Schengen-alue
Schengen-alueella yli 450 miljoonaa ihmistä voi matkustaa vapaasti jäsenmaiden välillä ilman rajatarkastuksia.
Mikä on Schengen?
Schengen-alue on yksi Euroopan yhdentymishankkeen merkittävimmistä saavutuksista. Se käynnistyi vuonna 1985 hallitustenvälisenä hankkeena, johon osallistui viisi EU-maata – Ranska, Saksa, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg – ja siitä on vähitellen tullut maailman laajin vapaan matkustamisen alue.
Schengen on Luxemburgissa Saksan ja Ranskan rajalla sijaitseva pieni kylä, jossa Schengenin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1985 ja Schengenin yleissopimus vuonna 1990.
Alueella, jolla ei ole sisärajavalvontaa,
- maat eivät suorita sisärajatarkastuksia, paitsi jos on kyse erityisistä uhkista
- maat suorittavat ulkorajojen yhdenmukaista valvontaa selkeästi määriteltyjen kriteerien perusteella
Schengen-aluetta koskevia sääntöjä kutsutaan Schengenin rajasäännöstöksi.
Mitkä maat kuuluvat Schengeniin?
Tällä hetkellä Schengen-alue on kooltaan yli 4 miljoonaa neliökilometriä, ja sen asukasmäärä on yli 450 miljoonaa. Siihen kuuluu 29 maata:
- 25 EU:n 27 jäsenmaasta
- kaikki Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi)
Neuvosto sopi 30. joulukuuta 2023 Bulgarian ja Romanian vastaisilla sisäisillä ilma- ja merirajoilla tehtävien rajatarkastusten poistamisesta. Neuvosto päätti 12. joulukuuta 2024 lopettaa myös näiden maiden kanssa yhteisillä ja niiden välisillä sisäisillä maarajoilla tehtävät henkilötarkastukset. Näin ollen Bulgaria ja Romania liittyivät 1. tammikuuta 2025 täysimääräisesti osaksi Schengen-aluetta.
Tarkastuksia Kyproksen vastaisilla sisärajoilla ei ole vielä poistettu, eikä Irlanti kuulu Schengen-alueeseen.
Mitä hyötyä on Schengenistä?
Schengen-alueella yli 450 miljoonaa ihmistä voi matkustaa vapaasti jäsenmaiden välillä ilman rajatarkastuksia.
Päivittäin noin 3,5 miljoonaa ihmistä ylittää sisärajan mennessään töihin tai opiskelemaan tai vieraillessaan perheensä tai ystäviensä luona. Lähes 1,7 miljoonaa ihmistä asuu eri Schengen-maassa kuin missä työskentelee.
Eurooppalaiset tekevät Schengen-alueella vuosittain arviolta 1,25 miljardia matkaa, mikä hyödyttää suuresti myös matkailu- ja kulttuurialaa.
Schengen-alueesta on merkittävää taloudellista hyötyä kaikille siihen kuuluvien maiden kansalaisille ja yrityksille. Se luo perustan koko Euroopan unionille ja sen sisämarkkinoille.
Voivatko EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset hyötyä Schengenistä?
Myös EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka asuvat tai vierailevat EU:ssa turisteina, vaihto-opiskelijoina tai liikematkoilla, voivat matkustaa Schengen-maissa vapaasti ilman rajatarkastuksia.
EU on vahvistanut yhteiset viisumisäännöt matkustajille, jotka kulkevat Schengen-alueen kautta tai aikovat oleskella siellä lyhyen ajan.
EU:n yhteinen viisumipolitiikka on tarpeen avointen sisärajojen Schengen-alueen tehokkaan toiminnan kannalta, sillä se helpottaa vierailijoiden pääsyä EU:hun ja edistää samalla sisäistä turvallisuutta.
Schengen-viisumi (Infografiikka)
Miten Schengen on parantanut turvallisuutta EU:ssa?
Yksi Schengen-alueen päätavoitteista on suojella kansalaisia lisäämällä yhteistyötä kaikkien jäsenmaiden poliisivoimien, tulliviranomaisten ja ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten välillä. Uusia yhteistyömuotoja on otettu käyttöön sisärajatarkastusten poistamisesta mahdollisesti aiheutuvan turvallisuusvajeen poistamiseksi.
Lainvalvontayhteistyön kannalta Schengen-alue tarkoittaa
- tehokkaampaa viestintää poliisivoimien välillä
- rikollisten takaa-ajoa yli rajojen
- rajatylittävää epäiltyjen seurantaa
- keskinäistä operatiivista apua
- poliisiviranomaisten välistä suoraa tietojenvaihtoa
Tästä on valtavasti hyötyä terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, kuten ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton, torjunnassa.
Miten maat voivat liittyä Schengen-alueeseen?
Schengen-alueeseen liittyäkseen maiden on täytettävä tietyt ennakkoedellytykset. Niiden on
- sovellettava yhteisiä Schengen-sääntöjä (ns. Schengenin säännöstö), jotka koskevat esimerkiksi rajavalvontaa, viisumien myöntämistä, poliisiyhteistyötä ja henkilötietojen suojaa
- otettava vastuu ulkorajojen valvonnasta muiden Schengen-maiden puolesta ja yhtenäisten Schengen-viisumien myöntämisestä
- tehtävä tehokasta yhteistyötä muiden Schengen-maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa korkean turvallisuustason säilyttämiseksi sen jälkeen, kun sisärajatarkastukset on poistettu
- liityttävä Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja käytettävä sitä
Schengen-alueeseen liittyminen edellyttää useita arviointeja sen selvittämiseksi, täyttääkö maa Schengen-sääntöjen soveltamisedellytykset.
Kun arvioinnissa vahvistetaan jäsenmaan valmius liittyä Schengen-alueeseen, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, kaikkien Schengen-alueen jäsenten on hyväksyttävä päätös yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.
Voidaanko Schengen-alueen rajatarkastukset palauttaa?
Useat EU-maat päättivät palauttaa rajavalvonnan sisärajoille koronaviruskriisin vuoksi vuosina 2020–2022. Rajatarkastukset on palautettu myös muissa olosuhteissa, kuten vuonna 2015 terrori-iskujen jälkeen ja EU:hun suuntautuneen muuttoliikkeen lisääntymisen vuoksi.
Sisärajavalvonnan palauttamiseen pitäisi ryhtyä vasta viimeisenä keinona.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa
Schengenin rajasäännöstön mukaan jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka vaarantavat Schengen-alueen yleisen toiminnan.
Tällaisissa tilanteissa neuvosto voi Euroopan komission ehdotuksen perusteella suosittaa yhdelle tai useammalle jäsenmaalle rajavalvonnan palauttamista.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa käyttöön otettaville tarkastuksille on saatava neuvoston hyväksyntä.
Vakavaan uhkaan reagoimiseksi
Schengenin rajasäännöstön mukaan jäsenmaat voivat ottaa käyttöön väliaikaisen rajavalvonnan myös reagoidakseen yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
Tällöin kyseisen jäsenmaan on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille EU-maille vähintään neljä viikkoa ennen tarkastusten käyttöönottoa tai lyhyemmän ajan kuluessa, jos tilannetta ei ole pystytty ennakoimaan. Sisärajatarkastusten palauttaminen ei edellytä neuvoston hyväksyntää.
Miten Schengen-alueen ulkorajoja suojellaan?
EU ja sen jäsenmaat ovat toteuttaneet konkreettisia toimia Euroopan turvallisuuden takaamiseksi ja EU:n ulkorajojen vahvistamiseksi.
Niitä ovat esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) perustaminen ja Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehittäminen.
Viranomaiset kaikkialla EU:ssa käyttävät Schengenin tietojärjestelmää tehdäkseen tai hakeakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä. Järjestelmässä on noin 86,5 miljoonaa kuulutusta, ja vuonna 2022 viranomaiset tekivät siihen päivittäin yli 35 miljoonaa hakua.
SIS sisältää myös viranomaisille tarkoitettuja ohjeita siitä, miten toimia, kun henkilö tai esine löydetään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
- etsityn henkilön pidättäminen
- haavoittuvassa asemassa olevan kadonneen henkilön suojeleminen
- laittoman tai varastetun esineen takavarikointi
Seuraavia rikosten torjunnassa ja rajojen turvaamisessa tarvittavia tietoteknisiä välineitä päivitetään tai kehitetään parhaillaan:
- viisumitietojärjestelmä (VIS)
- rajanylitystietojärjestelmä
- EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS)
Turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvät EU:n laajuiset tietojärjestelmät (Infografiikka)
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 16. kesäkuuta 2025