämään eurooppalaista vastuuta puolustusasioissa.

EU:n ja Naton yhteistyö on ollut ratkaisevan tärkeää euroatlanttisen turvallisuuden parantamiseksi. Nato on edelleen jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta, mutta vahvempi ja toimintakykyisempi eurooppalainen puolustus, joka täydentää Natoa, on olennaisen tärkeä.

EU:n ja Naton kumppanuus on ratkaisevan tärkeä euroatlanttisen alueen turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi, nyt enemmän kuin koskaan lisääntyvien haasteiden ja uhkien vuoksi.

EU ja Nato edustavat yhteensä yli 1 miljardia ihmistä ja joitakin maailman suurimmista talouksista, ja niillä on merkittävä poliittinen ja sotilaallinen vaikutusvalta maailmannäyttämöllä.

EU:n 27 jäsenmaasta 23 on myös Naton jäseniä.

EU-maat, jotka ovat Naton jäseniä

Tekstiversio

Natolla ja EU:lla on 23 yhteistä jäsentä: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

EU:n ja Naton yhteistyön alat

EU:n ja Naton yhteistyö kattaa useita erityisiä strategisia aloja:

Hybridiuhkien torjunta

Yhteistyö, jolla kehitetään yhteistä tilannetietoisuutta hybridi- ja terroriuhkista sekä vahvistetaan selviytymiskykyä tulevien kriisien varalta.

Puolustuskyvyt

Yhteiset toimet, joilla parannetaan EU:n ja Naton voimavarojen kehittämisprosessien johdonmukaisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta.

Valmiuksien kehittäminen

Autetaan kumppaneita kehittämään valmiuksiaan ja vahvistamaan selviytymiskykyään, myös Länsi-Balkanilla sekä itäisessä ja eteläisessä naapurustossa.

Operatiivinen yhteistyö

Tietojenvaihto operatiivisista sitoumuksista ja yhteiset pyrkimykset operatiivisen yhteistyön parantamiseksi erityisesti merialalla.

Puolustusteollisuus ja -tutkimus

Teollisuuteen ja tutkimukseen liittyvien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä asiaankuuluvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinointi.

Poliittinen vuoropuhelu

EU:n ja Naton poliittinen vuoropuhelu on edelleen välttämätön väline, jolla vahvistetaan keskinäistä ymmärtämystä, rakennetaan luottamusta ja varmistetaan keskinäinen avoimuus.

Kyberturvallisuus ja -puolustus

Tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto sekä kumppaneiden kybervalmiuksien kehittämisen, kyberharjoitusten ja -koulutuksen koordinointi.

Koordinoidut harjoitukset

Rinnakkaiset ja koordinoidut harjoitukset, joilla parannetaan molempien organisaatioiden selviytymiskykyä ja valmiuksia kriisitilanteessa.

EU:n ja Naton yhteistyö käytännössä

Vuosina 2016–2017 neuvosto ja Nato hyväksyivät 74 yhteistä ehdotusta konkreettisiksi toimiksi sellaisilla aloilla kuin terrorismin torjunta, sotilaallinen liikkuvuus, kyberturvallisuus, puolustuskyvyt, puolustusteollisuus ja hybridiuhkien torjunta.

Näitä aloitteita ovat esimerkiksi

jäsennellyt vuoropuhelut, jotka koskevat selviytymiskykyä, sotilaallista liikkuvuutta, avaruutta, kyberturvallisuutta, ilmastoa ja puolustusta sekä uusia ja murroksellisia teknologioita
reaaliaikainen näkemysten, raporttien ja analyysien vaihto vihamielisistä tiedotustoimista ja ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä
neuvottelut laajemmista puolustusteollisuuskysymyksistä ja konkreettisista aiheista, jotka liittyvät teollisuuden osallistumiseen ja tukemiseen
säännölliset keskustelut ja tilannekatsaukset Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta

Vuodesta 2017 alkaen neuvosto on pannut joka vuosi merkille yhteisten ehdotusten täytäntöönpanoa koskevan tilanneselvityksen.

Vastaus nykyisiin haasteisiin

EU:n ja Naton yhteistyö on laajentunut merkittävästi viime vuosina kolmen yhteisen julistuksen (2023, 2018 ja 2016) sekä EU:n strategisen kompassin ja vuonna 2022 hyväksytyn Naton strategisen konseptin pohjalta.

EU:n ja Naton yhteistyötä koskevassa kolmannessa ja uusimmassa yhteisessä julistuksessa, joka hyväksyttiin 10. tammikuuta 2023, hahmotellaan tämän päivän haasteita ja sitä, miten yhteistyöllä vastataan niihin.

Julistuksessa EU ja Nato toteavat yksimielisesti tuomitsevansa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja tukevansa Ukrainan suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta ja oikeutta puolustautua.

Koska kohdattavat turvallisuusuhat ja -haasteet laajenevat ja vahvistuvat, viemme kumppanuutemme seuraavalle tasolle pitkäaikaiseen yhteistyöhömme pohjaten. Yhteinen julistus EU:n ja Naton yhteistyöstä 10.1.2023

Julistuksessa esitetään yhteinen visio siitä, miten EU ja Nato aikovat toimia yhdessä yhteisten turvallisuusuhkien torjumiseksi. EU ja Nato laajentavat ja syventävät yhteistyötä muun muassa seuraavilla aloilla:

kasvava geostrateginen kilpailu
häiriönsietokyky ja kriittisen infrastruktuurin suojelu
uudet ja murrokselliset teknologiat
avaruus
ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset
ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä

Katso myös

EU:n puolustus numeroina

Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY)