Tärkeimmät tulokset
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen edustivat EU:ta tämänvuotisessa G7-huippukokouksessa Carbis Bayssa Cornwallissa.
G7-maiden johtajat keskustelivat kolmipäiväisessä kokouksessa monista kiireellisistä aiheista, kuten koronaviruksesta, pandemiavalmiudesta ja talouden elpymisestä, geopoliittisista haasteista ja ulkoasioista, kaupasta ja kehityksestä, avointen yhteiskuntien ja demokraattisten arvojen edistämisestä sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ympäristönsuojelusta.
Huippukokous järjestettiin Ison-Britannian G7-puheenjohtajakaudella, jonka pääteemana on pandemian jälkeinen parempi jälleenrakentaminen, "Building Back Better". Iso-Britannia kutsui Australian, Intian, Etelä-Korean ja Etelä-Afrikan johtajat osallistumaan osaan kokouksesta vierailijoina.
Huippukokouksen päätteeksi G7-johtajat hyväksyivät johtajien julkilausuman.
- G7-johtajien julkilausuma – Globaalien toimien yhteinen agenda paremman jälleenrakentamisen takaamiseksi
- Puheenjohtaja Charles Michelin kommentit G7-huippukokouksen jälkeen, Carbis Bay, Cornwall 11.–13.6.2021
Infografiikka – Covid-19: EU:n panos maailmanlaajuiseen rokotesolidaarisuuteen
Katso koko infografiikka
Terveys
Johtajat asettivat kollektiiviseksi tavoitteeksi saada pandemia loppumaan vuonna 2022. Tämä edellyttää, että vähintään 60% koko maailman väestöstä on rokotettu. Turvallisten, tehokkaiden, helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten rokotteiden käyttöönoton nopeuttaminen on siksi G7-ryhmän kansainvälinen prioriteetti.
G7-maat sitoutuivat toimittamaan seuraavan vuoden aikana miljardi rokoteannosta. Ne kanavoidaan ensisijaisesti ACT Accelerator -yhteistyökehyksen rokoteosion eli COVAX-mekanismin kautta eniten tarvitseville. Kun näihin lisätään G7-ryhmän 8,6 mrd. dollarin rahoitusosuutta vastaava annosten lukumäärä, G7 toimittaa kaikkiaan yli kaksi miljardia rokoteannosta.
G7-johtajat korostivat, että koronarokotteiden on oltava tasapuolisesti saatavilla, ja sitoutuivat tukemaan covid-19-välineiden valmistusta alhaisen tulotason maissa ja nopeuttamaan niiden valmistusta kaikissa maanosissa. Johtajat osallistuvat rakentavassa hengessä WTO:ssa käytäviin keskusteluihin teollis- ja tekijänoikeuksien roolista muun muassa toimimalla johdonmukaisesti TRIPS-sopimuksen puitteissa.
Tärkeintä oli varmistaa, että pystymme vastaamaan rokotteiden kysyntään, ja tässä EU on ottanut johtoaseman. Olemme nyt yhdistäneet voimamme kumppaneidemme kanssa rokotteiden tuotannon ja jakelun nopeuttamiseksi kaikkialla maailmassa.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel
- EU:n kansainvälinen solidaarisuus koronaviruspandemian aikana (taustatietoa)
- Infografiikka – Covid-19: EU:n panos maailmanlaajuiseen rokotesolidaarisuuteen.
Globaalia terveyttä käsittelevissä keskusteluissa pohdittiin, miten valmistautua paremmin tuleviin pandemioihin ja torjua pitkäaikaisia globaaleja terveysuhkia. G7-johtajat tunnustivat erityisen roolinsa ja vastuunsa globaalin terveys- ja terveysturvallisuusarkkitehtuurin vahvistamisessa.
G7-johtajat ilmaisivat tyytyväisyytensä maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa 21. toukokuuta hyväksyttyyn Rooman julistukseen ja odottavat mielenkiinnolla yhteistyötä G20-maiden ja asiaankuuluvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa pandemiavalmiuteen ja -torjuntaan liittyvien monenvälisten toimien aikaansaamiseksi, muun muassa pandemiayleissopimuksen potentiaalisen arvon selvittämiseksi.
