Ruokajäte
Ruokajäte kuormittaa tarpeettomasti luonnonvaroja ja heikentää ruokaturvaa. EU:n säännöillä pyritään ehkäisemään ja vähentämään ruokahävikkiä ja -jätettä.
Ruokajätteen vaikutukset
Ruokajäte ja ruokahävikki (ennen kuluttajille päätymistä hukkaan menevä ruoka) ovat maailmanlaajuinen haaste. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan noin kolmasosa kaikesta eri puolilla maailmaa tuotetusta ruoasta menee hukkaan tai jätteeksi jossain kohdin elintarvikeketjua.
EU:ssa ruokaa menee jätteeksi vuosittain yli 59 miljoonaa tonnia. Tämä on 132 kg jätettä henkeä kohti.
Ruokajätteen lähteet
Yli puolet EU:n ruokajätteestä on peräisin kotitalouksista. Määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna ruokajätteeseen, jota syntyy tuotannossa tai jalostuksessa. Seuraavassa kaaviossa esitetään ruokajätteen määrä aloittain, kun sitä syntyy 132 kg henkeä kohti.
Ympyräkaavio, josta käy ilmi, mistä ruokajäte on peräisin, kun sitä syntyy 132 kg henkeä kohti:
- 72 kg: kotitaloudet
- 25 kg: jalostus
- 15 kg: ravintolat ja palvelut
- 11 kg: vähittäismyynti ja jakelu
- 10 kg: tuotanto
Lähde: Eurostat 2024, tiedot vuodelta 2022
Elintarvikeketjun ja kulutuksen tehottomuudella on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan.
Ruokajätteen vaikutukset
Ympäristö
Ruokajäte aiheuttaa 16% kaikista EU:n ruokajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöistä.
Talous
Ruokajäte aiheuttaa vuosittain jopa 132 mrd. €:n tappiot.
Yhteiskunta
EU:ssa on lähes 33 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole varaa kunnon ateriaan joka toinen päivä, samalla kun tonneittain ruokaa päätyy jätteeksi.
Miten EU torjuu ruokahävikkiä ja ruokajätettä?
EU ja sen jäsenmaat ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti sitoutuneet puolittamaan ruokajätteen määrän henkeä kohden vähittäiskaupassa ja kuluttajatasolla sekä vähentämään ruokahävikkiä tuotanto- ja toimitusketjuissa vuoteen 2030 mennessä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi nopeammin EU on ottanut käyttöön erityisiä toimia ruokahävikin ja -jätteen vähentämiseksi.
EU:n jätepuitedirektiivissä toimet, joilla pyritään vähentämään hävikkiä ja jätettä, asetetaan tärkeysjärjestykseen. Sen mukaan ensisijainen jäsenmaissa täytäntöön pantava toimi on ennaltaehkäisy. EU-maiden olisi uudelleenkäytettävä, kierrätettävä tai käytettävä ruokaa muihin tarkoituksiin vain, jos jätteeksi päätymisen ehkäiseminen ei ole mahdollista.
Ruokahävikin ja -jätteen vähentämisjärjestys
1. ENNALTAEHKÄISY: vältetään ruokahävikin ja -jätteen syntymistä
2. UUDELLEENKÄYTTÖ: käytetään uudelleen ihmisravinnoksi uudelleenjakelun ja ruokapankkien avulla, tai käytetään eläinten rehuksi
3. KIERRÄTYS: otetaan talteen sivutuotteet ja hyödynnetään ravintoaineet esim. kompostoimalla
4. TALTEENOTTO: polttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto
EU:n jätepuitedirektiivissä jäsenmaat velvoitetaan
- vähentämään ruokahävikkiä tuotannon ja jakelun aikana
- vähentämään kotitalouksien ruokajätettä
- edistämään elintarvikkeiden lahjoittamista
- seuraamaan ja arvioimaan ruokajätteen vähentämistoimien toteutusta EU:ssa
Ruokahävikkiä ja -jätettä pyritään vähentämään myös muilla toimilla, esimerkiksi hyödyntämällä elintarvikkeiden ylijäämää eläinten rehuna tai kompostoimalla.
Ruokajätteen vähentämistavoitteet
Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2023 ehdotuksen EU:n jätepuitedirektiivin tarkistamiseksi. Tarkistus sisältää uudet oikeudellisesti sitovat tavoitteet ruokajätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Neuvosto sopi kesäkuussa 2024 kannastaan ehdotettuihin tavoitteisiin Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten.
Lainsäätäjät pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen helmikuussa 2025. Se sisältää seuraavat tavoitteet ruokajätteen vähentämiseksi.
Päivitetty viimeksi: 19. helmikuuta 2025