Teollisuuden päästöt
Teollinen toiminta aiheuttaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä. EU-maat ovat vahvistaneet yhteiset säännöt, joilla päästöjä rajoitetaan.
Mitä ovat teollisuuden päästöt?
Teolliset prosessit ja toiminnot aiheuttavat esimerkiksi typen oksidi-, ammoniakki-, elohopea- ja hiilidioksidipäästöjä, jotka saastuttavat vettä, ilmaa ja maata ja vahingoittavat ihmisten terveyttä, ympäristöä ja luontoa.
Sähkön tuottaminen, jätehuolto ja jätteiden käsittely, eläintuotanto ja sementin valmistus ovat esimerkkejä teollisesta toiminnasta, joka aiheuttaa saastuttavia päästöjä ympäristöön.
Epäpuhtauksien päästöt ympäristöön voivat aiheuttaa terveysongelmia, kuten astmaa, keuhkoputkentulehduksia, syöpää ja sydämen vajaatoimintaa. Päästöt ovat syynä tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin joka vuosi.
Vuoden 2017 arvion mukaan teollisuuden päästöt aiheuttavat ihmisten terveydelle ja ympäristölle vuosittain yhteensä 277–433 mrd. €:n vahingot.
Miten EU-maat puuttuvat teollisuuden päästöihin?
EU on vahvistanut säännöt, joilla teollisuuspäästöjä torjutaan.
Teollisuuden päästödirektiivi on tärkein EU-säädös, jolla ehkäistään ja vähennetään suurten teollisuuslaitosten, myös eläintuotantolaitosten, aiheuttamia päästöjä EU:ssa.
Päätavoitteena on auttaa suojelemaan ekosysteemejä ja ihmisten terveyttä.
Säännöillä pyritään
- ehkäisemään ja vähentämään Euroopan suurimpien teollisuuslaitosten päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään
- minimoimaan resurssien käyttöä
- tehostamaan prosesseja
- edistämään kiertotalouden käytäntöjä
- varmistamaan jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Direktiivi kattaa yli 50 000 EU-maissa sijaitsevaa laitosta, jotka yhdessä aiheuttavat 20% kaikista päästöistä ilmaan ja veteen ja 40% kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa (nämä luvut voivat nousta, kun direktiiviä tarkistetaan vuonna 2024).
Teollisuuden päästödirektiivi: keskeisiä lukuja (Infografiikka)
EU-säännöillä säännellyn teollisen toiminnan piiriin kuuluvat muun muassa sähköntuotanto, jalostus, jätteiden käsittely- ja polttolaitokset, metallien, sementin, lasin, kemikaalien, sellun ja paperin, elintarvikkeiden ja juomien tuotanto sekä sikojen ja siipikarjan tehokasvatus.
Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan myös EU:n päästökauppajärjestelmällä.
Miten teollisuuden päästödirektiivi toimii?
EU:n säännöissä edellytetään, että suuret teollisuus- ja eläintuotantolaitokset tarkkailevat ympäristötehokkuuttaan ja raportoivat siitä ja pyrkivät vähentämään päästöjään.
Teollisuuden päästödirektiivissä luetellut teollisuuden toimijat saavat laitoksen käyttämiseen luvan laitoksen sijaintimaan viranomaiselta.
Laitoksen päästöjen raja-arvot määritellään luvissa, ja ne perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT). Komissio määrittelee parhaan käytettävissä olevan tekniikan yhteistyössä jäsenmaiden, toimialan ja ympäristöjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa.
Luvissa on otettava huomioon laitoksen yleinen ympäristötehokkuus, joka kattaa muun muassa päästöt ilmaan, veteen ja maaperään, jätteen syntymisen, raaka-aineiden käytön ja energiatehokkuuden.
EU-maiden on järjestettävä paikalla toteutettavia tarkastuksia vähintään 1–3 vuoden välein riskiperusteisten kriteerien mukaisesti.
Kansallisten viranomaisten on asetettava julkisesti saataville tiedot
- luvista ja lupahakemuksista
- tarkkailun tuloksista
Euroopan teollisuuspäästöportaalin kautta kerätään ja levitetään tietoja teollisuuden päästöistä.
EU:n teollisuuden päästöjen kehityssuuntaukset (Infografiikka)
Miten teollisuuden päästödirektiiviä muutetaan?
Komission tekemässä teollisuuden päästödirektiivin vaikutustenarvioinnissa todettiin, että EU:n säännöt ovat olleet merkittävässä asemassa teollisuuden aiheuttamien, erityisesti ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen vähentämisessä. Arviointi osoitti kuitenkin myös, että säännöt olivat vaikuttaneet vähemmän hiilestä irtautumiseen ja kiertotalouteen.
Komissio esitti huhtikuussa 2022 ehdotuksia teollisuuden päästöjä koskevien sääntöjen päivittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi (teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU ja kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttaminen).
Tavoitteena on mukauttaa nykyiset säännöt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyihin EU:n ilmasto- ja saasteiden vähentämistavoitteisiin.Lopullisena tarkoituksena on edistää suurten maatalousteollisuuden laitosten perusteellista siirtymistä kohti saasteetonta, kilpailukykyistä ja ilmastoneutraalia kiertotaloutta vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistuksen pääkohdat
Ehdotuksen pääkohtia ovat
- uusien teollisuuslaitosten sisällyttäminen lainsäädännön piiriin
- lupamenettelyjen tehostaminen
- hallinnollisten kustannusten vähentäminen
- tiedonsaannin, avoimuuden ja yleisön osallistumisen lisääminen
- tuen lisääminen läpimurtoteknologioille ja muille innovatiivisille lähestymistavoille
Uusilla säännöillä soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös
- useampia laajamittaisia voimaperäistä eläintuotantoa harjoittavia tiloja, joilla kasvatetaan sikoja ja siipikarjaa, mutta ei nautakarjaa
- kaivosalaa
- suuria akkujen tuotantolaitoksia
Jäsenmaiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista niille, jotka rikkovat direktiivin täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyjä toimenpiteitä. Lisäksi niiden on varmistettava, että ihmisillä on oikeus vaatia korvausta, jos heidän terveydelleen on aiheutunut vahinkoa niiden kansallisten sääntöjen rikkomisesta, joilla direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Teollisuuslaitosten luvat myönnetään nyt sähköisen lupajärjestelmän kautta. Se on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2035. Tämä helpottaa ja tehostaa lupamenettelyjä. Toimivaltaiset viranomaiset asettavat luvissa sitovat ympäristötehokkuuden raja-arvot, joiden noudattamista laitosten perustaminen ja toiminta edellyttää.
Uudet säännöt edellyttävät myös, että komissio arvioi direktiivin täytäntöönpanoa vuoteen 2028 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Lisäksi EU:n ulkopuolisista maista tuotavia maataloustuotteita voitaisiin tarkastella uudelleen. Tavoitteena olisi varmistaa, että ne noudattavat samanlaisia ympäristönormeja kuin EU:ssa.
Teollisuuden päästöjä koskevien sääntöjen tarkistaminen koskee myös asetusta (EY) N:o 166/2006 teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta. Uusilla säännöillä Euroopan päästö- ja siirtorekisteri korvataan Euroopan teollisuuspäästöportaalilla.
EU-maat sopivat neuvostossa maaliskuussa 2023 direktiivin tarkistamista koskevasta yhteisestä neuvottelukannasta eli yleisnäkemyksestä. Se perustuu komission maaliskuussa 2022 antamaan ehdotukseen. Neuvosto pääsi myöhemmin kesäkuussa yhteisymmärrykseen teollisuuspäästöportaalia koskevasta asetuksesta.
Marraskuussa 2023 neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät kolmikantakokouksissa alustavaan sopuun sekä direktiiviä että päästöportaalia koskevista tarkistetuista säännöistä.
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt huhtikuussa 2024.
- Teollisuuden päästöt: neuvostolta päivitetyt säännöt ympäristönsuojelun parantamiseksi (lehdistötiedote 12.4.2024)
- Teollisuuden päästöt: neuvosto ja parlamentti sopuun uusista säännöistä, joilla vähennetään teollisuuden haitallisia päästöjä ja parannetaan yleisön tiedonsaantia (lehdistötiedote 29.11.2023)
- Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: neuvoston hyväksyntä teollisuuslaitosten velvoittamiselle antamaan parempia tietoja ympäristöpäästöistään (lehdistötiedote 7.6.2023)
- Neuvosto sopi muutoksista teollisuuspäästödirektiiviin (lehdistötiedote 16.3.2023)
Päivitetty viimeksi: 26. huhtikuuta 2024