Johtajat hyväksyivät myös Carbis Bayn terveysjulistuksen, jossa vahvistetaan G7-maiden sitoutuminen tulevien pandemioiden parempaan ehkäisyyn, havaitsemiseen, niihin reagoimiseen ja niistä toipumiseen tehokkailla monenvälisillä toimilla ja vahvistamalla globaalia terveysjärjestelmää, jonka keskiössä on Maailman terveysjärjestö (WHO).
Johtajat yhtyivät kehotukseen tutkia koronavirus covid-19:n alkuperää.
Kannatamme myös oikea-aikaisen, avoimen, asiantuntijajohtoisen ja tieteeseen perustuvan koronavirus covid-19:n alkuperää koskevan tutkimuksen toisen vaiheen toteuttamista WHO:n johdolla – asiantuntijaraportin suositusten mukaisesti myös Kiinassa.
G7-johtajien julkilausuma
Talouden elpyminen ja työllisyys
Pandemian vaikutusten lieventämiseksi G7-maat ovat tukeneet kansalaisiaan ennennäkemättömällä summalla, yli 12 biljoonalla dollarilla. G7-maat jatkavat talouksiensa tukemista niin kauan kuin on tarpeen siirtyen kriisitoimista tulevaisuuden vahvan, häiriönsietokykyisen, kestävän, tasapainoisen ja osallistavan kasvun edistämiseen.
Oikeudenmukaisemman globaalin verojärjestelmän luomiseksi, verotulojen lisäämiseksi investointien tukemista varten ja veronkierron torjumiseksi johtajat hyväksyivät vähintään 15%:n suuruisen globaalin yhteisöveron, jota sovelletaan maakohtaisesti G20-ryhmän ja OECD:n osallistavan kehyksen kautta. Tavoitteena on päästä asiasta sopimukseen heinäkuussa pidettävässä G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksessa.
Vapaa ja oikeudenmukainen kauppa
G7-maat ovat sitoutuneet vapaaseen ja reiluun kauppaan sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän perusperiaatteena ja tavoitteena. Johtajat katsoivat kuitenkin, että tarvitaan yhteinen visio monenvälisen kauppajärjestelmän uudistamiseksi: keskiössä on modernisoitu säännöstö ja uudistettu Maailman kauppajärjestö (WTO). He korostivat WTO:n neuvottelutehtävän ja riitojenratkaisujärjestelmän asianmukaisen toiminnan merkitystä.
Johtajat sitoutuivat työskentelemään yhdessä hiilivuodon riskin torjumiseksi ja kauppatapojen mukauttamiseksi Pariisin sopimuksen mukaisiin sitoumuksiin.
He sitoutuivat myös jatkamaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että globaaleissa toimitusketjuissa ei käytetä pakkotyötä.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
G7-ryhmä edistää tiiviimpää tutkimus- ja kehitysyhteistyötä sekä tutkimuksen turvallisuutta ja integriteettiä ja avointa tiedettä koskevia periaatteita. Tätä varten johtajat hyväksyivät G7-tutkimusyhteistyösopimuksen.
Ilmasto ja ympäristö
G7-ryhmä jatkaa toimiensa tehostamista, jotta lämpötilan nousu pystytään pitämään enintään 1,5°C:ssa. Johtajat vahvistivat sitoumuksensa Pariisin sopimukseen ja sitoutuivat yhdessä saavuttamaan kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2050.
Vihreän siirtymän odotetaan vähentävän päästöjä, lisäävän sopeutumistoimia maailmanlaajuisesti, pysäyttävän luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja kääntävän tämän suuntauksen, luovan uusia laadukkaita työpaikkoja sekä lisäävän vaurautta ja hyvinvointia. Se perustuu teknologiaan ja sitä tuetaan konkreettisilla toimilla kaikilla G7-maiden talouksien ja yhteiskuntien aloilla.
Yksittäisistä sitoumuksista mainittakoon sitoumus vauhdittaa siirtymistä pois nykyisen laajuisesta hiilikapasiteetista ja tukea samalla alan työntekijöitä sekä sitoumus lopettaa uudet suorat valtiontuet kansainväliselle hiileen perustuvalle lämpövoimantuotannolle vuoden 2021 loppuun mennessä.
Nollanettotalouteen siirtyminen asettaa erityisiä rahoitushaasteita kehitysmaille. G7-johtajat pitävät kiinni kahden- ja monenvälisistä sitoumuksistaan tukea näiden kumppaneiden pyrkimyksiä hiilestä irtautumiseen ilmastorahoituksen avulla.
He vahvistivat teollisuusmaiden yhteisen tavoitteen mobilisoida vuosittain 100 mrd. dollaria julkisista ja yksityisistä lähteistä vuoteen 2025 saakka mielekkäiden hillitsemistoimien ja täytäntöönpanon avoimuuden puitteissa.
Johtajat korostivat myös eheiden hiilimarkkinoiden ja poliittisten viputekijöiden optimaalisen käytön merkitystä, jotta voidaan siirtyä kohti oikeudenmukaista ja tehokasta hiilen hinnoittelua.
G7-johtajat sitoutuivat pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja kääntämään tämän suuntauksen vuoteen 2030 mennessä ja kannattivat vuoden 2020 jälkeistä kunnianhimoista maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä, joka osapuolten on määrä hyväksyä biologista monimuotoisuutta käsittelevässä COP15-kokouksessa. He hyväksyivät G7-luontosopimuksen 2030, jossa määritellään luonnon monimuotoisuutta koskevat toimet neljällä avainalueella: siirtymä, investoinnit, säilyttäminen ja vastuuvelvollisuus.
Sopimuksen mukaan G7-maat sitoutuvat säilyttämään tai suojelemaan vähintään 30% maapallon maa-alasta ja vähintään 30% maapallon valtameristä vuoteen 2030 mennessä. Ne säilyttävät tai suojelevat vähintään 30% omista maa-, rannikko- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä kansallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti.
Sukupuolten tasa-arvo
G7-johtajat tunnustivat koronaviruspandemian tuhoisat ja suhteettomat vaikutukset naisiin ja tyttöihin, mikä uhkaa kovalla työllä saavutettua edistymistä erityisesti sukupuoliperusteisen väkivallan, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä koulutuksen ja työpaikkojen alalla.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa pandemian jälkeistä parempaa jälleenrakentamista koskevia G7-maiden suunnitelmia ja politiikkoja. Keskeisiä prioriteetteja on kolme: tyttöjen kouluttaminen, naisten voimaannuttaminen ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen.
Johtajat sitoutuivat kahteen uuteen kestävän kehityksen tavoitteen nro 4 globaaliin välitavoitteeseen tyttöjen kouluttamiseksi:
- 40 milj. tyttöä lisää koulussa vuoteen 2026 mennessä alhaisen ja alemman keskitulon maissa
- 20 milj. tyttöä lisää osaa lukea alle 10-vuotiaana tai perusasteen koulutuksen päättyessä vuoteen 2026 mennessä alhaisen ja alemman keskitulon maissa
Näiden tavoitteiden kestävän rahoituksen varmistamiseksi G7-johtajat ilmoittivat sitoutuvansa seuraavien viiden vuoden aikana yhteensä 2,75 mrd. dollarin rahoitukseen maailmanlaajuiselle koulutuskumppanuudelle, jonka lisärahoituksesta on määrä päättää heinäkuussa.
Globaali vastuu ja toiminta
Maailman suurimmat demokratiat ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä edistääkseen yhteisiä arvojaan kansainvälisessä järjestelmässä. Tämä sitoumus näkyy avoimia yhteiskuntia koskevassa lausumassa, jonka G7-maiden johtajat sekä Australian, Intian, Korean tasavallan ja Etelä-Afrikan johtajat hyväksyivät huippukokouksessa.
Lausumassa johtajat vahvistivat ja edistivät arvoja ja periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, demokratiaa, sosiaalista osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, sananvapautta, oikeusvaltioperiaatetta, tehokasta monenvälistä järjestelmää sekä monimuotoisia, riippumattomia ja moniarvoisia kansalaisyhteiskuntia.
Johtajat tunnustivat suurimpien maiden ja talouksien erityisen vastuun sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden ylläpitämisessä. He sitoutuivat tekemään yhteistyötä kaikkien kumppaneiden kanssa sekä G20-ryhmän, YK:n ja laajemman kansainvälisen yhteisön jäseninä ja kannustivat muita tekemään samoin.
Johtajat keskustelivat myös kiireellisimmistä geopoliittisista ja ulkopoliittisista kysymyksistä, kuten Kiinasta, Venäjästä, Ukrainasta, Valko-Venäjästä, Tigraysta, Sahelista, Libyasta, Afganistanista, Pohjois-Koreasta, Myanmarista, indopasifisesta alueesta, Iranista ja Irakista.
Kiinan ja maailmantalouden kilpailun osalta G7-maat jatkavat keskustelua yhteisistä tavoista puuttua sellaisiin haasteellisiin muihin kuin markkinoita koskeviin politiikkoihin ja käytäntöihin, jotka haittaavat maailmantalouden oikeudenmukaista ja avointa toimintaa.
G7-maat tekevät monenvälisen järjestelmän mukaisten vastuualueidensa puitteissa yhteistyötä yhteisten globaalien haasteiden alalla silloin, kun se on niiden yhteisen edun mukaista. Tähän yhteistyöhön kuuluu erityisesti ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjuminen COP26-kokouksen yhteydessä ja muut monenväliset keskustelut.
Samassa yhteydessä edistämme arvojamme muun muassa kehottamalla Kiinaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, erityisesti Xinjiangin alueella, sekä Kiinan ja Ison-Britannian yhteisessä julistuksessa ja peruslaissa vahvistettuja Hongkongin oikeuksia, vapauksia ja laajaa autonomiaa.
G7-johtajien julkilausuma
Johtajat toistivat haluavansa vakaat ja ennakoitavat suhteet Venäjään. He kehottivat Venäjää lopettamaan epävakautta aiheuttavan toiminnan ja vihamieliset toimet sekä täyttämään kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa ja -sitoumuksensa.
Ukrainan osalta he kehottivat Venäjää lievittämään jännitteitä, toimimaan kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti ja vetämään pois joukkonsa ja sotakalustonsa Ukrainan itärajalta ja Krimin niemimaalta.
Olemme edelleen vahvasti sitä mieltä, että Venäjä on Ukrainan itäosan konfliktin osapuoli eikä sovittelija.
G7-johtajien julkilausuma
Mitä tulee Valko-Venäjän viranomaisten jatkuviin hyökkäyksiin ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja kansainvälistä oikeutta vastaan, G7-maat tekevät yhteistyötä syyllisten saattamiseksi vastuuseen, myös määräämällä pakotteita, ja tukevat edelleen maan kansalaisyhteiskuntaa, riippumattomia tiedotusvälineitä ja ihmisoikeuksia.
Johtajat ilmaisivat syvän huolensa Etiopian Tigrayn alueen konfliktista. He vaativat vihollisuuksien välitöntä lopettamista, humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä kaikille alueille, Eritrean joukkojen välitöntä vetäytymistä ja kaikkien osapuolten osallistumista uskottavaan poliittiseen prosessiin.
Seitsemän kuukautta kestänyt konflikti, julmuudet, etninen väkivalta sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat syöksemässä tuhansia viattomia ihmisiä yhteen kaikkien aikojen pahimmista ihmisen aiheuttamista nälänhädistä. Kehotamme koko kansainvälistä yhteisöä toimimaan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel
Kehitys
G7-johtajat totesivat, että koronaviruspandemialla on kauaskantoisia vaikutuksia köyhimpiin maihin, joilla oli jo ennestään ongelmia konfliktien, ilmastonmuutoksen, sosioekonomisten häiriöiden sekä kroonisen resurssi- ja infrastruktuuripulan vaikutusten vuoksi. Hauraimpien maiden auttamiseksi G7-ryhmä kannattaa täydentäviä toimenpiteitä, kuten velkahelpotuksia, kehitysrahoitusta ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukea.
G7-johtajat panivat merkille alhaisen ja alemman keskitulon maiden merkittävät infrastruktuuritarpeet, joita koronaviruspandemia on pahentanut. He sitoutuivat muuttamaan merkittävästi lähestymistapaansa globaaliin infrastruktuurirahoitukseen keskittyen erityisesti Afrikkaan. Kehitysrahoituslaitokset ja monenväliset kumppanit aikovat investoida vähintään 80 mrd. dollaria yksityissektorille Afrikassa seuraavien viiden vuoden aikana talouden kestävän elpymisen ja kasvun tukemiseksi.
Osa Euroopan johtajista on jo jonkin aikaa ollut vakuuttunut siitä, että Afrikan kanssa tehtävän yhteistyön on oltava keskeisellä sijalla tulevissa kansainvälisissä suhteissamme. Olemme pystyneet lähentämään Euroopan maiden kantoja tässä asiassa, ja nyt olemme vakuuttaneet kumppanimme mobilisoimaan edelleen varoja, jotta voidaan varmistaa kaikkia hyödyttävä strategia Afrikkaa ja Eurooppaa varten.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel
Ison-Britannian G7-puheenjohtajuus
Iso-Britannia toimii G7-ryhmän puheenjohtajana 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2021. Sen tärkein prioriteetti on, että johtavat demokratiat avustavat maailmanlaajuisessa koronaviruspandemian vastaisessa taistelussa ja paremmassa jälleenrakentamisessa sekä takaavat vihreämmän ja vauraamman tulevaisuuden seuraavasti:
- johtoasema maailmanlaajuisessa elpymisessä pandemian jälkeen ja selviytymiskyvyn vahvistaminen tulevia pandemioita vastaan
- vauraan tulevaisuuden edistäminen vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan ansiosta
- ilmastonmuutoksen torjunta ja maapallon biodiversiteetin säilyttäminen
- yhteisten arvojen puolustaminen
Lisätietoja Ison-Britannian puheenjohtajakauden prioriteeteista ja Cornwallin huippukokouksesta on Ison-Britannian G7-puheenjohtakauden verkkosivuilla:
- Ison-Britannian G7-puheenjohtajuussivut
- Cornwallin huippukokouksen verkkosivu (Ison-Britannian G7-puheenjohtajuussivut)
Cornwallin huippukokouksen valmistelemiseksi Iso-Britannia järjesti G7-johtajien videokonferenssin 19. helmikuuta 2021. Puheenjohtaja Michel puhui konferenssissa maailmanlaajuisen pandemiayleissopimuksen puolesta ja rokotteiden tasapuolisesta ja kohtuuhintaisesta saatavuudesta.
Videokonferenssin päätteeksi johtajat hyväksyivät yhteisen julkilausuman.
Tietoa G7-huippukokouksesta
G7-huippukokous on tärkeä foorumi, jolla muotoillaan globaaleja vastauksia globaaleihin haasteisiin. Se täydentää G20-ryhmän toteuttamaa maailmantalouden koordinointia.
Huippukokoukseen kokoontuvat EU:n ja seuraavien maiden johtajat:
- Kanada
- Ranska
- Saksa
- Italia
- Japani
- Iso-Britannia
- Yhdysvallat
Viimeisin G7-huippukokous pidettiin Biarritzissa Ranskassa vuonna 2019. Yhdysvaltojen G7-puheenjohtajakaudella vuonna 2020 ei pidetty G7-huippukokousta.
Johtajat ovat tavanneet G7-kokoonpanossa vuodesta 2014 lähtien Venäjän federaation loukattua Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
EU G7-ryhmän jäsenenä
Vuonna 1977 silloisen Euroopan yhteisön edustajat osallistuivat ensimmäisen kerran huippukokoukseen, joka pidettiin Lontoossa. EU osallistui aluksi vain niiden alojen käsittelyyn, joilla sillä oli yksinomainen toimivalta, mutta sittemmin sen rooli on kasvanut.
EU on vähitellen otettu mukaan kaikkiin huippukokouksen asialistalla oleviin poliittisiin keskusteluihin, ja vuonna 1981 pidetystä Ottawan huippukokouksesta lähtien se on osallistunut kaikkiin huippukokouksen työistuntoihin.
EU:lla on kaikki jäsenyysvelvoitteet. Huippukokouksen päätösasiakirja sitoo poliittisesti kaikkia G7-ryhmän jäseniä.
Puheenjohtajuudet on sovittu seuraavasti: Kanada 2018, Ranska 2019, Yhdysvallat 2020, Iso-Britannia 2021, Saksa 2022, Japani 2023 ja Italia 2024.
